(Jul­kais­tu aikai­sem­min Hel­sin­gin Reser­vin Sano­mis­sa)

Val­tion kivää­ri­teh­das Jyväs­ky­läs­sä – myö­hem­min osa Val­met-yhtiö­tä – on kai­kil­le reser­vi­läi­sil­le tut­tu käsi­te. Jo 1920-luvus­ta läh­tien Tou­ru­lan teh­taal­la kehi­tet­tiin asei­ta Suo­men puo­lus­tus­voi­mil­le mut­ta myös esi­mer­kik­si urhei­lu­käyt­töön. Ase­tuo­tan­to on nyt lope­tet­tu ja teh­das­ra­ken­nuk­set siir­ty­mäs­sä uuteen käyt­töön. Teh­taan his­to­rias­ta on laa­dit­tu muka­va, erit­täin run­saas­ti kuvi­tet­tu his­to­riik­ki, jos­sa esi­tel­lään Jyväs­ky­läs­sä tapah­tu­nut­ta tuo­te­ke­hit­te­lyä (mm. Aimo Lah­den toi­min­taa) ja tuo­tan­toa. Kir­ja sopii jokai­sen suo­ma­lai­ses­ta ase­his­to­rias­ta kiin­nos­tu­neen kir­ja­hyl­lyyn.

Suo­mes­sa ilmes­tyy mel­ko run­saas­ti jouk­ko-osas­to­jen his­to­riik­ke­ja. Näyt­tä­vim­piä on Las­ku­var­jo­jää­kä­ri­kou­lun vai­hei­ta esit­te­le­vä Puna­ba­re­tit. Kir­jan liki 300 suu­ri­ko­koi­sel­la sivul­la käy­dään läpi las­ku­var­jo­jää­kä­ri­kou­lu­tuk­sen vai­hei­ta ja perin­tei­tä vuo­teen 1996 saak­ka, jol­loin LjK:sta tuli jouk­ko­yk­sik­kö vas­ta perus­tet­tuun Utin Jää­kä­ri­ryk­ment­tiin. Kou­lun lujaa yhteis­hen­keä kuvas­taa osal­taan myös tämän upean kir­jan kus­tan­ta­mi­nen.

Soti­la­se­lä­mään liit­tyy tun­ne­tus­ti lopu­ton mää­rä tari­noi­ta, legen­do­ja ja kas­ku­ja. Mik­ke­li­läi­nen soti­las­mes­ta­ri evp Mau­no Peso­nen on otsi­kol­la Kuok­ka­vie­rai­ta kut­su­musam­ma­tis­sa jul­kais­sut kokoel­man paki­noi­ta omal­ta pit­käl­tä soti­la­su­ral­taan. Suo­sit­te­len kir­jaa kai­kil­le soti­la­se­lä­mäs­tä kiin­nos­tu­neil­le.

Kil­ta­toi­min­taa par­haim­mil­laan on Uuden Pri­kaa­tin Kil­lan Itä-Uuden­maan osas­ton toi­mes­ta toteu­tet­tu inven­toin­ti maa­kun­tan­sa ruot­sin­kie­lis­ten kun­tien san­ka­ri­hau­dois­ta. Var­si­nais­ten hau­taus­mail­la sijait­se­vien san­ka­ri­hau­to­jen lisäk­si kir­jaan on etsit­ty tie­dot myös muis­ta muis­to­ki­vis­tä. Kai­kis­ta muis­to­mer­keis­tä on väri­ku­vat ja lisäk­si luet­te­lot san­ka­ri­vai­na­jis­ta.

Äsket­täin sai Tie­to-Fin­lan­dia –pal­kin­non toi­mit­ta­ja Eli­na Sanan kir­joit­ta­ma teos Luo­vu­te­tut – Suo­men ihmis­luo­vu­tuk­set Ges­ta­pol­le. Sanan kir­ja on tar­koi­tus­ha­kui­nen, ten­dens­si­mäi­nen ja tie­doil­taan vaja­vai­nen. Var­sin­kin Sak­saa kos­ke­va käsit­teis­tö on Sanal­le ilmei­ses­ti tun­te­ma­ton eikä hän ole vai­vau­tu­nut pereh­ty­mään aikai­sem­paan tut­ki­muk­seen. Sana esit­tää uusi­na tie­toi­na asioi­ta joi­ta on esi­tet­ty jo kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten puo­li­vi­ral­li­ses­sa Jat­ko­so­dan his­to­rias­sa sekä esim. Han­nu Raut­kal­lion kir­jois­sa. Sanan yri­tys liit­tää Suo­mi “holo­kaus­tiin” on kova, mut­ta argu­men­tit hei­kot.

***

Tämän­kin leh­den luki­joi­den pii­ris­sä on mon­ta musii­kin ystä­vää. Legen­daa­ri­sia muusik­ko­jam­me on Ossi Run­ne, jon­ka muis­tel­mat ilmes­tyi­vät jokin aika sit­ten. Vaik­ka Run­ne onkin tun­net­tu lähin­nä viih­de­musii­kin paris­ta, hänen muusik­kou­ran­sa alkoi Kaar­tin Soit­to­kun­nas­sa. Soti­las­musiik­kim­me his­to­rias­ta ei ole vie­lä jul­kais­tu kovin pal­jon ja näin ollen tämän kir­jan pit­käh­kö luku Kaar­tin Soit­to­kun­nan toi­min­nas­ta jat­ko­so­dan aika­na on mie­len­kiin­toi­nen lisä.

Mar­kus Ana­ja
——————-

Jark­ko Mänt­tä­ri – Timo Hyt­ti­nen – Han­nu Nis­ka­nen, Kivää­ri­teh­taan tari­na. Kor­pi­jy­vä, Jyväs­ky­lä 2003. 120 sivua, run­sas kuvi­tus. [Tilauk­set: Kor­pi­jy­vä Oy, puh. 014‑3342 800].

Han­nu Aho­kan­to (toim.), Puna­ba­re­tit. Las­ku­var­jo­jää­kä­ri­kou­lu 1962 – 1996. Las­ku­var­jo­jää­kä­rien Tuki ja Perin­ne ry, PL 150, 04301 Tuusu­la. 288 sivua, run­saas­ti kuvi­tet­tu.

Mau­no Peso­nen, Kuok­ka­vie­raa­na kut­su­musam­ma­tis­sa. Oma­kus­tan­ne 2003. 115 sivua. [Tilauk­set: Mau­no Peso­nen, Noron­tie 6, 50100 Mik­ke­li].

Mili­tä­ra äre­min­nen i Öst­ny­land. Nylands Bri­gads Gil­le i Öst­ny­land 2003. 128 sivua, väri­ku­vi­tus.

Eli­na Sana, Luo­vu­te­tut – Suo­men ihmis­luo­vu­tuk­set Ges­ta­pol­le. WSOY, Hel­sin­ki 2003. 468 sivua, kuvi­tet­tu.