(Jul­kais­tu aikai­sem­min Suo­men Soti­las -leh­des­sä)

”Sota­tie­teel­li­nen tut­ki­mus” on hyvin laa­ja käsi­te eikä ole miten­kään itses­tään sel­vää mitä kaik­kea sen alle voi­daan sijoit­taa. Suo­men Sota­tie­teel­li­nen Seu­ra on jul­kais­sut Tie­de ja Ase -nimi­sen vuo­si­kir­jan jo vuo­des­ta 1933. Sen sisäl­tö on vaih­del­lut vuo­si­kym­men­ten aika­na, mut­ta nyt­tem­min se pai­not­tuu mel­koi­ses­ti stra­te­gi­aan, tak­tiik­kaan sekä sota­tek­niik­kaan.

Uusin vuo­si­kir­ja, nume­ro 60, sisäl­tää mm. vuon­na 2002 pidet­ty­jen Sota­tie­tei­den päi­vien esi­tel­miä, jois­sa tar­kas­tel­laan laa­jas­ti sota­tie­teel­li­sen tut­ki­muk­sen tilaa Suo­mes­sa ja Itä­val­las­sa. Vali­tet­ta­vas­ti Viroa käsit­te­le­vä esi­tel­mä ei ole muka­na jul­kai­sus­sa. Tämän lisäk­si artik­ke­lit käsit­te­le­vät mm. kou­lu­tus­tai­toa, IVY-mai­den soti­laal­lis­ta yhteis­työ­tä, tak­tii­kan kvan­ti­ta­tii­vis­ta tut­ki­mis­ta ja sis­si­so­dan­käyn­nin kehit­ty­mis­tä Suo­mes­sa 1950 – 80 –luvuil­la.

Todet­ta­koon täs­sä yhtey­des­sä, että kii­na­lai­sen Sun Tzun Sodan­käyn­nin tai­to ja preus­si­lai­sen Carl von Clausewitzin Sodan­käyn­nis­tä eli var­si­nai­set sota­tai­don klas­si­kot ovat saa­ta­va­na suo­men­kie­li­si­nä kään­nök­si­nä.

Psy­ko­lo­gi­nen sodan­käyn­ti tai psy­ko­lo­gi­set ope­raa­tiot on täl­lä het­kel­lä pal­jon esil­lä ole­va osa-alue sota­tie­teel­li­ses­tä tut­ki­muk­ses­ta. Se, miten laa­ja-alai­ses­ti tätä asi­aa pitää miel­tää, eten­kin dik­ta­tuu­rien osal­ta, ilme­nee mai­nios­ti ame­rik­ka­lai­ses­sa kir­jas­sa Pos­tal Pro­pa­gan­da of the Third Reich. Pos­ti­mer­kit kul­ke­vat arki­päi­väi­si­nä esi­nei­nä mil­joo­nien ihmis­ten käsien ja sil­mien kaut­ta sekä koti- että ulko­mail­la. Val­tion­joh­to pys­tyy nii­den väli­tyk­sel­lä tuo­maan esil­le omia poliit­ti­sia tar­koi­tus­pe­ri­ään. Sup­peu­des­taan huo­li­mat­ta Albert L. Moo­ren kir­ja antaa pal­jon ajat­te­le­mi­sen aihet­ta.

Ihmi­siin vai­kut­taa myös soti­las­musiik­ki. Hami­na Tat­too –tapah­tu­maa on vie­tet­ty Suo­mes­sa 10 vuot­ta ja tämän kuniak­si on Hami­nan kau­pun­ki kus­tan­ta­nut muka­van kuva- ja teks­ti­ka­val­ka­din. Soti­las­musii­kin har­ras­ta­jil­le kir­ja on var­sin hyö­dyl­li­nen, sil­lä sii­tä ilme­nee mm. kaik­kien Tat­too-tapah­tu­mien esiin­ty­jät. Tat­too-tapah­tu­man toi­min­nan­joh­ta­ja Juha­ni Lei­no­nen on laa­ti­nut kir­jan teks­tio­suu­den. Kir­ja on näyt­tä­väs­ti tai­tet­tu.

Jos soti­las­musiik­ki vai­kut­taa ihmi­siin sekä kuu­lo- että näkö­ais­tin väli­tyk­sel­lä, liput, uni­vor­mut ja muut ulkoi­set tun­nuk­set vai­kut­ta­vat tie­tys­ti visu­aa­li­ses­ti. Puo­lus­tus­voi­mien tie­do­tus­leh­des­sä Ruo­tu­väes­sä on pit­kään jat­ku­nut sar­ja, jos­sa on lähin­nä esi­tel­ty jouk­ko-osas­to­tun­nuk­sia. Näi­den esit­te­ly­jen poh­jal­ta Ruo­tu­vä­ki on kus­tan­ta­nut Soti­las­he­ral­diik­ka-nimi­sen kir­ja­sen.

Näin on ensim­mäis­tä ker­taa saa­tu yksien kan­sien väliin tii­vis tie­to­pa­ket­ti tämän päi­vän lipuis­ta, jouk­ko-osas­to­tun­nuk­sis­ta, jouk­ko-osas­to­ris­teis­tä, baret­ti­mer­keis­tä sekä varus­mies­ten kou­lu­tus­haa­ra­mer­keis­tä. Uuras­ta­ja­na tie­don kokoa­mi­ses­sa on toi­mi­nut heral­dik­ko Kari K. Laur­la. Toi­voa sopii, että ennen pit­kää saam­me myös kir­jan, jos­sa on esi­tel­ty aiem­min käy­tös­sä olleet tun­nuk­set.

Heral­dii­kan juu­ret­han ovat kes­kia­jan rita­ri­lai­tok­ses­sa. Haus­kan ja mie­len­kiin­toi­sen väläh­dyk­sen poh­jois­mai­seen kes­kiai­kai­seen sodan­käyn­tiin välit­tyy monien tun­te­man Osprey Men-at-Arms sar­jan uudes­sa jul­kai­sus­sa, jol­le on myö­hem­min luvas­sa jat­ko-osa. Medie­val Scan­di­na­vian Armies on ruot­sa­lai­sen ja brit­ti­läi­sen kes­kiai­ka­tut­ki­jan työn tulos ja kuvi­tuk­se­na on perin­tei­seen tapaan käy­tet­ty toi­saal­ta valo­ku­via esi­neis­tä jne. ja toi­saal­ta kir­jaa var­ten teh­ty­jä vää­ri­maa­lauk­sia.

Ospreyn sar­ja on mili­ta­ria­har­ras­ta­jan ja mik­sei­pä myös –tut­ki­jan aar­re­ait­ta, sil­lä sar­jan kir­jois­ta saa tii­viin ja hel­pos­ti omak­sut­ta­vis­sa ole­van perus­tie­to­pa­ke­tin aihees­ta kun aihees­ta. Sar­jan moni­puo­li­suut­ta osoit­taa toi­nen tämän vuo­den uutuuk­sis­ta, joka käsit­te­lee Sak­san toi­sen maa­il­man­so­dan aikai­sia nais­ten vir­ka­pu­kui­sia orga­ni­saa­tioi­ta.

***

Perin­tei­seen tapaan mai­nit­ta­koon vie­lä pari suo­je­lus­kun­ta- ja jouk­ko-osas­to­his­to­ri­aa käsit­te­le­vää oma­kus­tan­net­ta. Pyy­dän lähet­tä­mään minul­le tie­dot kai­kis­ta pien- ja oma­kus­tan­teis­ta. Vie­lä ehtii muu­ten ilmoit­taa tänä vuon­na jul­kais­tu­ja teok­sia mukaan Soti­las­pe­rin­teen Seu­ran jul­kis­ta­maan Vuo­den Soti­las­pe­rin­ne­kir­ja –kil­pai­luun (yhteys alle­kir­joit­ta­nee­seen).

Kai­nuun Suo­je­lus­kun­ta­pii­ri 1919 – 1944 on poik­keuk­sel­li­ses­ti kir­joi­tet­tu tie­teel­li­sen his­to­rian­tut­ki­muk­sen vaa­ti­muk­sia nou­dat­taen. Teos perus­tuu­kin kir­joit­ta­jan­sa Han­nu Romp­pai­sen pro gra­du-työ­hön. Romp­pai­nen antaa asia­kir­joi­hin, haas­tat­te­lui­hin ja aiem­paan tut­ki­muk­seen nojau­tu­van kuvan suo­je­lus­kun­tien toi­min­nas­ta Kai­nuus­sa.

Erk­ki Mart­ti­la on jul­kais­sut toi­sen kir­jan­sa RtR 3:n vai­heis­ta tai oikeam­min ryk­men­tin sijoi­tus­pai­kois­ta Laa­to­kan alu­eel­la. Kir­jas­sa on mie­len­kiin­toi­sia, ”laa­tok­ka­lais­ten” otta­mia valo­ku­via ja toi­saal­ta vuon­na 2002 otet­tu­ja kuvia vas­taa­vis­ta pai­kois­ta.

Mar­kus Ana­ja
————————–

Tie­de ja Ase 60. Sota­tie­teel­li­sen Seu­ran vuo­si­jul­kai­su. Sota­tie­teel­li­nen Seu­ra, Hel­sin­ki 2002. 268 sivua.

Sun Tzu, Sodan­käyn­nin tai­to. Tie­to­sa­no­ma [Art House], Hel­sin­ki 2002. 152 sivua.

Carl von Clausewitz, Sodan­käyn­nis­tä. 3. pai­nos. Art House, Hel­sin­ki 2002. 356 sivua.

Albert L. Moo­re, Pos­tal Pro­pa­gan­da of the Third Reich. Schif­fer, Atglen PA 2003. 144 sivua, run­sas kuvi­tus. (Tilat­ta­vis­sa: Bushwood Books Ltd, 6 Marks­bu­ry Ave­nue, Kew Gar­dens, Sur­rey TW9 4JF, Great Bri­tain tai säh­kö­pos­tit­se bushw@aol.com.)

Juha­ni Lei­no­nen, Hami­na Tat­too. Hami­nan kau­pun­ki 2003. 88 sivua.

Kari K. Laur­la, Soti­las­he­ral­diik­ka. Liput, mer­kit ja tun­nuk­set. 2. kor­jat­tu pai­nos. Ruo­tu­vä­ki, Hel­sin­ki 2003. 96 sivua, väri­ku­vi­tus.

David Lind­holm, David Nicol­le & Angus McBri­de, Medie­val Scan­di­na­vian Armies (1) 1100 – 1300 (Men-at-Arms 396). Osprey, Oxford 2003. 48 sivua, run­sas kuvi­tus. (Tilat­ta­vis­sa: Osprey Direct, PO Box 140, Wel­ling­bo­rough, Norths NN8 2FA, Great Bri­tain tai www.ospreypublishing.com.)

Gor­don Wil­liam­son & Rami­ro Bujei­ro, World War II Ger­man Women’s Auxi­lia­ry Ser­vices (Men-at-Arms 393). Osprey, Oxford 2003. 48 sivua, run­sas kuvi­tus. (Tilat­ta­vis­sa: Osprey Direct, PO Box 140, Wel­ling­bo­rough, Norths NN8 2FA, Great Bri­tain tai www.ospreypublishing.com.)

Han­nu Romp­pai­nen, Kai­nuun Suo­je­lus­kun­ta­pii­ri 1919 – 1944. Toi­nen pai­nos. Oma­kus­tan­ne 2003. 341 sivua, valo­ku­via ja kart­to­ja.

Erk­ki Mart­ti­la, Ran­nik­ko­ty­kis­tö­ryk­ment­ti 3:n mai­se­mis­sa. Suvan­non – Tai­pa­leen – Kone­vit­san – Käki­sal­men näky­miä vuon­na 2002. Saa­ris­to­me­ren Meri­puo­lus­tusa­lue, Tur­ku 2003. 141 sivua, run­sas kuvi­tus.