Teks­ti: Mar­kus Ana­ja
Syk­sy 2007

Esko Rie­kin elä­mä­ker­ta

Mat­ti Lack­man on laa­ti­nut kau­an kai­va­tun elä­mä­ker­ran Esko Rie­kis­tä, Etsi­vän Kes­kus­po­lii­sin pit­kä­ai­kai­ses­ta pääl­li­kös­tä. Kuten Lack­ma­nin kir­joil­la aikai­sem­min­kin, täl­lä­kin teok­sel­la on todel­la pit­kä nimi: Esko Riek­ki. Jää­kä­ri­vär­vä­ri, Etsi­vän Kes­kus­po­lii­sin pääl­lik­kö, SS-patal­joo­nan luo­ja. Nimi toi­saal­ta kyl­lä ker­too­kin kai­ken Rie­kin tär­keis­tä roo­leis­ta.

Rie­kin roo­li suo­ma­lai­sen SS-patal­joo­nan syn­ty­vai­heis­sa on kyl­lä ollut tie­dos­sa, mut­ta Lack­man nos­taa sen mer­kit­tä­väm­mäk­si kuin mitä aikai­sem­min on luul­tu. Kir­jan teks­tiä oli­si voi­nut jon­kun ver­ran tii­vis­tää, liki 600 sivua on lii­kaa, var­sin­kin kun Lack­man kir­joit­taa var­sin kui­vas­ti. Joka tapauk­ses­sa var­sin suo­si­tel­ta­va kir­ja, jos­sa on – aina­kin minul­le – pal­jon uut­ta tie­toa.

Ulko­po­li­tiik­ka, UKK, dema­rit, KGB ja Sta­si

Kak­si itsen­sä kal­toin koh­del­luk­si koke­vaa UM-vir­ka­mies­tä on kir­joit­ta­nut kir­jat, jois­sa “pal­jas­te­taan kon­nat”. Juk­ka Sep­pi­nen ehti ensim­mäi­se­nä kir­jal­laan Mies joka sanoi KGB:lle ei. Sep­pi­nen luo kuvan sii­tä, miten vain hän tais­te­li Suo­men etu­jen puo­les­ta UM:ssä, jos­sa muut hän­nys­te­li­vät KGB:tä tai aina­kin Neu­vos­to­liit­toa. Teks­tiä oli­si pitä­nyt edi­toi­da koval­la kädel­lä, nyt se on täyn­nä tois­to­ja.

Alpo Rusin uuden kir­jan nimi on Vasem­mal­ta ohi. Kamp­pai­lu Suo­men ulko­po­liit­ti­ses­ta joh­ta­juu­des­ta rau­tae­si­ri­pun var­jos­sa 1945 – 1990. Nimen­sä mukai­ses­ti sii­nä käsi­tel­lään Suo­men ase­maa ja ulko­po­li­tiik­kaa sii­hen liit­ty­neen val­ta­tais­te­lun näkö­kul­mas­ta. Rusi pyr­kii vas­taa­maan kysy­myk­siin: Ket­kä halusi­vat sitoa Suo­men tiu­kem­min Neu­vos­to­lii­ton val­von­taan? Pela­si­ko Urho Kek­ko­nen ase­man­sa tur­vaa­mi­sek­si Kale­vi Sor­san ja KGB:n kans­sa kes­kus­ta­joh­ta­jat pait­sioon? Ket­kä vakoi­li­vat ja ket­kä har­joit­ti­vat hyväk­syt­tä­vyy­den rajois­sa tar­peel­lis­ta yhteis­työ­tä? Hel­sin­gis­sä vai­kut­ti sata­päi­nen KGB:n ja Sta­sin avus­ta­ja­jouk­ko 1970- ja 80-luvuil­la. Tämän armei­jan kans­sa har­joi­te­tul­la yhteis­työl­lä han­kit­tu ”Mos­ko­van luot­ta­mus” oli poliit­tis­ta pää­omaa, jon­ka poh­jal­ta jaet­tiin vir­ko­ja ja minis­te­rin­paik­ko­ja.

Evers­ti­luut­nant­ti evp Esa Sep­pä­nen väit­te­li vii­me kevää­nä toh­to­rik­si tut­ki­muk­sel­laan Urho Kek­ko­sen, Brezh­ne­vin ja Kosy­gi­nin hen­ki­lö­suh­teis­ta. Kir­jas­ta on ilmes­ty­nyt myös ns. kan­san­pai­nos nimel­lä Itä­suh­tei­den kol­mio­draa­ma.

Suo­men his­to­rian suu­ret myy­tit

Osmo Jus­si­la, poliit­ti­sen his­to­rian eme­ri­tus­pro­fes­so­ri, paneu­tuu uudes­sa kir­jas­saan Suo­men his­to­rian suu­riin myyt­tei­hin, jot­ka hänen mukaan ovat Ruot­si-Suo­mi -myyt­ti, val­tio­myyt­ti sekä itse­näi­syys­myyt­ti.

Ruot­si-Suo­mi-ilmai­sul­la on koros­tet­tu Ruot­sin ”itä­maan” eril­li­syyt­tä ja jopa itse­näi­syyt­tä, val­tio­myy­tis­sä on kat­sot­tu Suo­men val­tion syn­ty­neen jo Por­voon val­tio­päi­vil­lä vuon­na 1809 ja itse­näi­syys­myyt­tiä luo­taes­sa on haet­tu Suo­men itse­näi­syy­den juu­ria mah­dol­li­sim­man kau­kaa men­nei­syy­des­tä. Kaik­ki nämä Jus­si­la pur­kaa puh­taas­ti kan­sal­lis­tun­teen syn­nyt­tä­mik­si ilmiöik­si. Jus­si­lan kir­ja antaa pal­jon ajat­te­le­mi­sen aihet­ta ja aut­taa luki­jaa ymmär­tä­mään Suo­men his­to­ri­aa ja his­to­rian­kir­joi­tus­ta.

Jos­sit­te­lua

Kont­ra­fak­tu­aa­li­nen his­to­rian­kir­joi­tus on ollut muo­tia vii­me vuo­si­na. Eräs tun­ne­tuim­pia täl­lai­sia teok­sia on Robert Cow­leyn toi­mit­ta­ma Entäs jos… Vaih­toeh­toi­nen maa­il­man­his­to­ria. Sen arti­ke­leis­sa käsi­tel­lään mm. seu­raa­via aihei­ta:
* Kris­ti­nus­ko ilman ris­tiin­nau­lit­se­mis­ta
* Jos Lenin ei oli­si pääs­syt Sveit­sis­tä Venä­jäl­le v. 1917
* Jos Hit­ler oli­si jou­tu­nut syy­tet­ty­jen pen­kil­le hävi­tyn sodan jäl­keen
* Jos ame­rik­ka­lai­set eivät oli­si käyt­tä­neet ato­mi­pom­mia v. 1945

Jos hyväk­syy sen, että his­to­rias­ta voi­daan kir­joit­taa tämän tyyp­pis­tä “jos­sit­te­lua”, kir­ja on mie­len­kiin­toi­nen ja pro­vo­soi luki­jaa ajat­te­le­maan asioi­ta uudel­la taval­la.

*****
Mat­ti Lack­man, Esko Riek­ki. Jää­kä­ri­vär­vä­ri, Etsi­vän Kes­kus­po­lii­sin pääl­lik­kö, SS-patal­joo­nan luo­ja. Suo­ma­lai­sen Kir­jal­li­suu­den Seu­ra, Hel­sin­ki 2007. 582 sivua, kuvi­tet­tu.
Juk­ka Sep­pi­nen, Mies joka sanoi KGB:lle ei. Ulko­po­li­tii­kan taus­ta­vai­kut­ta­ja­na 1970 – 1992. Edi­ta, Hel­sin­ki 2007. 328 sivua.

Alpo Rusi, Vasem­mal­ta ohi. Kamp­pai­lu Suo­men ulko­po­liit­ti­ses­ta joh­ta­juu­des­ta rau­tae­si­ri­pun var­jos­sa 1945 – 1990. Gum­me­rus, Hel­sin­ki 2007. 572 sivua.

Esa Sep­pä­nen, Itä­suh­tei­den kol­mio­draa­ma. Aja­tus, Hel­sin­ki 2007. 597 sivua.

Heik­ki Roi­ko-Joke­la, Yli­op­pi­las – maa­kun­ta – isän­maa. Poh­jois-Poh­ja­lai­nen Osa­kun­ta 1907 – 2007. Suo­ma­lai­sen Kir­jal­li­suu­den Seu­ra, Hel­sin­ki 2007. 494 sivua, kuvi­tet­tu.

Ris­to Niku, Kale­van kuo­le­man­len­to. Edi­ta, Hel­sin­ki 2007.229 sivua, kuvi­tet­tu.

Osmo Jus­si­la, Suo­men his­to­rian suu­ret myy­tit. WSOY, Hel­sin­ki 2007. 334 sivua, kuvi­tet­tu.

Robert Cow­ley (toim.), Entäs jos… Vaih­toeh­toi­nen maa­il­man­his­to­ria. Aja­tus, Hel­sin­ki 2007. 479 sivua.