(Jul­kais­tu aikai­sem­min Suo­men Soti­las -leh­des­sä)

Kiin­nos­tus Bal­tian mai­den his­to­ri­aan ja nyky­ti­lan­tee­seen on edel­leen voi­ma­kas­ta sekä meil­lä Suo­mes­sa että muu­al­la. Tämä näkyy myös mel­koi­se­na kir­ja­uu­tuuk­sien vir­ta­na, jos­ta täs­sä muu­ta­mia poi­min­to­ja.

Viron, Lat­vian ja Liet­tuan itse­näi­syys­tais­te­lun ja uuden itse­näi­syy­sa­jan alku­vuo­sien tapah­tu­mia ovat valais­seet – kum­pi­kin kir­joit­ta­ja omis­ta läh­tö­koh­dis­taan – Viron enti­nen pää­mi­nis­te­ri Edgar Savi­saar ja ruot­sa­lai­nen diplo­maat­ti Lars Peter Fredén.

Savi­saar on tun­net­tu räväk­kä­nä puhu­ja­na ja myös toi­min­nan mie­he­nä eikä hän muis­tel­mis­saan­kaan poik­kea täs­tä lin­jas­taan. Poliit­ti­set vas­tus­ta­jat saa­vat kuul­la kun­nian­sa – osin var­maan perus­tel­lus­ti­kin. Myös ulko­mai­sis­ta toi­mi­jois­ta, mm. eräis­tä Suo­men edus­ta­jis­ta, Savi­saar sanoo suo­raan mie­li­pi­teen­sä. Tot­ta kai hänen näkö­kul­man­sa on puh­taas­ti viro­lai­nen ja ennen kaik­kea savi­saa­re­lai­nen mut­ta mei­dän on hyvä tie­tää mitä miel­tä tämä Viron poli­tii­kan voi­ma­hah­mo on asiois­ta. Vaik­ka suo­men­kie­li­nen lai­tos on supis­tet­tu alku­pe­räi­ses­tä ver­sios­ta, se on edel­leen var­sin tuh­ti luku­pa­ket­ti.

Lars Peter Fredén tar­kas­te­li aiem­mas­sa kir­jas­saan aikaa Bal­tian mai­den itse­näi­syys­jul­kis­tuk­siin saak­ka. Nyt ilmes­ty­nees­sä teok­ses­saan Åter­koms­ter hän käsit­te­lee vuo­sia 1991–94. Vaik­ka­kin läh­tö­koh­ta on Ruot­sin Bal­tian-poli­tii­kan ana­lyy­si, Fredén käsit­te­lee myös laa­jas­ti esim. Venä­jän jouk­ko­jen vetäy­ty­mis­tä Bal­tias­ta sekä kan­sa­lai­suus­ky­sy­myk­siä Bal­tian mais­sa. Kos­ka näi­tä asioi­ta ei ole meil­lä juu­ri­kaan käsi­tel­ty, Fredé­nin kir­ja on hyvä tie­don­läh­de.

Neu­vos­to-Viron arki­päi­vää -kir­jaan on koot­tu viro­lais­ten muis­te­luk­sia neu­vos­toa­jal­ta. Kes­kei­sel­lä sijal­la on käsit­tä­mä­tön tava­ra­pu­la, byro­kra­tia ja ideo­lo­gi­nen pai­nos­tus. Vaik­ka ehkä luu­lem­me tie­tä­väm­me, min­kä­lais­ta elä­mää oli enti­ses­sä Neu­vos­to­lii­tos­sa, tämä kir­ja pal­jas­taa nime­no­maan pien­ten, arkis­ten asioi­den kaut­ta jär­jes­tel­män totaa­li­sen epä­on­nis­tu­mi­sen ja epäin­hi­mil­li­syy­den.

Pako­lais­vi­ro­lai­sia käsit­te­le­vää kir­jal­li­suut­ta ei ole Suo­mes­sa pal­jon jul­kais­tu. Pro­fes­so­ri Ilmar Tal­ve on jul­kais­sut suo­men­kie­li­sen ver­sion muis­tel­mis­taan nimel­lä Kol­me koti­maa­ta. Tal­ve oli 1943–44 Suo­mes­sa, pala­si Viroon ja jou­tui vetäy­ty­vien sak­sa­lais­ten muka­na Sak­saan. Sodan jäl­keen hänen onnis­tui Tans­kan kaut­ta pääs­tä Ruot­siin jos­sa hän monien mut­kien jäl­keen pys­tyi jat­ka­maan aka­tee­mis­ta uraan­sa. Hän toi­mi pit­kään Turun yli­opis­ton kan­sa­tie­teen pro­fes­so­ri­na.

Viro­lai­sis­ta soti­lais­ta Sak­san sota­voi­mis­sa toi­sen maa­il­man­so­dan aika­na on Ruot­sis­sa ilmes­ty­nyt kir­ja. Se on kään­nös sak­sa­lai­sen har­ras­te­li­ja­his­to­rioit­si­jan Rolf Mic­hae­li­sin kir­jas­ta mut­ta ruot­sa­lai­seen pai­nok­seen on lisät­ty usei­ta luku­ja. Kos­ka aihees­ta ei tois­tai­sek­si ole suo­mek­si jul­kais­tu kir­jaa, tämä toi­mii hyvä­nä tie­to­läh­tee­nä.

Lat­vian armei­jan puvuis­ta ja mer­keis­tä ensim­mäi­sen itse­näi­syy­den aika­na saa tie­toa puo­la­lai­ses­ta kir­jas­ta Wojs­ko lotews­kie 1918–1940. Kir­jas­sa on englan­nin­kie­li­nen tii­vis­tel­mä, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti kuva­teks­te­jä ei ole kään­net­ty.

Samat puut­teet kos­ke­vat vali­tet­ta­vas­ti myös Liet­tuan ase­voi­mia käsit­te­le­vää kome­aa kuva­teos­ta Lie­tu­vos kariu. Se kat­taa ajan 190-luvun alus­ta 2000-luvul­le. Mut­ta kun muu­ta­kaan kir­jal­li­suut­ta ei ole, asian har­ras­ta­ja ottaa sana­kir­jan käteen­sä ja ryh­tyy tavai­le­maan…

Nykyi­sin Lat­vias­sa asu­va toi­mit­ta­ja Juk­ka Ris­lak­ki on kir­joit­ta­nut uudes­sa koti­maas­saan pal­jon huo­mio­ta osak­sen­sa saa­neen teok­sen sotien­vä­li­sen Lat­vian sota­mi­nis­te­ris­tä, ken­raa­li Kris­ja­nis Ber­ki­sis­tä ja tämän suo­ma­lai­ses­ta vai­mos­ta, Hil­ma Leh­to­ses­ta. Kir­ja antaa meil­le mie­len­kiin­toi­sen väläh­dyk­sen meil­le var­sin tun­te­mat­to­man Lat­vian his­to­ri­aan. Ber­ki­sin per­he jou­tui neu­vos­to­mie­hi­tyk­sen aika­na kar­ko­te­tuk­si ja ken­raa­li Ber­kis kuo­li kau­ka­na koti­maas­taan. Hil­ma Leh­to­nen-Ber­kis pää­si vuon­na 1959 palaa­maan Suo­meen.

Mar­kus Ana­ja
***********************

Edgar Savi­saar, Viron vaa­ran vuo­det. Tam­mi, Hel­sin­ki 2005. 554 sivua, valo­ku­via. Hin­ta noin 37 euroa.

Lars Peter Fredén, Åter­koms­ter. Atlan­tis, Stock­holm 2006. 528 sivua, valo­ku­via. Hin­ta noin 28 euroa.

Enno Tam­mer, Neu­vos­to-Viron arkea. WSOY, Hel­sin­ki 2006. 340 sivua, kuvi­tet­tu. Hin­ta noin 26 euroa.

Ilmar Tal­ve, Kol­me koti­maa­ta. Omae­lä­mä­ker­ta. Kir­ja-Auro­ra, Tur­ku 2004. 457 sivua. Hin­ta noin 29 euroa.

Rolf Mic­hae­lis, Est­län­da­re i tysk krigst­jänst. Lean­der & Ekholm, Stock­holm 2005. 190 sivua, kuvi­tet­tu. Hin­ta noin 230 SEK. (Kir­ja on Suo­mes­sa myyn­nis­sä aina­kin Aka­tee­mi­ses­sa Kir­ja­kau­pas­sa).

Jan Rut­kiewicz, Wojs­ko litews­kie 1918–1940. Barwa i Bron, Warszawa 2005. 275 sivua, mus­ta­val­koi­set valo­ku­vat sekä väri­piir­rok­set.

Jonas Vaice­no­nis, Lie­tu­vos kariu. Bal­tos lan­kos, Vil­nius 2005. 262 sivua, run­saas­ti mus­ta­val­ko- ja väri­va­lo­ku­via.

Juk­ka Ris­lak­ki, Lat­vian koh­taon­vuo­det. SKS; Hel­sin­ki 2005. 386 sivua, kuvi­tet­tu. Hin­ta noin 30 euroa.