(Julkaistu aikaisemmin Helsingin Reservin Sanomissa)
Emme aina muista että Ruotsin sotahistoria on pitkälti myös Suomen sotahistoriaa. Ruotsissa sotahistoriallisen kirjallisuuden kustantaminen on lisääntymässä ja monien uutuuskirjojen joukosta löytyy usein myös Suomea sivuavia teoksia. Tämän syksyn ruotsalaisesta kirjasadosta olen mm valinnut Bertil Nelssonin Duncker och Savolaxbrigaden, Finska kriget 1808–1809 (Historiska Media, Lund 2000). Suomen sotahan jäi Ruotsin toistaiseksi viimeiseksi suursodaksi ja kiinnostaa ehkä juuri tämän takia ruotsalaista yleisöä. Nelsson on evp-upseeri joka on kirjoittanut useita sotahistoriallisia kirjoja. Hän on tämän uusimman kirjansa lähdeaineistona käyttänyt mm Dunckerin ja hänen vaimonsa kirjeenvaihtoa sekä virallisia raportteja.
Duncker on varmaan meille kaikille tuttu Vänrikki Stoolin tarinoista, mutta Nelssonin kirjaa lukiessa syntyy elävä ja monipuolinen kuva ei pelkästään Dunckerista ja hänen johtamastaan Savon prikaatista, vaan myös Suomen sodan muista legendaarisista hahmoista: von Döbelnistä, Sandelsista ja Cronstedtista. Nelssonin kerronta on varsin mukaansatempaavaa. Sopii toivoa että tästä kirjasta ilmestyy pian suomenkielinen käännös, sillä aiheesta ei meillä ole kovinkaan paljon uudempaa kirjallisuutta olemassa.
Toinen tärkeä ruotsalaiskirja on Skärgårdsflottan 1700–1824 (Historiska Media, Lund 2000). Kyseessä on kokoomateos Ruotsin saaristolaivastosta (tai armeijan laivastosta, kuten sitä myös kutsuttiin). Saaristolaivastoa voidaan hyvin pitää Suomen ensimmäisenä laivastoyksikkönä, sillä huomattava osa sen toiminnasta liittyi Suomenlahden puolustukseen ja miehistöä rekrytoitiin myös Suomen rannikkoseuduilta.
Yli 400-sivuisessa kirjassa käsitellään lähes kaikkia saaristolaivastoon liittyviä näkökohtia: alusten suunnittelu, operaatiot Suomenlahdella ja Ruotsin rannikolla (mukaanlukien Ruotsinsalmen taistelu 1790 ja Suomen sota 1808-09), palvelusolosuhteet, varuskuntaelämä Viaporissa, upseerikunnan kokoonpano jne. Venäjän kaleerilaivastoa käsitellään omassa artikkelissa. Kirjaa voi lämpimästi suositella kaikille merihistoriasta ja merisodankäynnistä kiinnostuneille.
Kotimaiset suurkustantajat WSOY ja Otava tuovat markkinoille useita mielenkiintoisia kirjoja. Tunnetunilmailukirjailijan Kalevi Keskisen ja Mikko Pekarin kokoama Sodan värit (WSOY 2000) on upea, isokokoinen kirja johon on koottu värivalokuvia vuosilta 1941–1944. Suomi sai jatkosodan aikana Saksalta värifilmiä, jota annettiin lähinnä TK-kuvaajien käyttöön. Tuloksena on vaikuttava kavalkadi, jossa maisemakuvat, henkilökuvat ja (lavastetut?) sotatilanteet vuorottelevat. Tärkeä dokumentti niin valukuvaushistorian kuin sotahistorian kannalta.
Jukka Nevakiven Apu jota ei annettu, Länsivallat ja Suomen talvisota (WSOY 2000) on täysin uudistettu laitos tekijän vuonna 1972 julkaisemasta Apu jota ei pyydetty-kirjasta. Vajaan 30 vuoden aikana uutta tietoa Englannin, Ranskan ja USA:n suhtautumisesta Suome auttamiseen talvisodan aikana on löytynyt niin huomattavia määriä että tekijä on päätynyt kirjan nimen muutokseen. Nevakivi mm osoittaa että Yhdysvallat Suomea tukevista kannanotoistaan huolimatta viivytteli avun antamista Suomelle samaan aikaan kun se toimitti bensiiniä Neuvostoliitolle.
Virolaisen Harri Rentin omaelämäkerta Jäin henkiin, Muistoja sodasta ja vankileireiltä (Otava 2000) on vaikuttava tarina veljeskansamme kohtalosta. Eversti Eero Riuttalan suomentama teksti on elävää ja arkista, vaikka asiat ovat kaikkea muuta kuin arkisia. Rent otettin 1943 koulupoikana palvelukseen saksalaisten perustamaan joukko-osastoon ja yleni joukkueenjohtajaksi saakka. Sodan päätyttyä hän sotavankina joutui Puolan hiilikaivoksiin pakkotyöhön ja sotavankileirille Neuvostoliittoon, josta hän kotiutui vuonna 1951.
Majuri Aito Keravuori oli keskeisessä tehtävässä syksyn 1944 asekätkentää suunniteltaessa ja toteutettaessa. Hankkeen paljastuttua Keravuori siirtyi Ruotsiin ja edelleen Yhdysvaltoihin. Siellä Suomen armeijan majuri joutui alokkaaksi Yhdysvaltain armeijaan. Menestyksekkään toisen sotilasuransa aikana Keravuori palveli mm Kaakkois-Aasiassa ja Saksassa ja jäi eläkkeelle everstinä. Eversti Matti Lukkari on kirjoittanut Keravuoren henkilökuvan nimellä Vastuunkantaja, Aito Keravuoren sotilaanelämä (Otava 2000).
Akateemisten tutkijoiden merkkipäivinä julkaistaan usein ns juhlakirjoja, jotka sisältävät arvostettujen henkilöiden laatimia, kohdehenkilön tutkimuskenttään liittyviä artikkeleita. Fil tri Kari Selénin 60-vuotispäivän johdosta julkaistu juhlakirja on nimeltään Snellmanin ja Mannerheimin välissä, Kirjoituksia sodasta, rauhasta ja isänmaan historiasta (Suomen Historiallinen Seura 2000). Sen siältämissä artikkeleissa käsitellään mm Petsamon rajavartioston sotilaallista tehtävää 1921–39, Suomalaisen SS-pataljoonan yhdystoimistoa Berliinissä, Kontionrannan varuskuntaa, Kollaan taistelut talvisodassa neuvostolähteiden valossa.
Vapaamurarit ovat aina olleet salamyhkäisyyden ympäröimiä. Reijo Ahtokarin väitöskirjan Salat ja valat, Vapaamuurarit suomalaisessa yhteiskunnassa ja julkisuudessa 1756–1996 (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2000) odotettiin paljastavan “rappareiden” salat. Kirja on kuitenkin – kuten väitöskirjan luonnollisesti kuuluu ollakin – täysin vapaa sensaatioista. Se on ensimmäinen akateeminen tutkimus aiheesta ja erityinen paino on vapaamuurariuden julkisuuskuvan selvittelyssä. Mielenkiintoinen teos joka ansaitsee tulla mainituksi myös tässäkin yhteydessä.
Entisten ja nykyisten joukko-osastojen historiikkeja ilmestyy Suomessa huomattava määrä. Ongelmana on niiden löytäminen, sillä useinkaan niitä ei markkinoida normaalien kirjamyyntikanavien kautta vaan niitä välitetään pienessä piirissä. Pyydänkin lukijoita lähettäämään tietoa kaikista suomalaiseen sotahistoriaan liittyvistä historiikeista ja muista kirjoista alla olevalla osoitteella.
Esimerkkeinä tällaisista varsin mielenkiintoisista, mutta hankalasti saatavista kirjoista mainittakoon tässä Ilmatorjuntakoulu 1940–2000, jonka on kirjoittanut eversti Pentti Toivonen sekä Erkki Vitikaisen Maanpuolustustyötä Kymenlaaksossa II, joka lähinnä lähinnä kymenlaaksolaista suojeluskuntahistoriaa.
Kevenyksenä muistutettakoon vielä että kaikkien tuntema ja rakastama sarjakuvahahmo Masista on ilmestynyt Masi 50-vuotisjuhlakirja 1950–2000 (Egmont Kustannus 2000), joka mm sisältää useita ennen julkaisemattomia Masi-sarjakuvia.
Markus Anaja