Teok­sen alus­sa on muu­ta­mia kart­to­ja, jois­ta var­hai­sim­mat ovat peräi­sin
1500 ja 1600-luvuil­ta. Nii­den avul­la Suo­men­lah­den itä­osan saa­ret käy­vät
tutuik­si. Kir­jan kiin­nos­ta­vim­mat kuvat sen sijaan löy­ty­vät vuo­si­sa­dan
vaih­teen paik­keil­ta ja sotien väli­sel­tä ajal­ta. Saar­ten kalas­ta­ja­ky­lien
mai­se­mis­ta ja elä­män­ku­lus­ta ne ker­to­vat omaa tari­naan­sa. Tii­vii­tä
kylä­asu­tuk­sia esi­tel­lään eri saa­ril­ta. Lai­van- ja veneen­ra­ken­nus sekä
kalas­tus ovat elin­kei­nois­ta pää­osas­sa. Niis­tä esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa kuvat
nai­sis­ta sel­vit­tä­mäs­sä ja paik­kaa­mas­sa verk­ko­ja. 1930-luvul­la
mat­kai­lus­ta tuli tär­keä elin­kei­no. Sii­tä ker­to­vat kuvat Seis­ka­rin
kesä­vie­rais­ta ja Suur­saa­ren upeas­ta Kasi­no­ra­vin­to­las­ta.

Sota­ta­pah­tu­mat käy­dään laa­jas­ti läpi run­saan kuvi­tuk­sen saat­te­le­ma­na. Mie­len­kiin­tois­ta
on myös näh­dä var­sin run­saas­ti kuva­ma­te­ri­aa­lia vas­tus­ta­jan, Neu­vos­to­lii­ton, puo­lel­ta.

Ante­ro Uit­to – Carl-Fredrik Geust: Tais­te­lu Suo­men­lah­den ulko­saa­ris­ta
(Docen­do 2016)

LS