Tal­vi- ja jat­ko­so­taa käsit­te­le­viä kir­jo­ja ilmes­tyy lähes jat­ku­va­na vir­ta­na. Tähän on poi­mit­tu muu­ta­ma esi­merk­ki tämän kir­joit­ta­jan mie­len­kiin­non koh­teik­si tul­leis­ta teok­sis­ta.
Pää­ma­jan val­von­tao­sas­ton työ­tä on käsi­tel­ty var­sin vähän. Evers­ti­luut­nant­ti Jar­mo Nie­mi­nen on arkis­to­tut­ki­muk­sis­saan löy­tä­nyt erään ken­täl­lä toi­mi­neen val­von­taup­see­rin, Taa­vet­ti Heik­ki­sen päi­vä­kir­jan, joka Aja­tus-Kir­jo­jen (eli Gum­me­ruk­sen) toi­mes­ta on jul­kais­tu kir­ja­na.

Heik­ki­nen oli sivii­liam­ma­til­taan polii­si ja jou­tui sik­si sodas­sa­kin “rin­ta­man polii­sin” teh­tä­vään eli val­von­taup­see­rik­si. Hänen päi­vä­kir­ja­mer­kin­tön­sä ovat karua ker­to­maa ja välil­lä tun­nel­ma jopa muis­tut­taa Ola­vi Paa­vo­lai­sen Synk­kää yksin­pu­he­lua. Heik­ki­sen teks­tiä täy­den­tä­vät Nie­mi­sen perus­teel­li­set sel­ven­nyk­set ja täy­den­nyk­set.

***

Tie­dus­te­lua sen eri muo­dois­sa tun­tuu aina kiin­nos­ta­van luki­joi­ta. Monien fik­tii­vis­ten tari­noi­den vas­ta­pai­no­na on ilmes­ty­nyt kol­men tun­ne­tun tut­ki­jan yhteis­voi­min kir­joit­ta­ma tut­ki­mus Vihol­li­sen selus­tas­sa. Pää­ma­jan tie­dus­te­lu Neu­vos­to-Kar­ja­las­sa 1939–1944. Maan­puo­lus­tus­kor­kea­kou­lun dosent­ti Eero Elf­vengren kir­joit­taa Suo­men soti­las­tie­dus­te­lun orga­ni­saa­tios­ta ja jär­jes­te­lyis­tä. FL Mat­ti Koso­nen tar­kas­te­lee vuo­ros­taan kent­tä­toi­min­taa, mukaan lukien kau­ko­par­tiot.

Hyvin mie­len­kiin­toi­nen on Pet­ros­koin yli­opis­ton tut­ki­jan, Einar Lai­di­sen osuus, jos­sa tar­kas­tel­laan sil­loi­sen vas­tus­ta­jan, NKVD:n toi­min­taa.

***

Sota­his­to­rian har­ras­ta­jil­le ja tut­ki­joil­le tut­tu hen­ki­lö on Ante­ro Uit­to. Hänen kau­an sit­ten lop­puun­myy­ty teok­sen­sa Puna-armei­jan mars­siop­pas Suo­meen 1939 on ilmes­ty­nyt uudis­tet­tu­na ja laa­jen­net­tui­na pai­nok­se­na. Kysees­sä on kään­nös alku­pe­räi­ses­tä doku­men­tis­ta, jos­sa on kuvat­tu Ete­lä-Suo­men tiet, sil­lat ja maas­to. Uudes­sa pai­nok­ses­sa on myös Neu­vos­to­lii­ton kerää­mää tie­toa Kar­ja­lan kan­nak­sen lin­noit­teis­ta. Mie­len­kiin­toi­nen doku­ment­ti, joka osoit­taa miten hyvin Puna-armei­ja oli val­mis­tau­tu­nut Suo­men mie­hit­tä­mi­seen.

*****************

Taa­vet­ti Heik­ki­nen, (toim. Jar­mo Nie­mi­nen), Rin­ta­man polii­si. Val­von­taup­see­rin päi­vä­kir­ja 1941–1944. Aja­tus, Hel­sin­ki 2010. 364 sivua, valo­ku­via.
Eero Elf­vengren, Mat­ti Koso­nen, Einar LAi­di­nen, Vihol­li­sen selus­tas­sa. Pää­ma­jan tie­dus­te­lu Neu­vos­to-Kar­ja­las­sa 1939–1944. Ota­va, Hel­sin­ki 2010. 400 sivua, valo­ku­via.
Ante­ro Uit­to, Puna-armei­jan mars­sio­pas Suo­meen 1939. Uudis­tet­tu ja laa­jen­net­tu lai­tos. Karis­to, Hämeen­lin­na 2011. 232 sivua.