(Jul­kais­tu aikai­sem­min Suo­men Soti­las -leh­des­sä)

Shos­ta­ko­vitshin sävel­lyk­sen “Sar­ja suo­ma­lai­siin tee­moi­hin” taus­taa on poh­dit­tu sano­ma­leh­dis­tös­sä­kin aiem­min tänä vuon­na. Mm. täs­tä aihees­ta pro­fes­so­ri Ohto Man­ni­nen kir­joit­taa uusim­mas­sa kir­jas­saan Sta­li­nin kiusa – Himm­le­rin täi. Suo­mi muo­dos­tui Neu­vos­to­lii­tol­le var­sin ikä­väk­si sivus­ta­rin­ta­mak­si, jos­ta ei yrit­tä­mäl­lä­kään pääs­syt eroon. Kun Suo­mi sit­ten aika­naan päät­ti irtaan­tua sodas­ta, sii­tä tuli sak­sa­lai­sil­le ns. täi­val­tio (ver­taa nykyi­siä Yhdys­val­to­jen vihaa­mia ros­vo­val­tiooi­ta!). Kir­jan artik­ke­lit muo­dos­ta­vat help­po­lu­kui­sen koko­nai­suu­den, joka valot­taa ajan­koh­tai­set tut­ki­mus­ky­sy­myk­set toi­sen maa­il­man­so­dan his­to­rias­ta Suo­men näkö­kul­mas­ta.

Perin­teis­tä sota­his­to­ri­aa edus­taa T. Ola­vi Leh­den ja Esko Pih­kon kir­joit­ta­ma Jää­kä­rit eteen. Täs­sä kuva­taan Jää­kä­ri­pa­tal­joo­na 4:n (myö­hem­min Hämeen Jää­kä­ri­pa­tal­joo­nan) tais­te­lut vapaus­so­das­ta Lapin sotaan. Tämä oma­kus­tan­ne on saa­ta­vis­sa aina­kin Pans­sa­ri­museos­ta.

Pans­sa­ri­vau­nu­jouk­ko­jem­me sodan­ai­kai­nen legen­daa­ri­nen joh­ta­ja oli evers­ti­luut­nant­ti (myö­hem­min evers­ti) Sven Björk­man. Hänen päi­vä­kir­jan­sa jat­ko­so­dan hyösk­käys­vai­heen kol­mel­ta ensim­mäi­sel­tä kuu­kau­del­ta on nyt jul­kais­tu Erk­ki Käke­län toi­mit­ta­ma­na. Tämä doku­ment­ti on tär­keä lisä vie­lä har­va­lu­kui­seen kir­jal­li­suu­teen pans­sa­ri­jou­kois­tam­me. Tätä­kin kir­jaa saa Pans­sa­ri­museon väli­tyk­sel­lä.

Mart­ti­nan mie­het loi­vat uuden soti­la­su­ran Yhdys­val­lois­sa sen jäl­keen kun he jat­ko­so­dan päät­ty­mi­sen yhtey­des­sä kat­soi­vat vii­saam­mak­si pois­tua Suo­mes­ta. Hei­dän vai­heis­taan on kir­joi­tet­tu jo usei­ta teok­sia ja tätä sar­jaa jat­kaa nyt maju­ri, yhdys­val­ta­lai­nen evers­ti Ante­ro Aak­ku­lan muis­tel­ma­teos Ase­ta­kis­ta toi­seen. Sinän­sä mie­len­kiin­toi­nen kir­ja valot­taa suo­ma­lais­so­ti­laan elä­mää uudes­sa koti­maas­saan, mut­ta monien ehkä odot­ta­mia pal­jas­tuk­sia mm. kyl­män sodan tie­dus­te­lu­toi­min­nas­ta kir­jas­ta ei löy­dy.

Toi­sen­lai­sis­sa olo­suh­teis­sa pal­ve­li vie­raan maan armei­jas­sa ruot­sa­lai­nen Orvar Nils­son. Hän osal­lis­tui vapaa­eh­toi­se­na sekä tal­vi­so­taan että jat­ko­so­taan ja on sodan jäl­keen toi­mi­nut kes­kei­ses­ti ruot­sa­lais­ten vapaa­eh­tois­ten ase­ve­liyh­dis­tyk­ses­sä. Kir­jas­saan När Fin­lands sak blev min hän kuvaa pait­si ruot­sa­lais­va­paa­eh­tois­ten tais­te­lui­ta myös sodan­jäl­keis­tä aikaa. Suo­mes­sa on ehkä jää­nyt vähem­mäl­le huo­miol­le, että ruot­sa­lai­set vete­raa­nit ovat Nils­so­nin joh­dol­la osal­lis­tu­neet usei­siin “muis­to­hiih­toi­hin” Sal­lan alu­eel­la, tal­vi­so­dan tais­te­lu­pai­koil­laan.

Naa­pu­ri­maam­me Viron his­to­ria kyt­key­tyy monel­la taval­la omaam­me. Maa­il­man­so­tien väli­se­nä aika­na Kons­tan­tin Päts oli kes­kei­nen vai­kut­ta­ja Viron val­tiol­li­ses­sa elä­mäs­sä, toi­mi­han hän Rii­gi­va­ne­ma­na ja sit­tem­min Viron ensim­mäi­se­nä pre­si­dent­ti­nä. Sitä ennen juris­tin kou­lu­tuk­sen saa­nut ja leh­ti­mie­he­nä toi­mi­nut mies nousi mm. vapaus­san­ka­rik­si ja sota­mi­nis­te­rik­si.

Pät­sin nimi lii­te­tään ikui­ses­ti itse­näi­sen Viron tuhoon neu­vos­to­mie­hi­tyk­sen seu­rauk­se­na vuon­na 1940. Val­tion­pää­mies kyy­di­tet­tiin mui­den joh­ta­vien hen­ki­löi­den tavoin Neu­vos­to­liit­toon jos­ta hän ei kos­kaan palan­nut. Onpa­han kier­tä­nyt huhu sii­tä, että hän oli­si­kin ollut venä­läis­ten agent­ti. Vas­ta nyt on Pät­sis­tä ilmes­ty­nyt ensim­mäi­nen suo­men­kie­li­nen elä­mä­ker­ta, jon­ka on kir­joit­ta­nut Suo­men Viron-ins­ti­tuu­tin joh­ta­ja dosent­ti Mart­ti Tur­to­la. Kir­jas­ta piir­tyy moni­puo­li­nen kuva jo oma­na aika­naan kiis­tel­lys­tä val­tio­mie­hes­tä ja agent­tie­päi­lys­tä­kin puhu­taan.

Mar­kus Ana­ja

———————————–
Ohto Man­ni­nen, Sta­li­nin kiusa – Himm­le­rin täi. Sota-ajan pie­ni Suo­mi maa­il­man sil­mis­sä ja arkis­to­jen kät­köis­sä. Edi­ta, Hel­sin­ki 2002. 308 sivua.

T. Ola­vi Leh­ti & Esko Pih­ko, Jää­kä­rit eteen. Oma­kus­tan­ne 2002. 324 sivua, run­sas kuvi­tus.

Erk­ki Käke­lä (toim.), Pans­sa­ri­ko­men­ta­jan päi­vä­kir­ja. Oma­kus­tan­ne 2002. 181 sivua, kuvi­tet­tu.

Ante­ro Aak­ku­la, Ase­ta­kis­ta toi­seen. WSOY, Hel­sin­ki 2002. 384 sivua, kuvi­tet­tu. Hin­ta 27 euroa.

Orvar Nils­son, När Fin­lands sak blev min. Min­nen från krig och fred. Schildts, Esbo 2002. 304 sivua, kuvi­tet­tu.

Mart­ti Tur­to­la, Pre­si­dent­ti Kons­tan­tin Päts. Viro ja Suo­mi eri teil­lä. Ota­va, Hel­sin­ki 2002. 286 sivua, kuvi­tet­tu. Hin­ta 18 euroa.