Syk­sy on uusien kir­jo­jen luyvat­tu aika

(Jul­kais­tu aikai­sem­min Suo­men Soti­las -leh­des­sä)

Jou­lun lähes­tyes­sä lah­ja­toi­vo­mus­ten esit­tä­mi­nen ja lah­jo­jen osta­mi­nen ovat jäl­leen ajan­koh­tai­sia. Täs­sä lyhyes­ti joi­tain Suo­men Soti­laan luki­joil­le sopi­via lah­ja­vink­ke­jä syk­syn kir­ja­sa­dos­ta. Kir­jo­ja saa ostaa hyvin varus­te­tuis­ta kir­ja­kau­pois­ta, ellei esit­te­lyn yhte­des­sä toi­sin mai­ni­ta.

PANS­SA­RI­MIE­HIL­LE

Lau­ri Lep­pä­nen: Ryn­näk­kö­ty­kit isän­maam­me puo­lus­ta­ji­na. 1. Ryn.Tk.K:n vai­hei­ta jat­ko­so­das­sa (Hel­sin­gin pitä­jän koti­seu­tu­yh­dis­tys, Van­taa 2000, tilat­ta­vis­sa suo­raan teki­jäl­tä osoit­teel­la Nei­lik­ka­tie 5 A 6 01300 Van­taa, hin­ta mk 100).

Lep­pä­sen kir­ja poik­ke­aa ulkoa­sun­sa suh­teen eduk­seen mones­ta pien­kus­tan­tees­ta. Myös sen sisäl­tö on kiin­nos­ta­va, kuvaa­han se yhden komp­pa­nian pers­pek­tii­vis­tä uuden “ase­la­jin” syn­tyä.

Kari Kuuse­la: Wehr­mach­tin pans­sa­rit Suo­mes­sa (Wiking-Divi­sioo­na Oy, Hel­sin­ki 2000).
Sak­san ilma­voi­mien toi­min­nas­ta Suo­mes­sa jat­ko­so­dan aika­na on kir­joi­tet­tu usei­ta teok­sia, mut­ta vas­ta nyt on saa­tu perus­teel­li­nen teos sak­sa­lais­ten pans­sa­reis­ta Suo­mes­sa. Kuuse­la on sel­vit­tä­nyt tar­kas­ti eril­lis­jouk­kue­ta­sol­le kaik­ki Suo­mes­sa ope­roi­neet, pans­sa­roi­tu­ja ajo­neu­vo­ja käyt­tä­neet sak­sa­lai­syk­si­köt. Erit­täin run­sas kuvi­tus on mie­len­kiin­toi­nen myös muil­le kuin var­si­nai­sil­le tank­kifrii­keil­le.

SOTA­HIS­TO­RI­AA PAR­HAIM­MIL­LAAN

Mat­ti Kos­ki­maa: Kar­hu­mäes­tä Ilo­mant­siin, II armei­ja­kun­nan vetäy­ty­mi­nen Maa­se­län kan­nak­sel­ta Tol­va­jär­vel­le ja Ilo­mant­siin kesäl­lä 1944 (WSOY, Hel­sin­ki 2000).

Tämä on evers­ti Kos­ki­maan kuu­des kir­ja. Teki­jä on tul­lut tun­ne­tuk­si hyvin perus­teel­li­ses­ta ja asial­li­ses­ta ottees­taan kul­loin­kin käsi­tel­tä­vään aihee­seen. II AK:n tais­te­lu­ja ei ole aiem­min käsi­tel­ty kovin laa­jas­ti ja tämä kir­ja täyt­tää­kin tämän aukon vii­me sotiem­me his­to­rian­kir­joi­tuk­ses­sa. Kuten aiem­mis­sa­kin Kos­ki­maan kir­jois­sa, upeat, eksak­tit väri­kar­tat anta­vat esi­tyk­sel­le lisä­ar­voa.

SOTA­SAN­KA­REI­TA – KEK­SIT­TY­JÄ JA TODEL­LI­SIA

Robert Brant­berg: Sota­san­ka­rit (Kus­tan­nus­osa­keyh­tiö Revon­tu­li, 2000).
Brant­ber­gin aiem­pien suo­ma­lai­sia soti­lai­ta käsit­te­le­vien kir­jo­jen (Sotaup­see­rit, Sota­ken­raa­lit) jat­keek­si nyt ilmes­ty­nees­sä Sota­san­ka­rit-kir­jas­sa ker­ro­taan 21 suo­ma­lai­sen soti­laan tari­na. Jou­kos­sa on legen­daa­ri­nen tark­ka-ampu­ja Simo Häy­hä, Lau­ri Tör­ni, moni muu Man­ner­heim-ris­tin rita­ri sekä mui­ta, yhtä kiin­nos­ta­va hen­ki­lö.

Väi­nö Lin­na: Sota­ro­maa­ni, Tun­te­mat­to­man soti­laan käsi­kir­joi­tus (WSOY, Hel­sin­ki 2000).
Kaik­ki luki­jat ovat var­maan luke­neet Lin­nan Tun­te­mat­to­man, ehkä jopa useam­man ker­ran. WSOY on nyt jul­kais­sut alku­pe­räi­sen käsi­kir­joi­tuk­sen joka on, var­sin­kin kir­jal­li­sis­sa pii­reis­sä, herät­tä­nyt kes­kus­te­lua. Miten hen­ki­lö­ku­vat ovat muut­tu­neet? Entä hen­ki­löi­den asen­teet? Vai onko itse asias­sa mikään oleel­li­nen muut­tu­nut kun käsi­kir­joi­tuk­ses­ta muo­kat­tiin jul­kais­ta­va kir­ja? Palai­sin mie­lel­lä­ni jos­sain ensi vuo­den nume­ros­sa näi­hin ja mui­hin kysy­myk­siin Suo­men Soti­laan luki­joi­den palaut­teen poh­jal­ta.

Rolf Ollak­ka: Suo­ma­la­sien palk­ka­so­ti­laan tari­na Kem­pe­lees­tä Koso­voon (Gum­me­rus, Hel­sin­ki 2000).
Rolf Ollak­ka on se suo­ma­lai­nen mies, jota KRP aika­naan etsin­tä­kuu­lut­ti enti­sen tans­ka­lai­sen palk­ka­so­ti­laan väi­tet­tyä tämän sekaan­tu­neen Koso­vos­sa sota­ri­kok­siin. Kir­jan teks­ti on var­sin heik­koa niin kie­lia­sul­taan kuin sisäl­löl­tään­kin. Luki­jaa yri­te­tään vakuut­taa sii­tä, että kir­joit­ta­ja on tais­tel­lut oikean asian (=ser­bien) puo­les­ta ja on var­sin puh­das­sy­dä­mi­nen, mut­ta lop­pu­tu­lok­se­na on vain jouk­ko kysy­mys­merk­ke­jä, joi­hin luki­jan on luke­man­sa perus­teel­la yri­tet­tä­vä löy­tää vas­tauk­sia.

Mat­ti Lack­man: Suo­men vai Sak­san puo­les­ta?, Jää­kä­rei­den tun­te­ma­ton his­to­ria (Ota­va, Hel­sin­ki 2000)
Jos kuvit­te­lim­me että jää­kä­reis­tä on kir­joi­tet­tu kaik­ki mitä niis­tä voi­daan kir­joit­taa olem­me ereh­ty­neet. Oulu­lai­nen his­to­rioit­si­ja Mat­ti Lack­ma­nin uudes­sa kir­jas­sa on lähes 800 sivua suu­rim­mak­si osak­si uut­ta tie­toa! Tämä kir­ja tulee herät­tä­mään vilk­kaan kes­kus­te­lun, sil­lä se ei kai­kis­sa asiois­sa tue vakiin­tu­nut­ta kuvaa jää­kä­reis­tä. Suo­men Soti­laan seu­raa­vas­sa nume­ros­sa on kir­jan laa­jem­pi arvos­te­lu..

Mar­kus Ana­ja