(Jul­kais­tu aikai­sem­min Hel­sin­gin Reser­vin Sano­mis­sa)

Kaik­ki tämän leh­den luki­jat tie­tä­vät, että sta­dis­sa on meri­re­ser­vi­läis­toi­min­taa, mut­ta kuin­ka moni tie­tää, että sitä on myös Pir­kan­maal­la? Ken tätä epäi­lee, voi tutus­tua uuteen hisi­to­riik­kiin “M/s Pir­kan­maa. Pir­kan­maa­lai­set merio­sas­tot 40 vuot­ta”. Kir­jas­sa ker­ro­taan meri­toi­min­nas­ta Pir­kan­maal­la sekä reser­viup­see­rien että aliup­see­rien pii­ris­sä, jois­tain pur­jeh­duk­sis­ta (alus on sijoi­tet­tu Tur­kuun) sekä laa­jas­ti itse aluk­ses­ta. M/s Pir­kan­maa toi­mii myös MPK:n Meri­puo­lus­tus­pii­rin Län­ti­sen kou­lu­tusa­lu­een har­joi­tusa­luk­se­na.

Sota­kam­ree­ri Rei­no Leh­väs­lai­ho on kiis­tat­ta tuot­te­liaim­pia sota­kir­jai­li­joi­tam­me. Luki­jat ovat tot­tu­neet odot­ta­maat hänel­tä uut­ta kir­jaa joka syk­sy, ja jos­kus nii­tä on tul­lut kak­si­kin. Hänen 37. kir­jan­sa om juu­ri ilmes­ty­nyt Sot­kal­la sotaan. Leh­väs­lai­ho palaa täs­sä teok­ses­saan juu­ril­leen, sii­nä mie­les­sä, että hänen ensim­mäi­nen kir­jan­sa oli vuon­na 1958 ilmes­ty­nyt osit­tain tosi­ta­pah­tu­miin perus­tu­va Pans­sa­so­taa. Pans­sa­ri­jou­kois­sa pal­vel­lee­na Leh­väs­lai­ho tun­tee asian­sa ja uusi kir­ja toi­mii­kin osit­tain hänen muis­tel­ma­teok­se­naan. Kir­ja on kau­nis­te­le­ma­ton kuvaus sodas­ta rin­ta­ma­mie­hen pers­pek­tii­vis­tä.

Suo­ma­lai­nen sodan­ai­kai­nen radio­tie­dus­te­lu on kuu­lui­sa kuten myös ope­raa­tio Stel­la Pola­ris, jos­sa sodan lop­pu­vai­hees­sa vie­tiin Ruot­siin tur­vaan suu­ri mää­rä tie­dus­te­luai­neis­toa. Aineis­toa pää­tyi eri kaut­ta moneen maa­han, mm. Yhdys­val­toi­hin. 1990-luvul­la ame­rik­ka­lai­sar­kis­tos­sa ollut aineis­to saa­tet­tiin tut­ki­muk­sen käyt­töön ja mäis­tä asia­kir­jois­ta on nyt Maan­puo­lus­tus­kor­kea­kou­lun sota­his­to­rian lai­tok­sen toi­mes­ta jul­kais­tu kir­ja Stel­la Pola­ris, suo­ma­lais­ta soti­las­tie­dus­te­lua. Teos täy­den­tää hyvin aiem­min ilmes­ty­nei­tä teok­sia radio­tie­dus­te­lus­ta.

Media on täl­lä het­kel­lä täyn­nä uuti­sia tai muka-uuti­sia sii­tä, mit­kä maat kut­su­taan Naton jäse­nik­si ja mit­kä taas ovat pää­se­mäs­sä EU:n jäse­nik­si (osit­tain­han täs­sä ovat kysees­sä samat maat). Mikä oli­kaan Slo­ve­nian lähi­his­to­ria, min­kä­lai­nen lip­pu on Slo­va­kial­la ja mikä on Liet­tuan rahayk­sik­kö? Muun muas­sa täl­lai­siin kysy­myk­siin saa vas­tauk­sen Kim­mo Kil­jusen uudis­te­tus­ta kir­jas­ta Val­tiot ja liput. Muut­tu­vas­sa ympä­ris­tös­säm­me tämä kir­ja aut­taa tun­nis­ta­maan koko maa­il­man val­tiot anta­mal­la niis­tä tii­vis­te­tys­sä muo­dos­sa perus­tie­dot.

————————-
Mat­ti Kuuse­la (toim.), M/s Pir­kan­maa. Pir­kan­maa­lai­set merio­sas­tot 40 vuot­ta. M/s Pir­kan­maan Tuki­sää­tiö rs., Tam­pe­re 2002. 112 sivua, kuvi­tet­tu. Hin­ta 15 euroa.

Rei­no Leh­väs­lai­ho, Sot­kal­la sodas­sa. WSOY, Hel­sin­ki 2002. 446 sivua, muu­ta­ma kart­ta. Hin­ta 30 euroa.

Ohto Man­ni­nen & Timo Lie­ne (toim.), Stel­la Pola­ris, suo­ma­lais­ta soti­las­tie­dus­te­lua. Edi­ta, Hel­sin­ki 2002. 454 sivua.

Kim­mo Kil­ju­nen, Val­tiot ja liput. Ota­va, Hel­sin­ki 2002. 547 sivua, kaik­ki liput väri­ku­vi­na.