(Jul­kais­tu aikai­sem­min Hel­sin­gin Reser­vin Sano­mis­sa)

Suo­ma­lai­nen “pant­ti­pa­tal­joo­na” on tut­tu asia tämän leh­den luki­joil­le. Monet tie­tä­vät myös, että Hit­le­rin Sak­sa käyt­ti run­saas­ti ulko­maa­lai­sia – mm. poh­jois­maa­lai­sia ja hol­lan­ti­lai­sia – soti­las­muo­dos­tel­mis­saan. Tot­ta kai, “ger­maa­ne­ja” tai “arja­lai­sia”.

Mut­ta har­vem­pi toden­nä­köi­ses­ti tie­tää, että sak­sa­lais­ten riveis­sä tais­te­li myös hyvin kau­kais­ten kan­so­jen edus­ta­jia kuten ara­be­ja, intia­lai­sia ja kal­muk­ke­ja. Aihees­ta on kyl­lä­kin kir­joi­tet­tu huo­mat­ta­va mää­rä kir­jo­ja, mut­ta ne ovat yleen­sä jää­neet ver­ra­ten pie­nen pii­rin tie­toon, var­sin­kin kun niis­tä mikään ei ole ilmes­ty­nyt suo­mek­si. Nyt on kui­ten­kin jyväs­ky­lä­läi­nen eme­ri­tus­pro­fes­so­ri Mau­no Joki­pii – joka on mai­neik­kaan Pant­ti­pa­tal­joo­na-kir­jan teki­jä – jul­kais­sut uuden kir­jan nimel­tään Hit­le­rin Sak­sa ja sen vapaa­eh­tois­liik­keet – Waffen-SS:n suo­ma­lais­pa­tal­joo­na ver­tail­ta­va­na.

Joki­piin kir­ja on oikeas­taan kol­me teos­ta: teki­jä käsit­te­lee ensin Sak­san ja Neu­vos­to­lii­ton sodan syn­ty­his­to­ri­aa, jon­ka jäl­keen hän ker­taa suo­ma­lais­ten SS-vapaa­eh­tois­ten tari­nan ja täy­den­tää sitä. Täs­sä yhtey­des­sä hän käsit­te­lee myös var­sin vähän tun­net­tua aihet­ta, nimit­täin Suo­men ja Neu­vos­to­lii­ton väli­sen ase­le­von jäl­keen sak­sa­lais­ten rivei­hin siir­ty­neet tai jää­neet suo­ma­lai­set. Kir­jan kol­mas aihe­pii­ri on sak­sa­lais­ten riveis­sä tais­tel­lei­den ulko­maa­lais­ten esit­te­ly. Vali­tet­ta­vas­ti Joki­piin läh­de­luet­te­los­ta puut­tuu moni uudem­pi, aihet­ta käsit­te­le­vä kir­ja ja onpa läh­de­luet­te­loon pääs­syt teos, jos­ta teki­jä tote­aa, että sitä “ei tavo­tet­tu” (kir­joi­tus­vir­he MJ:n). Tämän kir­joit­ta­ja oli­si voi­nut lai­na­ta tämän­kin kir­jan Joki­piil­le.

Puut­teis­taan huo­li­mat­ta Joki­piin uusi kir­ja on tär­keä lisä mei­dän sota­his­to­rial­li­seen kir­jal­li­suu­teem­me jo sen­kin takia, että se ensim­mäis­tä ker­taa tuo laa­jem­man kuvauk­sen ns. vapaa­eh­tois­liik­keis­tä suo­ma­lai­sen luki­jan ulot­tu­vil­le.

Esi­merk­ki­nä Sak­san puo­lel­la toi­sen maa­il­man­so­dan lop­puun asti tais­te­lees­ta suo­ma­lai­ses­ta olkoon Ulf-Ola Olin, jol­le ainoa­na suo­ma­lai­se­na myön­net­tiin Kul­tai­nen Sak­san Ris­ti. Tämä tapah­tui 28. hel­mi­kuu­ta 1945, jol­loin hän oli mai­neik­kaan Wiking-divi­sioo­nan vii­mei­nen suo­ma­lai­nen. Oli­nis­ta sekä kai­kis­ta muis­ta ulko­maa­lai­sis­ta, joil­le myön­net­tiin Sak­san kor­keim­pia kun­nia­merk­ke­jä ker­ro­taan kir­jas­sa Euro­pas Freiwil­li­ge der Waf­fen-SS.

Otsi­kos­sa viit­ta­sin jo kal­muk­kei­hin. Hei­dän lisäk­seen voi­daan mai­ni­ta tataa­re­ja, ara­be­ja, arme­nia­lai­sia, geor­gia­lai­sia, abhaa­se­ja, hin­du­ja jne. jne. Näi­den kan­so­jen vapaa­eh­toi­sis­ta saa tie­toa uudes­ta Yhdys­val­lois­sa ilmes­ty­nees­tä kir­jas­ta The East Came West. Kir­ja on mie­len­kiin­toi­nen jo sen­kin takia, että sii­nä ensim­mäis­tä ker­taa on pääs­ty hyö­dyn­tä­mään enti­sen Neu­vos­to­lii­ton arkis­to­ja.

Ulko­maa­lai­sis­ta vapaa­eh­toi­sis­ta lähes kaik­ki pää­tyi­vät lopul­ta Waffen-SS:n rivei­hin. Vaik­ka­kin Waffen-SS:n jou­kot oli­vat tais­te­lu­jouk­ko­ja sii­nä mis­sä Wehr­mach­tin divi­sioo­nat­kin, nii­den muo­dol­li­nen ylin joh­ta­ja oli Reichs­fuh­rer-SS Hein­rich Himm­ler. Täs­tä oman val­taim­pe­riu­min raken­ta­nees­ta pik­ku­tar­kas­ta hai­hat­te­li­jas­ta ja byro­kraa­tis­ta on ilmes­ty­nyt usei­ta elä­mä­ker­to­ja. Ruot­sa­lai­nen har­ras­ta­ja­tut­ki­ja Mar­tin Måns­son on koon­nut liki 400 valo­ku­vaa äsket­täin ilmes­ty­nee­seen Himm­le­rin “kuvae­lä­mä­ker­taan”, jos­sa on pal­jon kuvia myös ulko­maa­lai­sis­ta vapaa­eh­toi­sis­ta. Onpa­han kir­jas­sa kuva Himm­le­rin vie­rai­lus­ta Poh­jois-Suo­mes­sa tais­tel­leen 6. SS-vuo­ris­to­di­vi­soo­na Nor­din luo­na. Vali­tet­ta­vas­ti kir­ja on huo­nos­ti toi­mi­tet­tu ja kuva­teks­tit sisäl­tä­vät koko jou­kon vir­hei­tä ja epä­tark­kuuk­sia. Hake­mis­to oli­si myös ollut ehdot­to­man tär­keä.

Mar­kus Ana­ja
———————–

Mau­no Joki­pii, Hit­le­rin Sak­sa ja sen vapaa­eh­tois­liik­keet. Waffen-SS:n suo­ma­lais­pa­tal­joo­na ver­tail­ta­va­na. Suo­ma­lai­sen Kir­jal­li­suu­den Seu­ra, Hel­sin­ki 2002. 463 sivua, kuvi­tet­tu.

Pat­rick Agte, Euro­pas Freiwil­li­ge der Waf­fen-SS. Munin Ver­lag, s.l. 2000. 303 sivua, run­sas kuvi­tus.

Anto­nio J. Munoz (ed.), The East Came West. Mus­lim, Hin­du, and Budd­hist Volun­teers in the Ger­man Armed Forces 1941–1945. Axis Euro­pa Books, New York 2001. 332 sivua, kuvi­tet­tu. (Tilauso­soi­te: www.axiseuropa.com).

Mar­tin Måns­son, Hein­rich Himm­ler. A Pho­to­grap­hic Chro­nicle of Hitler’s Reichs­fuh­rer-SS. Schif­fer Mili­ta­ry His­to­ry, Atglen PA, 2001. 240 sivua, erit­täin run­sas kuvi­tus.
(Tilauso­soi­te: Bushwood Books Ltd, 6 Marks­bu­ry Ave­nue, Kew Gar­dens, Sur­rey TW9 4JF, Uni­ted King­dom).