(Jul­kais­tu aikai­sem­min Suo­men Soti­las -leh­des­sä)

Viroa käsit­te­le­viä kir­jo­ja ilmes­tyy suo­mek­si­kin mel­ko run­saas­ti. Sen sijaan Lat­via ja Liet­tua jää­vät sel­väs­ti vähem­mäl­le huo­miol­le. Vaik­ka nämä kak­si Bal­tian maa­ta ovat­kin kie­lel­li­ses­ti ja osit­tain kult­tuu­ri­ses­ti­kin etääm­pä­nä meis­tä suo­ma­lai­sis­ta kuin mitä vel­jes­kan­sam­me viro­lai­set on, oli­si toi­vot­ta­vaa, että kiin­nos­tui­sim­me myös näis­tä Viron naa­pu­reis­ta.

Neu­vos­to­lii­ton romah­ta­mi­seen joh­ta­nut eri kan­sal­li­suuk­sien pyr­ki­mys itse­mää­rää­mi­soi­keu­teen omis­sa asiois­sa alkoi Bal­tian mais­sa. Itse­näi­syys­vaa­ti­muk­sis­ta­han ei aluk­si ollut puhe. Aitio­pai­kal­ta Bal­tias­sa – lähin­nä Rii­as­sa – asioi­den kehit­ty­mis­tä seu­ra­si vuo­si­na 1989 – 1991 ruot­sa­lai­nen diplo­maat­ti Lars Peter Fredén, joka kir­jas­saan För­vand­lin­gar (Muu­tok­sia) kuvaa näi­den aiko­jen tapah­tu­mia ja toi­mi­joi­ta sym­pa­tial­la ja huu­mo­ril­la.

Fredén osal­lis­tui mones­ti ainoa­na ulko­maa­lai­se­na moniin tär­kei­siin tilai­suuk­siin ja tutus­tui kaik­kiin lat­via­lai­siin kes­kei­siin hen­ki­löi­hin. Toki hänel­lä oli tilai­suus lähel­tä seu­ra­ta myös Liet­tuan ja Viron asioi­ta. Jään aina­kin itse mie­len­kiin­nol­la odot­ta­maan Fredé­nin lupaa­maa seu­raa­vaa kir­jaa, jos­sa hän ana­ly­soi Ruot­sin Bal­tian-poli­tiik­kaa 1990-luvun alku­puo­lel­la.

Sym­paat­ti­nen kuva Viros­ta ja viro­lai­sis­ta välit­tyy Pee­ter Mai­mi­kin pie­nes­tä kir­jas­ta Hyvää huo­men­ta, Viro! Kir­jan ovat suo­mek­si toi­mit­ta­neet Mai­mi­kin ystä­vät Vesa Nii­ni­kan­gas ja Inke­ri Näät­saa­ri. Sii­nä ker­ro­taan toi­saal­ta erään­lai­se­na mik­ro­his­to­ria­na Mai­mi­kin per­heen ja suvun elä­mäs­tä itse­näi­ses­sä ja sit­tem­min mie­hi­te­tys­sä Viros­sa. Jäl­kim­mäi­nen osa kir­jas­ta on lyhyt ker­taus Viron his­to­rias­ta. Muka­vaa luet­ta­vaa!

Suo­men puo­lus­tus­voi­mis­sa tais­tel­leis­ta Suo­men-pojis­ta on jul­kais­tu usei­ta kir­jo­ja. Suo­men-poi­kien yhdis­tyk­sen kun­nia­pu­heen­joh­ta­jan Raul Kuut­man kir­jas­sa Suo­men-poi­kien tie on mm. päi­vä­kir­jo­jen, muis­tiin­pa­no­jen ja neu­vos­to­vi­ran­omais­ten kuu­lus­te­lu­pöy­tä­kir­jo­jen perus­teel­la ker­rot­tu seit­se­män viro­lais­nuo­ru­kai­sen tari­na. Kuut­ma on itse yksi näis­tä hen­ki­löis­tä.

Kir­ja on tär­keä doku­ment­ti ja muis­tu­tus meil­le suo­ma­lai­sil­le viro­lais­ten uhri­val­miu­des­ta isän­maan­sa hyväk­si. Kir­jas­ta kan­nat­taa lukea nime­no­maan yhden hen­ki­lön tari­na ker­ral­laan. Täl­lä toteu­tus­ta­val­la kir­jaan on – toki ymmär­ret­tä­väs­ti – jää­nyt mel­ko pal­jon tois­toa, mikä saat­taa häi­ri­tä luki­jaa.

Toi­mit­ta­ja Anne-Riit­ta Iso­hel­lan Suo­men-poi­kia käsit­te­le­väs­tä kir­jas­ta on ilmes­ty­nyt uudis­tet­tu lai­tos. Iso­hel­la on haas­ta­tel­lut lukui­sia viro­lai­sia vete­raa­ne­ja ja ystä­vys­ty­nyt hei­dän kans­saan. Ammat­ti­kir­joit­ta­jan teks­ti on suju­vaa ja asial­lis­ta.

Toi­sen maa­il­man­so­dan pää­tyt­tyä toi­mi vie­lä usean vuo­den ajan kai­kis­sa Bal­tian mais­sa sekä mm. Ukrai­nas­sa aseel­li­set vas­ta­rin­ta­liik­keet, jot­ka pyr­ki­vät irrot­ta­maan maan­sa Neu­vos­to­lii­tos­ta. Bal­tias­sa näis­tä käy­tet­tiin nimi­tys­tä “Met­sä­vel­jet”. Laa­jin­ta tämä toi­min­ta oli Liet­tuas­sa. Liet­tua­lai­sen Juozas Luk­san – osit­tain muis­tel­ma­luon­toi­nen – kir­ja on ilmes­ty­nyt ruot­sin­kie­li­se­nä kään­nök­se­nä nimel­lä Skogsbrö­der. Luk­sa toi­mi itse met­sä­vel­jien paris­sa nous­ten yhdek­si hei­dän kes­kei­sek­si joh­to­hah­mok­seen. Hänen kir­jan­sa ilmes­tyi liet­tuak­si jo vuon­na 1951 – tie­tys­ti län­nes­sä.

Kesän lähes­tyes­sä moni suun­taa auton­sa koh­ti Viroa. Näin kan­nat­taa­kin teh­dä, sil­lä Viros­sa on niin pal­jon mie­len­kiin­tois­ta ja kau­nis­ta – myös Tal­lin­nan ulko­puo­lel­la. Mat­kan suun­nit­te­luun on oiva apu­vä­li­ne Tapio Mäke­läi­sen sel­keä opas­kir­ja Viro – kar­ta­noi­den, kirk­ko­jen ja kuk­ka­ke­to­jen maa.

Mar­kus Ana­ja
**********************

Lars Peter Fredén, För­vand­lin­gar. Bal­ti­kums fri­gö­rel­se och svens­ka diplo­ma­ti 1989–1991. Atlan­tis, Stock­holm 2004. 342 sivua, muu­ta­ma valo­ku­va. Hin­ta noin 290 SEK.

Pee­ter Mai­mik, Hyvää huo­men­ta, Viro! Elä­mää itse­näi­ses­sä Viros­sa. Enos­to­ne, Tur­ku 2004. 168 sivua, valo­ku­via. Hin­ta 28 euroa.

Raul Kuut­ma, Suo­men-poi­kien tie. Viro­lais­so­ti­lai­den koh­ta­loi­ta. Ota­va, Hel­sin­ki 2004. 411 sivua, muu­ta­ma kuva. Hin­ta noin 25 euroa.

Anne-Riit­ta Iso­hel­la, Suo­men-pojat. Viro­lai­nen jää­kä­ri­ta­ri­na. Gum­me­rus, Hel­sin­ki 2005. 591 sivua, valo­ku­via. Hin­ta noin 30 euroa.

Juozas Luk­sa, Skogsbrö­der. Den väp­na­de kam­pen i Litau­en mot Sov­je­toc­ku­pa­tio­nen. Bäck­ströms, Stock­holm 2005. 340 sivua, valo­ku­via.

Tapio Mäke­läi­nen, Viro – kar­ta­noi­den, kirk­ko­jen ja kuk­ka­ke­to­jen maa. Tam­mi, Hel­sin­ki 2004. 312 sivua, run­sas kuvi­tus. Hin­ta noin 25 euroa.