(Jul­kais­tu aikai­sem­min Suo­men Soti­las -leh­des­sä)

Ruot­sa­lai­sia sodas­sa – siis mil­loin? Tämä lie­nee monen suo­ma­lai­sen ensi­reak­tio tämän jutun otsik­koon. Eihän Ruot­si ole ollut sodas­sa min­kään muun maan kans­sa liki 200 vuo­teen, vai onko? Ei ole ollut, mut­ta täs­tä huo­li­mat­ta – tai ehkä­pä osit­tain juu­ri sen takia – ruot­sa­lai­sia on osal­lis­tu­nut lähes kaik­kiin mer­kit­tä­vim­piin sotiin ympä­ri maa­il­maa. Sota­his­to­rioit­si­jat Lars Gyl­len­haal ja Len­nart West­berg ovat kir­joit­ta­neet kir­jan 1900-luvun ensim­mäi­sen puo­lis­kon aika­na vie­raas­sa ase­ta­kis­sa tais­tel­leis­ta ruot­sa­lai­sis­ta.

Svens­kar i krig 1914–1945 on kieh­to­va kir­ja, sil­lä ruot­sa­lai­sia on todel­la osal­lis­tu­nut kum­paan­kin maa­il­man­so­taan kaik­kien suur­val­to­jen – ja joi­den­kin pie­nem­pien­kin – sota­voi­mis­sa. Har­va meis­tä on kuul­lut puna-armei­jan ruot­sa­lai­sis­ta tai sii­tä, että Hai­le Selas­sien armei­jan moder­ni­soin­nis­ta 1930-luvul­la vas­ta­si­vat ruot­sa­lai­set upsee­rit. Vii­mek­si mai­ni­tut jäi­vät vie­lä Mus­so­li­nin hyök­käyk­sen jal­koi­hin.

Ruot­sa­lais­va­paa­eh­toi­set Suo­men tal­vi- ja jat­ko­so­dis­sa ovat tie­ten­kin muka­na, vaik­ka­kin heil­le on uhrat­tu suh­teel­li­sen vähän tilaa. Tämä joh­tuu tie­tys­ti sii­tä, että hei­dän vai­heen­sa on jo var­sin hyvin doku­men­toi­tu muis­sa kir­jois­sa. Myös ruot­sa­lai­set vapaa­eh­toi­set Sak­san Waf­fen-SS -jou­kois­sa saa oman sup­peah­kon lukun­sa.

Ruot­sa­lai­nen vapaa­eh­tois­pa­tal­joo­na osal­lis­tui syk­syl­lä 1941 Han­ko­nie­men tais­te­lui­hin. Muka­na ollut Åke Kretz ker­too näis­tä ajois­ta kir­jas­saan Front­var­dag [Rin­ta­ma-arkea]. Alun perin jo 1942 ilmes­ty­nees­tä kir­jas­ta on nyt ilmes­ty­nyt uusin­ta­pai­nos.

Kym­me­nen vuot­ta sit­ten ei tie­det­ty juu­ri mitään ruot­sa­lai­sis­ta SS-mie­his­tä. Arviot hei­dän luku­mää­räs­tään vaih­te­li­vat muu­ta­man kym­me­nen ja muu­ta­man sadan välil­lä. Edel­lä mai­nit­tu Len­nart West­berg kir­joit­ti 1980-luvul­la ensim­mäi­sen alku­pe­räis­läh­tei­siin perus­tu­van sel­vi­tyk­sen täs­tä aihees­ta.

Vuon­na 2000 jul­kai­si toi­mit­ta­ja Bos­se Schön ensim­mäi­sen kir­jan­sa ruot­sa­lai­sis­ta Waf­fen-SS -mie­his­tä. Schön oli saa­nut käyt­töön­sä Ruot­sin tur­val­li­suus­po­lii­sin, Säpon, arkis­tos­ta entis­ten SS-mies­ten kuu­lus­te­lu­pöy­tä­kir­jo­ja ja muu­ta aineis­toa. Kir­ja aiheut­ti sen­saa­tion Ruot­sis­sa, sil­lä sii­nä mm. väi­tet­tiin, että ruot­sa­lai­sia oli toi­mi­nut kes­ki­tys­lei­rien var­ti­joi­na sekä osal­lis­tu­nut jouk­ko­te­loi­tuk­siin. Täs­tä kir­jas­ta ja sen jäl­keen ilmes­ty­nees­tä toi­ses­ta teok­ses­ta on nyt jul­kais­tu yhteis­si­dos nimel­lä Hit­lers svens­ka sol­da­ter.

Yksi var­hai­sim­mis­ta SS-muis­tel­mis­ta yli­pää­tään oli ruot­sa­lai­sen Erik Wal­li­nin kir­ja Rag­na­rök [mui­nais­ten vii­kin­kien nimi maa­il­man­lo­pul­le]. Se ilmes­tyi sala­ni­mel­lä Wiking Jerk jo vuon­na 1945 ja pari vuot­ta myö­hem­min Argen­tii­nas­sa (!) sak­san­kie­li­se­nä. Nyt kir­ja on ilmes­ty­nyt uute­na, kuvi­tet­tu­na lai­tok­se­na Ruot­sis­sa. Se on myös ilmes­ty­nyt kään­nök­se­nä Englan­nis­sa.

Tor­kel Ivars­so­nin kir­ja Såsom en brin­nan­de eld [Pala­va­na tule­na] ker­too erään ruot­sa­lai­sen SS-mie­hen tari­nan. Kuten monet muut­kin ruot­sa­lai­sis­ta vapaa­eh­toi­sis­ta kir­jan koh­de­hen­ki­lö Erik Dah­lin on – tämän päi­vän kiel­tä käyt­tääk­se­ni – loo­se­ri. Köy­hä koti, nuo­ri­so­ri­kol­li­suut­ta, työt­tö­myyt­tä, onne­ton­ta rak­kaut­ta… Dah­lin osal­lis­tuu Suo­men tal­vi­so­taan ja läh­tee sit­tem­min Nor­jan kaut­ta Sak­saan. Hän kaa­tui itä­rin­ta­mal­la elo­kuus­sa 1942.

Toi­sin kuin esi­mer­kik­si suo­ma­lai­set, huo­mat­ta­va osa ruot­sa­lai­sis­ta SS-vapaa­eh­toi­sis­ta oli aina­kin kal­lel­laan kan­sal­lis­so­sia­lis­miin tai fasis­miin. Ruot­sa­lais­ta äärioi­keis­toa jo parin vuo­si­kym­me­nen ajan tut­ki­nut Hele­ne Lööw on saa­nut suur­työn­sä pää­tök­seen. Vii­mei­sin (vii­mei­nen ?) kir­ja käsit­te­lee ruot­sa­lais­ta kan­sal­lis­so­sia­lis­mia vuo­si­na 1924–1979. Vaik­ka Lööw ei juu­ri­kaan käsit­te­le SS-vapaa­eh­toi­sia, kir­ja antaa hyvän taus­tan ruot­sa­lai­sen äärioi­keis­ton aate­mail­maan.

Waf­fen-SS on aihe, jota on käsi­tel­ty luke­mat­to­mis­sa kir­jois­sa. 1960-luvul­la ilmes­tyi ame­rik­ka­lai­sen his­to­rian pro­fes­so­rin Geor­ge H. Stei­nin pian klas­si­kok­si muut­tu­nut teos. Se oli ensim­mäi­nen sil­loin käy­tet­tä­vis­sä ole­van aineis­ton perus­teel­la teh­ty läh­de­kriit­ti­nen tut­ki­mus Hit­le­rin Sak­san “nel­jän­nes­tä puo­lus­tus­haa­ras­ta”.

Nel­jän vuo­si­kym­me­nen jäl­keen kir­jas­ta ilmes­tyi vii­me syk­sy­nä suo­men­kie­li­nen lai­tos. Vali­tet­ta­vas­ti on todet­ta­va, että teos on tänä aika­na käy­nyt aut­ta­mat­to­mas­ti van­hen­tu­neek­si. Suo­men­nos kär­sii lisäk­si var­sin pui­se­vas­ta kie­lia­sus­ta. Esi­mer­kik­si kir­jan alaot­sik­ko on tark­ka kään­nös alku­pe­räi­ses­tä englan­nin­kie­les­tä, mut­ta aina­kin alle­kir­joit­ta­nut vie­ras­taa lop­pu­tu­los­ta: “Hit­le­rin eliit­ti­kaar­ti sodas­sa 1939–1945”.

Suo­men­ta­ja on lisän­nyt kir­jan lop­puun luvun suo­ma­lai­ses­ta SS-patal­joo­nas­ta sekä suo­ma­lais­ten nimi­luet­te­lon. Näi­tä tie­to­ja on aikai­sem­min jul­kais­tu sekä pro­fes­so­ri Mau­no Joki­piin Pant­ti­pa­tal­joo­nan uudem­mis­sa pai­nok­sis­sa että Veik­ko Elon tut­ki­muk­sis­sa, joten nii­den sisäl­lyt­tä­mi­nen tähän ei tun­nu perus­tel­lul­ta.

Tun­ne­tus­sa brit­ti­läi­ses­sä Osprey-sar­jas­sa on ilmes­ty­nyt nel­jäs (ja vii­mei­nen) nide Waf­fen-SS -nimek­kees­tä. Sii­nä käsi­tel­lään divi­sioo­nat 24 – 38 sekä lyhyes­ti joi­tain ulko­mai­sis­ta vapaa­eh­toi­sis­ta koos­tu­via yksi­köi­tä.

Mar­kus Ana­ja
************************

Gyl­len­haal, Lars & West­berg, Len­nart, Svens­kar i krig 1914–1945.Historiska Media, Lund 2004. 395 sivua, valo­ku­via. Hin­ta noin 300 SEK.

Ivars­son, Tor­kel, Såsom en brin­nan­de eld. Borås Tid­ning, Borås 2003. 184 sivua, valo­ku­via. Hin­ta noin 170 SEK.

Kretz, Åke, Front­var­dag. För­lag svenskafrivilliga.com, s.l. 2004. 179 sivua. Hin­ta noin 200 SEK.

Lööw, Helé­ne, Nazis­men i Sve­ri­ge 1924–1979. Ordfront, Stock­holm 2004. 521 sivua, valo­ku­via. Hin­ta noin 280 SEK.

Schön, Bos­se, Hit­lers svens­ka sol­da­ter. Bokför­la­get DN, Stock­holm 2004. 360 sivua, valo­ku­via. Hin­ta noin 150 SEK.

Stein, Geor­ge H., Waffen-SS.Hitlerin eliit­ti­kaar­ti sodas­sa 1939–1945. Aja­tus, Hel­sin­ki 2004. 446 sivua, valo­ku­via. Hin­ta 33 euroa.

Wal­lin, Erik, Rag­na­rök. En fri­vil­lig svens­ka Waf­fen-SS-sol­dat berät­tar om slut­stri­den i Euro­pa 1945. Nor­dis­ka För­la­get, s.l. 2004. 297 sivua, valo­ku­via. Hin­ta noin 270 SEK.

Wil­liam­son, Gor­don, The Waf­fen-SS (4), 24. to 38. Divi­sions, & Volun­teer Legions. (Men-at-Arms 420). Osprey, Oxford 2004. 48 sivua, valo­ku­va ja piir­ros­ku­vi­tus. Hin­ta noin 10 GBP. (Tilauk­set: www.ospreypublishing.com).