Suo­men soti­las­his­to­ri­aa ennen vuot­ta 1917 on käsi­tel­ty yllät­tä­vän vähän. Vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä aihet­ta on eni­ten tut­ki­nut brit­ti­läi­nen, vali­tet­ta­vas­ti vuon­na 2009 meneh­ty­nyt tri John (eli J.E.O.) Screen. Hänen vii­mei­sek­si työk­seen jäi Les­ki­ku­nin­gat­ta­ren hen­ki­ryk­men­tin toi­min­taa Suo­mes­sa 1772–1808 käsit­te­le­vä tut­ki­mus. SKS on jul­kais­sut tämän englan­nin­kie­li­sen käsi­kir­joi­tuk­sen.

Ryk­ment­ti toi­mi aiem­min eri nimil­lä. Se siir­ret­tiin Suo­meen vuon­na 1762 ja sai 1772 nimen Änkedrott­nin­gens liv­re­ge­men­te. Suo­men sodan aika­na ryk­men­tin kak­si patal­joo­naa toi­mi Via­po­ris­sa, jon­ka mene­tyk­sen jäl­keen se lak­kau­tet­tiin.

Ryk­men­tin kou­lu­tus, upsee­ris­ton ja mie­his­tön kokoon­pa­no sekä arkie­lä­mä ovat Scree­nin tut­ki­muk­sen koh­tei­na. Sota­ta­pah­tu­mia kir­jas­sa ei käsi­tel­lä.

Scree­nin laa­ja kie­li­tai­to ja läh­de­ai­neis­ton tark­ka tun­te­mus ovat jäl­leen mah­dol­lis­ta­neet päte­vän tut­ki­muk­sen kir­joit­ta­mis­ta. Ruot­sin ja Venä­jän aikai­nen soti­las­his­to­ria kai­paa kipeäs­ti Scree­nin työn jat­ka­jaa – ottai­si­ko joku haas­teen vas­taan?

***

Via­po­rin raken­nut­ta­ja­na ehkä eni­ten tun­net­tu Augus­tin Ehrens­värd sai vuon­na 1960 laa­jan ja päte­vän elä­mä­ker­ran, jon­ka kir­joit­ti suo­ma­lai­nen his­to­rioit­si­ja Oscar Niku­la. Tämä kau­an sit­ten lop­puun­myy­ty teos on nyt jäl­leen saa­ta­va­na, kun Svens­ka Lit­te­ra­tur­sälls­ka­pet on jul­kais­sut sii­tä fak­si­mi­le­pai­nok­sen.

Niku­lan laa­jaan tuo­tan­toon kuu­luu myös vuon­na 1933 ilmes­ty­nyt Svens­ka skärgårdsflot­tan 1756–1791. Suo­sit­te­len kum­paa­kin teos­ta aika­kau­des­ta kiin­nos­tu­neil­le luki­joil­le.

***

Edel­leen Via­po­ri-tee­mas­sa pysyäk­sem­me, Museo­vi­ras­ton asian­tun­ti­joi­den kir­joit­ta­ma Suo­ma­lai­set lin­noi­tuk­set 1720-luvul­ta 1850-luvul­le esit­te­lee ruot­sa­lais­ten ja venä­läis­ten Suo­meen raken­ta­mia lin­noi­tuk­sia, lin­nak­kei­ta, tila­päi­siä varus­tuk­sia, soti­las­lei­re­jä ja kana­via. Kir­ja on upeas­ti kuvi­tet­tu sekä alku­pe­räi­sil­lä lin­noi­tus­pii­rus­tuk­sil­la ja kar­toil­la että moder­neil­la valo­ku­vil­la.

***

Samaan aika­kau­teen kuu­luu myös kar­ta­no­kult­tuu­ri. Tun­ne­tuim­pia kar­ta­noi­tam­me on Per­na­jas­sa sijait­se­va Sar­vi­lah­ti (ruot­sik­si Sarv­lax), jon­ka vai­heis­ta ja asuk­kais­ta on ilmes­ty­nyt mie­len­kiin­toi­nen, Hen­ri­ka Tan­de­fel­tin toi­mit­ta­ma teos. Kar­ta­non omis­ta­jien vai­hei­den lisäk­si kir­jas­sa kuvail­laan myös pal­ve­lus­väen elä­mää.

Kar­ta­no oli aika­naan pit­käl­ti oma­va­rai­nen ja muo­dos­ti jopa oman maa­il­man­sa. Kir­jan yksi artik­ke­li käsit­te­lee­kin maan­vil­je­lys­tä ja mui­ta elin­kei­no­ja.
Upea kuvi­tus täy­den­tää kir­jan artik­ke­lei­ta.

**************
J.E.O. Screen, The Queen Dowager’s Life Regi­ment in Fin­land 1772–1808. (Stu­dia His­to­rica 81). SKS – Fin­nish Lite­ra­tu­re Socie­ty, Hel­sin­ki 2010. 303 sivua.
Oscar Niku­la, Augus­tin Ehrens­värd. Svens­ka Lit­te­ra­tur­sälls­ka­pet i Fin­land, Hel­sing­fors 2010. 579 sivua.
V.-P. Suho­nen (toim.), Suo­ma­lai­set lin­noi­tuk­set 1720-luvul­ta 1850-luvul­le. SKS, Hel­sin­ki 2011. 350 sivua, run­sas kuvi­tus.
Hen­ri­ka Tan­de­felt (red.), Sarv­lax. Herrgårds­his­to­ria under 600 år. Svens­ka Lit­te­ra­tur­sälls­ka­pet i Fin­land, Hel­sing­fors 2010. 311 sivua, run­sas kuvi­tus.