Äsket­täin on ilmes­ty­nyt kak­si­kin kir­jaa, jois­sa käsi­tel­lään “vapaus­so­dan perin­töä”, toi­ses­sa kir­jan nimes­sä­kin mai­nit­tu­na.

Toh­to­ri Aapo Rose­lius on väi­tös­kir­jan­sa poh­jal­ta kir­joit­ta­nut ns. suu­rel­le ylei­söl­le kir­jan, jon­ka alaot­sik­ko on “vapaus­so­ta­myy­tin alku­läh­teil­lä”. Kus­tan­ta­jan esit­te­ly­teks­tin mukaan
Kir­ja porau­tuu syväl­le val­koi­sen Suo­men yti­meen, vapaus­so­ta­myy­tin alku­läh­teil­le, ja nos­taa esiin ilmiöi­tä ja hen­ki­löi­tä, jot­ka antoi­vat lei­man­sa koko­nai­sel­le aika­kau­del­le.

Maa­il­man­so­tien väli­se­nä aika­kau­te­na luke­mat­to­mat vapaus­so­dan muis­to­juh­lat, pat­saat, paraa­tit ja ylis­tys­pu­heet palaut­ti­vat vuo­sit­tain mie­liin vuo­den 1918 sodan, ei tra­ge­dia­na vaan voit­ta­jien tul­kin­nan mukai­se­na vapau­den rie­mu­voit­to­na. Mik­si vapaus­so­ta­myy­tis­tä pyrit­tiin yli kah­den vuo­si­kym­me­nen ajan luo­maan uut­ta kan­sal­lis­ta eepos­ta? Mik­si ris­ti­rii­to­ja herät­tä­vää sotaa halut­tiin juh­lia mah­ti­pon­ti­ses­ti niin viral­li­sel­la kuin pai­kal­li­sel­la tasol­la ja mik­si vapaus­so­dan muis­tos­ta muo­dos­tui vuo­den 1918 konflik­tia yllä­pi­tä­vä ilmiö?

Kir­jas­sa ker­ro­taan myös, miten vapaus­so­dan jul­ki­nen muis­to koki haak­si­ri­kon tal­vi­so­dan ehey­ty­mis­hur­mok­ses­sa ja mer­ki­tyk­ses­tään rii­su­tut muis­to­mer­kit jäi­vät lähin­nä muis­tu­tuk­sik­si kol­lek­tii­vi­sen muis­ton lyhy­ti­käi­syy­des­tä. Ilmi­öön liit­ty­neet ihan­teet eivät kui­ten­kaan ole vält­tä­mät­tä kadon­neet. Myös nyky­ään kuu­lee popu­lis­ti­sia puheen­vuo­ro­ja, jois­sa kan­sal­li­nen yhte­näi­syys näh­dään luon­nol­li­se­na pää­mää­rä­nä ja his­to­rian eri tul­kin­nat koe­taan häi­rit­se­vik­si kan­sal­li­sen iden­ti­tee­tin hei­ken­tä­jik­si.

Myös toh­to­ri Mii­ka Sii­ro­sen väi­tös­tut­ki­mus on pääs­syt laa­jem­man luki­ja­kun­nan ulot­tu­vil­le. “Val­koi­set. Vapaus­so­dan perin­tö” paneu­tuu vapaus­so­dan seu­rauk­siin – yhteis­kun­nal­li­siin, poliit­ti­siin ja sosi­aa­li­siin – yhden paik­ka­kun­nan, Iisal­men, kaut­ta. Hän tar­kas­te­lee val­kois­ten yhtei­söl­li­syy­den yllä­pi­tä­jiä ja raken­nusai­nei­ta sekä aat­teel­li­sia ja poliit­ti­sia ris­ti­rii­to­ja, joi­ta voit­ta­jien lei­ris­sä muo­dos­tui. Kir­jan tait­to on vali­tet­ta­vas­ti luki­jal­le mel­koi­sen epäys­tä­väl­li­nen.

Aapo Rose­lius, Isän­maal­li­nen kevät. Vapaus­so­ta­myy­tin alku­läh­teil­lä. Tam­mi, Hel­sin­ki 2013.
Sidot­tu, 285 sivua, kuvi­tet­tu.

Mika Sii­ro­nen: Val­koi­set. Vapaus­so­dan perin­tö. Vas­ta­pai­no, Tam­pe­re 2012.
Nidot­tu, 300 sivua.