Teks­ti: Mar­kus Ana­ja
Kevät 2007

Lot­ta- ja suo­je­lus­kun­ta­his­to­riik­kien rivis­tö jat­kaa kas­va­mis­taan. Uusim­pia kir­jo­ja on Eri­ka Rei­ni­kan gra­dun poh­jal­ta ilmes­ty­nyt Oulun Lot­ta Svärd -yhdis­tyk­sen his­to­riik­ki Kas­vua isän­maan pal­ve­luk­seen. Kir­ja vas­taa hyvin tar­koi­tus­taan.

Vapaus­so­dan tapah­tu­mat ja nime­no­maan sen aiheut­ta­mat hen­ki­lö­tap­piot ovat olleet jat­ku­vas­ti esil­lä Heik­ki Yli­kan­kaan Tie Tam­pe­reel­le -kir­jan ilmes­ty­mi­ses­tä läh­tien. Uusin kir­ja on Aapo Rose­liuk­sen Teloit­ta­jien jäl­jil­lä – Val­kois­ten väki­val­ta Suo­men sisäl­lis­so­das­sa. Kir­jas­sa on mm. pyrit­ty sel­vit­tä­mään teloi­tuk­sia suo­rit­ta­nei­den hen­ki­löl­li­syyt­tä. Eräs hen­ki­lö, jon­ka nimi nousee esil­le on viro­lais­syn­tyi­nen Hans Kalm, jos­ta sit­tem­min tuli Poh­jan Poi­kain komen­ta­ja Viron vapaus­so­das­sa.

Sekä Suo­men että Viron vapaus­so­taan liit­tyy voi­mak­kaas­ti viro­lais­syn­tyi­nen Hans Kalm.
Vaik­ka hän on aina­kin nime­nä tut­tu hah­mo, hänes­tä ei ylei­ses­ti ole tie­det­ty kovin pal­jon. Ensim­mäi­nen elä­mä­ker­ta hänes­tä on nyt ilmes­ty­nyt Jaak­ko Hei­nä­mäen kir­joit­ta­ma­na. Kir­jan teki­jä hei­ken­tää itse teok­sen­sa käyt­tö­ar­voa totea­mal­la alkusa­nois­sa: Kir­ja ei ole tiu­kan for­maa­li­nen tut­kiel­ma. Se on har­ras­tuk­se­na syn­ty­nyt enem­män tai vähem­män vapaa­muo­toi­nen elä­män­ker­ta, johon olen liit­tä­nyt itse koke­maa­ni ja myös fik­tii­vis­tä aineis­toa.

Hei­nä­mä­ki tote­aa myös­kin jät­tä­neen­sä tie­toi­ses­ti saa­ta­vil­la ole­vat arkis­to­läh­teet käyt­tä­mät­tä. Vahin­ko, sil­lä Hans Kal­mis­ta tar­vit­tai­siin asial­li­nen elä­mä­ker­ta.

***

Tal­vi- ja jat­ko­so­das­sa Suo­mes­sa vapaa­eh­toi­si­na tais­tel­leis­ta ruot­sa­lai­sis­ta on lukui­sia kir­jo­ja. Tun­ne­tuim­pia on Rag­nar Naes­sin kir­joit­ta­ma Marschen till Mär­kä­jär­vi, joka ilmes­tyi koh­ta tal­vi­so­dan päät­ty­mi­sen jäl­keen vuon­na 1940. Kir­jaa on ollut mel­ko vai­kea löy­tää ja onkin muka­vaa, että uusi, sota­his­to­ri­aan kes­kit­ty­vä ruot­sa­lais­kus­tan­ta­mo Lean­doer & Ekholm För­lag on otta­nut kir­jas­ta uusin­ta­pai­nok­sen.

***

Pork­ka­lan luo­vu­tus (“vuo­kraus”) Neu­vos­to­lii­tol­le jat­ko­so­dan jäl­keen oli pit­kään trau­maat­ti­nen koke­mus suo­ma­lai­sil­le. Aihees­ta on ilmes­ty­nyt usei­ta teok­sia, alkaen nos­tal­gi­sis­ta koti­seu­tu­kir­jois­ta tut­ki­mus­poh­jai­siin kir­joi­hin. Jäl­kim­mäi­seen ryh­mään kuu­luu itses­tään sel­väs­ti myös Maan­puo­lus­tus­kor­kea­kou­lun Sota­hi­sy­to­rian lai­tok­sen jul­kai­se­ma Pork­ka­la – Tapah­tu­mien kes­kel­lä -teos. Se sisäl­tää Val­tio­neu­vos­ton jär­jes­tä­män Pork­ka­la-semi­naa­rin esi­tel­mät mut­ta myös uusia artik­ke­lei­ta. Mie­len­kiin­toi­nen koko­nai­suus.

Eri jär­jes­töil­lä on tapa­na jul­kais­ta vaih­te­le­van­ta­soi­sia his­to­riik­ke­ja täyt­täes­sään ns. pyö­rei­tä vuo­sia. Tänä vuon­na 50 vuot­ta täyt­tä­vä Suo­men Sota­ve­te­raa­ni­liit­to on sen sijaan teet­tä­nyt tut­ki­muk­sen toi­min­nas­taan. Valt. tri Kaar­le Sula­maan kir­joit­ta­ma teos Vete­raa­nia ei jäte­tä on hie­no (väli-)tilinpäätös Sota­ve­te­raa­ni­lii­ton toi­min­nas­ta.

***

Edus­kun­nan 100-vuo­tis­juh­lin­taan kuu­lui myös kan­san­edus­tus­lai­tok­sem­me toi­min­taa kuvaa­van monio­sai­sen teos­sar­jan tilaa­mi­nen. Sii­hen kuu­luu mm. osa nimel­tään Kan­san­val­ta koe­tuk­sel­la. Täs­sä osas­sa käsi­tel­lään itse­näis­ty­mi­sen jäl­keis­tä aikaa aina vuo­teen 1945 saak­ka. Kir­joit­ta­ji­na ovat tun­ne­tut his­to­rioit­si­jat Vesa Vares, Mik­ko Uola ja Mik­ko Majan­der. Kir­jas­sa tar­kas­tel­laan mm. 1920- ja 1930-luvuil­la esiin­ty­neet uhat demo­kra­tial­le, sekä vasem­mal­ta että oikeal­ta. Teos on hyvä yleis­esi­tys täs­tä tär­keäs­tä ajan­jak­sos­ta.

Pro­fes­so­ri Esko Sal­mi­sel­ta on totut­tu odot­ta­maan ajan­koh­tais­ta ja usein kriit­tis­tä teks­tiä media-alas­ta. Uusim­mas­sa kir­jas­saan Media­val­lan aika hän tut­kii miten poli­tiik­kaa on käsi­tel­ty tie­do­tus­vä­li­neis­sä “Mau­no Koi­vis­tos­ta Tar­ja Halo­seen”.

Suo­ma­lai­sen sodan­jäl­kei­sen yhteis­kun­nan kes­kei­siä, jos­kaan ei vält­tä­mät­tä suu­rel­le ylei­söl­le kovin tutuk­si tul­lut hen­ki­lö oli Päi­viö Hete­mä­ki. Hänen uran­sa kan­san­edus­ta­ja­na ja minis­te­ri­nä sekä toi­saal­ta työ­mark­kin­ajoh­ta­ja­na vei hänet tapah­tu­mien kes­kel­le aina 1970-luvul­le saak­ka. Juk­ka Koi­vis­ton kir­joit­ta­man Hete­mä­ki-elä­mä­ker­ran alaot­sik­ko “Sovin­non­te­ki­jä” kuvas­taa hyvin Hete­mäen toi­min­taa. Suo­men sodan­jäl­kei­ses­tä poli­tii­kas­ta kiin­nos­tu­neel­la tär­keä kir­ja.

***

Kun kir­jois­ta ker­ran kir­joit­taa, kiin­nos­taa tie­tys­ti myös kir­ja-ala. Ket­ju kirjailijan/tekijän aja­tuk­sis­ta luki­jan käsis­sä ole­vaan val­mii­seen pai­no­tuot­tee­seen sisäl­tää monia mie­len­kiin­toi­sia vai­hei­ta. Kir­jan­kus­tan­ta­jan arkea ja juh­laa kuva­taan mai­niol­la taval­la Pek­ka Salo­jär­ven muis­tel­mis­sa Kir­jai­li­ja kir­joit­taa, kus­tan­ta­ja kus­tan­taa. Salo­jär­ven Mau­no-isä teki jyväs­ky­lä­läi­ses­tä Gum­me­ruk­ses­ta mer­kit­tä­vän toi­mi­jan alal­laan. Pek­ka jat­koi roh­keas­ti yhtiön kehit­tä­mis­tä ja tänä päi­vä­nä Gum­me­rus on Suo­men kes­kei­sim­piä kus­tan­ta­jia. Kir­ja tar­jo­aa mie­len­kiin­tois­ta luet­ta­vaa myös muil­le kuin kir­ja-alal­la toi­mi­vil­le.

Kir­jan tie kus­tan­ta­jal­ta luki­jal­le kul­kee perin­tei­ses­ti kir­ja­kau­pan kaut­ta. Tosin tänä päi­vä­nä monet kus­tan­ta­mot myy­vät kir­jo­jaan netin kaut­ta suo­raan kulut­ta­jil­le ja kevyim­mät viih­de­kir­jat löy­tä­vät osta­jan­sa mm. mar­ke­teis­ta. Mut­ta miten tämä asia hoi­det­tiin ennen? Suo­men joh­ta­va asian­tun­ti­ja Tui­ja Lai­ne kuvaa tut­ki­muk­ses­saan Kol­por­töö­re­jä ja kir­ja­kaup­piai­ta hil­jal­leen kehit­ty­vää kir­ja­kaup­pa­toi­min­taa ennen vuot­ta 1800.

***

Suo­ma­lai­seen kesään kuu­luu gril­laa­mi­nen. Ilmei­ses­ti tämä on ollut Edi­tan­kin mie­les­sä, kun sopi­vas­ti vapuk­si ilmes­tyi Ilk­ka Vuo­ri­ku­run kir­joit­ta­ma kir­ja Mais­ta mais­ta mak­ka­raa. Tämä on erin­omai­nen tuliai­nen mök­ki­vie­rai­lul­le ja mik­si­pä ei myös omaan hyl­lyyn. Tait­to ja pai­no­jäl­ki ovat erin­omai­set, mut­ta sisäl­tö on vali­tet­ta­vas­ti mel­ko vaa­ti­ma­ton. Kir­jas­sa nimit­täin esi­tel­lään lyhyes­ti joi­tain täl­lä het­kel­lä val­mis­tet­ta­via mak­ka­roi­ta, mut­ta kos­ka uusia tulee koko ajan lisää ja joi­tain van­ho­ja merk­ke­jä lope­te­taan, kir­jan ajan­koh­tai­suus ei kes­tä kovin kau­an. Tulee eit­tä­mät­tä mie­leen muu­ta­ma vuo­si sit­ten ilmes­ty­nyt mak­ka­ra­kult­tuu­rin perus­teos Nakit ja muusi, joka vali­tet­ta­vas­ti on jo myy­ty lop­puun.

———————–

Vesa Vares, Mik­ko Uola, Mik­ko Majan­der, Kan­san­val­ta koe­tuk­sel­la. Edi­ta, Hel­sin­ki 2006. 363 sivua, kuvi­tet­tu. Hin­ta noin 40 euroa.

Eri­ka Rei­nik­ka, Kas­vua isän­maan pal­ve­luk­seen. Oulun Lot­ta Svärd -yhdis­tys vuo­si­na 1920 – 1944. Poh­jois-Suo­men His­to­rial­li­nen Yhdis­tys, Rova­nie­mi 2006. 166 sivua, valo­ku­via. Hin­ta noin 26 euroa.

Aapo Rose­lius, Teloit­ta­jien jäl­jil­lä. Val­kois­ten väki­val­ta Suo­men sisäl­lis­so­das­sa. Tam­mi, Hel­sin­ki 2007. 335 sivua. Hin­ta noin 31 euroa.

Jaak­ko Hei­nä­mä­ki, Hans Kalm. Vapaus­so­tu­ri ja vaih­toeh­to­lää­kä­ri. Miner­va, Hel­sin­ki- Jyväs­ky­lä 2007. 375 sivua, valo­ku­via. Hin­ta noin 30 euroa.

Rag­nar Naess, Marschen till Mär­kä­jär­vi. En berät­tel­se om svens­ka fri­vil­li­ga i Fin­land. Lean­doer & Ekholm, Stock­holm 2006. 224 sivua. Hin­ta noin 300 SEK.

Jar­mo Nie­mi­nen (toim.), Pork­ka­la – Tapah­tu­mien kes­kel­lä. Maan­puo­lus­tus­kor­kea­kou­lun Sota­his­to­rian lai­tos, Hel­sin­ki 2007. 154 sivua, run­saas­ti kuvi­tet­tu. Hin­ta 30 euroa.

Kaar­le Sula­maa, Vete­raa­nia ei jäte­tä. Suo­men Sota­ve­te­raa­ni­liit­to 1957 – 2007. Suo­men Sota­ve­te­raa­ni­liit­to & Edi­ta, Hel­sin­ki 2007. 375 sivua, run­sas kuvi­tus. Hin­ta noin 39 euroa.

Esko Sal­mi­nen, Media­val­lan aika. Poli­tiik­ka tie­do­tus­vä­li­neis­sä Mau­no Koi­vis­tos­ta Tar­ja Halo­seen. Edi­ta, Hel­sin­ki 2006. 298 sivua, muu­ta­ma kuva. Hin­ta noin 29 euroa.

Juk­ka Koi­vis­to, Päi­viö Hete­mä­ki – sovin­non­te­ki­jä. Edi­ta, Hel­sin­ki 2006. 336 sivua, muu­ta­ma kuva. Hin­ta noin 35 euroa.

Pek­ka Salo­jär­vi, Kir­jai­li­ja kir­joit­taa, kus­tan­ta­ja kus­tan­taa. Gum­me­rus, Hel­sin­ki 2007. 398 sivua + valo­ku­va­lii­te. Hin­ta noin 38 euroa.

Tui­ja Lai­ne, Kol­por­töö­re­jä ja kir­ja­kaup­piai­ta. Kir­jo­jen han­kin­ta ja levi­tys Suo­mes­sa vuo­teen 1800. SKS, Hel­sin­ki 2006.362 sivua, kuvi­tet­tu. Hin­ta noin 28 euroa.

Ilk­ka Vuo­ri­ku­ru, Mais­ta mais­ta mak­ka­raa. Edi­ta, Hel­sin­ki 2007. 127 sivua, kuvi­tet­tu. Hin­ta noin 35 euroa.