SUO­MA­LAI­SIA SOTI­LAI­TA AUTO­NO­MIAN AJAL­LA

(Jul­kais­tu aikai­sem­min Suo­men Soti­las -leh­des­sä)

Vaik­ka Suo­mes­sa on jo vuo­si­kym­me­nien ajan ilmes­ty­nyt vuo­sit­tain kym­me­nit­täin sota- ja soti­la­sai­hei­sia kir­jo­ja, auto­no­mian aikai­sis­ta suo­ma­lai­sis­ta soti­lais­ta – lähin­nä ns. “Wan­has­ta väes­tä” – ei ole kovin mon­taa teos­ta näky­nyt. Aika­kau­den ehkä paras asian­tun­ti­ja ja tuot­te­liain tut­ki­ja­kaan ei ole suin­kaan suo­ma­lai­nen, vaan brit­ti­läi­nen tri J.E.O. Screen, joka har­vi­nai­sen kie­li­tai­toi­se­na on pys­ty­nyt hyö­dyn­tä­mään sekä suo­men-, ruot­sin- että venä­jän­kie­lis­tä läh­de­ai­neis­toa.

On ollut ilah­dut­ta­vaa voi­da tode­ta, että vii­me aikoi­na auto­no­mian ajan soti­las­his­to­ria on ruven­nut kiin­nos­ta­maan tut­ki­joi­ta ja että näil­le tut­ki­muk­sil­le on löy­ty­nyt myös kus­tan­ta­moi­ta.

Edel­lä mai­ni­tun John Scree­nin kokoa­ma valo­ku­va­teok­sen Suo­men “Van­ha sota­vä­ki” van­hois­sa valo­ku­vis­sa sisäl­tää suu­ren mää­rän aika­lais­ku­via. Osa kuvis­ta on tut­tu­ja run­saan sadan vuo­den takai­sis­ta kuva­teok­sis­ta Den fins­ka mili­tä­ren sekä Suo­men sota­väen albu­mi, mut­ta mm. Museo­vi­ras­ton kokoel­mis­ta on saa­tu lisää kuvia. Vali­tet­ta­vas­ti jot­kut kuvat on pai­net­tu niin pie­ni­ko­koi­si­na, ettei niis­tä saa juu­ri mitään sel­vää, mut­ta kos­ka vain har­voil­la on hyl­lys­sään nuo edel­lä mai­ni­tut aika­lais­kir­jat, Scree­nin kuva­teos ansait­see ehdot­to­mas­ti paik­kan­sa suo­ma­lai­sen sota­lai­tos­his­to­rian doku­ment­ti­na.

Screen on muka­na myös toi­ses­sa mer­kit­tä­väs­sä kir­ja­hank­kees­sa, nimit­täin Hami­nan kadet­ti­kou­lun his­to­ria­teok­ses­sa. Toi­se­na kir­joit­ta­ja­na on Sota-arkis­ton enti­nen joh­ta­ja Veli-Mat­ti Syr­jö. Kir­joit­ta­jien työn­ja­ko on ollut sel­lai­nen, että Screen on kir­joit­ta­nut kou­lus­ta ja siel­lä anne­tus­ta ope­tuk­ses­ta, kun taas Syr­jö on tut­ki­nut hami­na­lais­ka­det­tien elä­mä­nu­raa. Monet heis­tä­hän saa­vut­ti­vat mer­kit­tä­vän ase­man soti­las- ja/tai sivii­li­maa­il­mas­sa.

Yksi Hami­nan kadet­ti­kou­lun kas­va­teis­ta oli myö­hem­pi Bul­ga­rian sota­mi­nis­te­ri ja Suo­men minis­te­ri­val­tio­sih­tee­ri Casi­mir Ehrn­rooth. Hänen pojan­poi­kan­sa Mag­nus Ehrn­rooth kir­joit­ti jo 1960-luvul­la isoi­säs­tään elä­mä­ker­ran, joka ilmes­tyi sekä suo­mek­si että ruot­sik­si. Kir­ja on ollut kau­an lop­puun­myy­ty mut­ta on jäl­leen saa­ta­va­na kor­jat­tu­na ja täy­den­net­ty­nä pai­nok­se­na.

Kaik­ki olem­me kuul­leet “Oolan­nin sodas­ta”, mut­ta pal­jon­ko itse asias­sa tie­däm­me sii­tä? Mar­ta Hir­nin jo vuon­na 1956 ilmes­ty­nyt, lähin­nä kuva­teok­sek­si luo­ki­tel­ta­va kir­ja on sekin ilmes­ty­nyt fak­si­mi­le­pai­nok­se­na. sekä suo­mek­si että ruot­sik­si. Sen run­sas aika­lais­ku­vi­tus välit­tää hyvin tun­nel­mat Suo­mes­sa kun englan­ti­lai­set ja rans­ka­lai­set lai­vas­to-osas­tot kävi­vät sotaa Venä­jää vas­taan Suo­men ran­ni­koil­la ja Ahve­nan­maal­la. Hir­nil­lä oli­kin par­haat mah­dol­li­set edel­ly­tyk­set täl­lai­sen kir­jan laa­ti­mi­seen, sil­lä hän toi­mi pit­kään Museo­vi­ras­ton kuva­ko­koel­mien paris­sa.

Kai­kis­ta auto­no­mian ajan suo­ma­lai­sis­ta jouk­ko-osas­tois­ta mai­neik­kain on ns. Suo­men Kaar­ti, jon­ka osal­lis­tu­mi­nen ns. Tur­kin sotaan Bal­ka­nil­la 1870-luvun lopul­la jät­ti jäl­ken­sä lukui­siin tari­noi­hin ja lau­lui­hin. Eräs todel­li­nen tari­na löy­tyy myö­hem­min vää­pe­lik­si ylen­ne­tyn Sten Anders Wal­li­nin muis­tiin­pa­nois­ta, jot­ka nyt ovat kir­ja­muo­dos­sa mei­dän kaik­kien luet­ta­vis­sa.

Wal­lin välit­tää ruo­hon­juu­ri­ta­sol­ta kuvan tuon ajan sodan­käyn­nis­tä ja soti­laan elä­mäs­tä. Arki­set toi­met, tais­te­lu­jen kiih­keä tun­nel­ma, huo­li omai­sis­ta anta­vat muis­tel­mil­le sisäl­töä. Wal­lin toi­mi vie­lä soti­la­su­ran­sa jäl­keen Seu­ra­saa­ren var­ti­ja­na.

Hyvin vähän tun­ne­tun ryh­män muo­dos­ta­vat ne suo­ma­lai­set, jot­ka ensim­mäi­sen maa­il­man­so­dan aika­na pal­ve­li­vat vapaa­eh­toi­si­na Venä­jän armei­jan jouk­ko-osas­tois­sa. Tuo­mas Hop­pu onkin sopi­vas­ti anta­nut tut­ki­muk­sel­leen nimen His­to­rian unoh­ta­mat. Tähän ryh­mään kuu­lui noin 700 suo­ma­lais­ta rivi­mie­hes­tä upsee­riin. Tämän ryh­män tap­piot oli­vat huo­mat­ta­vat. Hop­pu on myös sel­vit­tä­nyt Suo­meen palan­nei­den osal­lis­tu­mis­ta Vapaus­so­taan. Sekä val­koi­sel­la että punai­sel­la puo­lel­la pal­ve­li yli 100 entis­tä Venä­jän armei­jan vapaa­eh­tois­ta, hei­tä koh­taan – nime­no­maan val­koi­sel­la puo­lel­la – koe­tus­ta epä­luu­loi­suu­des­ta huo­li­mat­ta.

Lopuk­si hel­sin­ki­läis­pai­not­tei­nen kir­ja auto­no­mian ajan maan­puo­lus­tuk­ses­ta, jos­kaan ei suo­ma­lai­sis­ta jouk­ko-osas­tois­ta. Laut­ta­saar­ta ryh­dyt­tiin Kri­min sodan aika­na lin­noit­ta­maan ja tämä toi­min­ta jat­kui ensim­mäi­seen maa­il­man­so­taan saak­ka. Myös tal­vi- ja jat­ko­so­tien aika­na saa­rel­la oli ilma­tor­jun­ta­ty­kis­töä. Täs­tä lin­noi­tus­toi­min­nas­ta ker­too kuvin ja sanoin Laut­ta­saa­ri-seu­ran kir­ja Kre­na­töö­reis­tä Rämä­päi­hin.

Mar­kus Ana­ja
********************

J.E.O. Screen, Suo­men “Van­ha sota­vä­ki” van­hois­sa valo­ku­vis­sa / The Fin­nish “Old Army” in Old Pho­to­graphs. SKS, Hel­sin­ki 2003. 167 sivua. Hin­ta noin 43 euroa.

J.E.O. Screen & Veli-Mat­ti Syr­jö, Kei­sa­ril­li­nen Suo­men Kadet­ti­kou­lu 1812 – 1903. Hami­nan kade­tit kou­lus­sa ja maa­il­mal­la. Tam­mi, Hel­sin­ki 2003. 383 sivua, kuvi­tet­tu. Hin­ta noin 63 euroa.

Mag­nus Ehrn­rooth, Casi­mir Ehrn­rooth. Kol­men Alek­san­te­rin – kah­den tsaa­rin ja yhden ruh­ti­naan – uskol­li­nen pal­ve­li­ja. Suo­men Tie­de­seu­ra, Hel­sin­ki 2002.479 sivua. Hin­ta noin 40 euroa.

Mar­ta Hirn, Från Bomar­sund till Svea­borg. Kri­get 1854 – 1855. Schildts, s.l. [Esbo] 2004. 145 sivua, run­saas­ti kuvi­tet­tu. Hin­ta noin 22 euroa.

Mar­ta Hirn, Oolan­nin sota 1854 – 1855. WSOY, Hel­sin­ki 2004. 145 sivua, run­saas­ti kuvi­tet­tu. Hin­ta noin 36 euroa.

Pirk­ko Lei­no-Kau­kiai­nen, Tun­te­ma­ton soti­las Tur­kin sodas­sa. Sota­mies S.A. Wal­li­nin elä­män­vai­heet. SKS; Hel­sin­ki 2005. 387 sivua,kuvitettu. Hin­ta noin 30 euroa.

Teu­vo Lai­ti­la, The Fin­nish Guard in the Bal­kans. Heroism, Impe­rial Loy­al­ty and Fin­nish­ness in the Rus­so-Tur­kish War of 1877 – 1878 as Recol­lec­ted in the Memoirs of Fin­nish Guards­men. Suo­ma­lai­nen Tie­dea­ka­tem­nia, Hel­sin­ki 2003. 451 sivua. Hin­ta noin 35 euroa.

Tuo­mas Hop­pu, His­to­rian unoh­ta­mat. Suo­ma­lai­set vapaa­eh­toi­set Venä­jän armei­jas­sa 1. maa­il­man­so­das­sa 1914–1918. SKS, Hel­sin­ki 2006. 361 sivua, valo­ku­via. Hin­ta noin 32 euroa.

Vil­le Elo­maa, Päi­viö Tom­mi­la, Heik­ki Hult, Kre­na­töö­reis­tä Rämä­päi­hin. Laut­ta­saa­ren lin­noit­ta­mi­sen vai­heet Kri­min sodas­ta toi­seen maa­il­man­so­taan. Laut­ta­saa­ri-seu­ra, Hel­sin­ki 2005. 159 sivua, run­saas­ti kuvi­tet­tu. Hin­ta 35 euroa (kus­tan­ta­jal­ta tilat­tu­na).