Suo­men syn­tyä kan­sa­kun­nak­si ajoi­te­taan usein vuo­teen 1809, jon­ka 200-vuo­tis­juh­lia vie­te­tään tänä vuon­na. Kan­sal­lis­museon ja Ruot­sin Liv­rust­kam­ma­re­nin yhteis­työ­nä toteu­tet­tu suu­ri näyt­te­ly 1809 – ero ja uusi aika tuo näi­tä tapah­tu­mia moni­puo­li­ses­ti näh­tä­väk­sem­me. Upea näyt­te­ly­jul­kai­su säi­lyt­tää näyt­te­lyn myös myö­hem­mil­le luku­het­kil­le.

Por­voon ns. val­tio­päi­viä (oikeas­ti “maa­päi­viä”) ja nii­den tapah­tu­mia kuva­taan erin­omai­sel­la taval­la Hen­ri­ka Tan­de­fel­tin kir­jas­sa Borgå 1809 – Cere­mo­ni och fest (myös suo­mek­si nimel­lä Por­voo 1809 – juh­la­me­no­ja ja tans­siai­sia). Tapah­tu­mat, sere­mo­niat ja juh­lat tule­vat hyvin doku­men­toi­duik­si täs­sä elä­väs­ti kir­joi­te­tus­sa teok­ses­sa. Myös kir­jan kuvi­tus ja tait­to ovat kii­tok­sen arvoi­sia.

Suo­ma­lai­sen kan­sal­li­sen iden­ti­tee­tin luo­mi­ses­sa myös urhei­lul­la on ollut suu­ri mer­ki­tys.
Jou­ko Kok­ko­sen väi­tös­kir­ja Kan­sa­kun­ta kil­pa­sil­la, Urhei­lu natio­na­lis­min kana­va­na ja läh­tee­nä Suo­mes­sa 1900 – 1952 pureu­tuu tähän tema­tiik­kaan. Tut­ki­mus luo­taa moniu­lot­tei­ses­ti urhei­lun mer­ki­tys­tä suo­ma­lai­suu­den osa­te­ki­jä­nä. Tut­ki­ja käsit­te­lee mm. suo­ma­lai­suu­teen liit­ty­vien myyt­tien syn­tyä ja kehi­tys­tä ja miten Suo­mi nuo­re­na kan­sa­kun­ta­na voi­tiin pai­kan­taa ajan­jak­son hen­ki­sel­le maa­il­man­kar­tal­le.

***************
1809 – ero ja uusi aika. Kan­sal­lis­museo, Hel­sin­ki & Liv­rust­kam­ma­ren, Stock­holm 2008. 434 sivua, run­sas väri­ku­vi­tus.

Hen­ri­ka Tan­de­felt, Borgå 1809. Cere­mo­ni och fest. Svens­ka Lit­te­ra­tur­sälls­ka­pet, Hel­sing­fors 2009. 187 sivua, kuvi­tet­tu.
(myös suo­mek­si: Por­voo 1809 – juh­la­me­no­ja ja tans­siai­sia. SKS, Hel­sin­ki 2009.)

Jou­ko Kok­ko­nen, Kan­sa­kun­ta kil­pa­sil­la, Urhei­lu natio­na­lis­min kana­va­na ja läh­tee­nä Suo­mes­sa 1900 – 1952. Suo­ma­lai­sen Kir­jal­li­suu­den Seu­ra, Hel­sin­ki 2008. 357 sivua, kuvi­tet­tu.