Suo­men ja Viron, kah­den naa­pu­rin ja kie­li­su­ku­lai­sen yhteyk­sien runol­li­se­na nimi­tyk­se­nä on pit­kään ollut “Suo­men sil­ta”. Tämä kie­li­ku­va esiin­tyy tiet­tä­väs­ti ensim­mäis­tä ker­taa viro­lais­ten Kale­vi­poeg-kan­sal­li­see­pok­ses­sa, joka koot­tiin 1800-luvun puo­li­vä­lis­sä. Sii­nä puhu­taan “Suo­men sil­las­ta”, joka ylsi Viron ran­ni­kol­ta yli Suo­men­lah­den. Tun­ne­tuk­si “Suo­men sil­ta” tuli kui­ten­kin vas­ta hie­man myö­hem­min runoi­li­ja Lydia Koi­du­lan saman­ni­mi­sen runon kaut­ta. Viros­sa – kuten Suo­mes­sa ja muu­al­la­kin – oli tuol­loin meneil­lään kan­sal­li­sen herää­mi­sen aika.

Vaik­ka nyky­ään Suo­men sil­ta miel­le­tään voi­mak­kaim­min kir­jal­lis­ten ja mui­den kult­tuu­riyh­teyk­sien sym­bo­li­na, sil­lä on vii­tat­tu hyvin­kin eri­lai­siin viro­lais-suo­ma­lai­siin yhteyk­siin. Suo­men sil­lal­la on suun­ni­tel­tu poliit­tis­ta yhteis­työ­tä, jopa val­tio­liit­toa ja onpa sil­lä Suo­men kiel­to­lain aika­na sala­kul­je­tet­tu pir­tua. Voi­daan puhua myös soti­laal­li­ses­ta Suo­men sil­las­ta, sil­lä sekä maa­il­man­so­tien väli­se­nä aika­na että 1990-luvul­ta alkaen soti­laal­lis­ten yhteyk­sien mää­rä on ollut huo­mat­ta­va.

Eme­ri­tus­pro­fes­so­ri Sep­po Zet­ter­berg on laa­jas­ti tut­ki­nut suo­ma­lais-viro­lai­sia yhteyk­siä kaut­ta aiko­jen. Hänen uusim­mas­sa kir­jas­sa luki­ja pää­see seu­raa­maan 1800-luvun kan­sal­li­sen herää­mi­sen innoit­ta­man kult­tuu­rie­lii­tin mat­ko­ja Suo­men­lah­den yli. Tähän liit­tyy myös ter­veel­li­nen muis­tu­tus sii­tä, että viron kie­li oli vas­ta kehit­ty­mäs­sä yhte­näi­sek­si kir­ja­kie­lek­si. Viron­kie­lis­ten oppi­nei­den mää­rä oli vie­lä var­sin pie­ni ja moni heis­tä käyt­ti sak­san kiel­tä, myös suo­ma­lais­tut­ta­vien­sa kans­sa.

Vaik­ka kie­li- ja kir­jal­li­suus­ky­sy­myk­set eivät oli­si­kaan luki­jan pääl­lim­mäi­siä har­ras­tuk­sen koh­tei­ta, Zet­ter­ber­gin yksi­tyis­koh­tai­nen ker­ron­ta tar­jo­aa jokai­sel­le suo­ma­lais-viro­lais­ten suh­tei­den his­to­rias­ta kiin­nos­tu­neel­le pal­jon uut­ta tie­toa. Tun­tuu suo­ras­taan sil­tä, että kir­jan run­saal­le 400 sivul­le on mah­du­tet­tu lähes kaik­ki tie­tä­mi­sen arvoi­nen 1800-luvun “Suo­men sil­lan” kul­ki­jois­ta – kuten sen nimi­kin lupaa.

Teks­ti: Mar­kus Ana­ja

Sep­po Zet­ter­berg, Suo­men sil­lan kul­ki­joi­ta – Yhteyk­siä yli Suo­men­lah­den 1800-luvul­la. Sil­ta­la, Hel­sin­ki 2015. 432 sivua, kuvi­tet­tu.