(Jul­kais­tu aikai­sem­min Hel­sin­gin Reser­vin Sano­mis­sa)

Ran­nik­ko­ty­kis­tö­mie­het ovat tun­ne­tus­ti var­sin perin­ne­tie­toi­sia. Uusin todis­te täs­tä on komen­ta­ja Erk­ki Mart­ti­lan kir­ja Ran­nik­ko­ty­kis­tö­ryk­ment­ti 3 toi­mi tääl­lä – Poh­joi­sen Laa­to­kan mai­se­mia vuon­na 2001. Kysees­sä ei ole nykyi­sen Rurun Ran­nik­ko­ryk­men­tin perin­ne­jouk­ko-osas­ton his­to­ria, vaik­ka sekin käy­dään kir­jas­sa läpi. Kir­jan kes­kei­nen sisäl­tö perus­tuu teki­jän kevääl­lä 2001 Laa­to­kan poh­jois­osaan suo­rit­ta­mas­ta mat­kas­ta, jon­ka tar­koi­tuk­se­na oli etsiä taan­noi­set rt-lin­nak­keet ja valo­ku­va­ta ne. Muu­al­la maa­il­mal­la on jo pit­kään har­ras­tet­tu täl­lais­ta “ennen ja nyt”-historiaa, mikä on osoit­tau­tu­nut hyvin­kin kiin­nos­ta­vak­si.

Mart­ti­lan ret­ki­kun­nan valo­ku­vien lisäk­si kir­jas­sa on run­saas­ti van­ho­ja kuvia, jot­ka ovat RT 3:n vete­raa­nien kokoa­mas­ta laa­jas­ta kuva­ko­koel­mas­ta. Kokoel­ma on lah­joi­tet­tu Saa­ris­to­me­ren Meri­puo­lus­tusa­lu­een käyt­töön.

Kir­jas­sa on myös mm. Eero Auvi­sen kir­joit­ta­ma luku mii­nan­so­dan­käyn­nis­tä Laa­to­kal­la. Kai­ken kaik­ki­aan erit­täin mie­len­kiin­toi­nen lisä ran­nik­ko­ty­kis­töäm­me käsit­te­le­vään, sinän­sä jo run­saa­seen kir­jal­li­suu­teen. Toi­voa sopii, että teki­jä täyt­tää lupauk­sen­sa laa­tia vas­taa­va teos myös Kan­nak­sen itä­ran­ni­kos­ta.

***

Mones­ta varus­kun­nas­tam­me on kir­joi­tet­tu his­to­riik­ki, mut­ta moni sel­lais­ta toki vie­lä odot­taa. Rii­hi­mäen varus­kunn­nan his­to­rian ensim­mäi­nen osa on ilmes­ty­nyt ja pois­taa osal­taan yhden täl­lai­sen puut­teen. Kap­tee­ni Jari Leh­to­vä­reen kir­joit­ta­ma his­to­ria kat­taa ajan varus­kun­nan perus­ta­mi­ses­ta vuon­na 1909 tal­vi­so­taan asti. Myö­hem­pi aika tul­laan esit­tä­mään yhdes­sä tai mah­dol­li­ses­ti jopa kah­des­sa jat­ko-osas­sa ja koko his­to­ria­sar­jan pitäi­si olla val­mii­na varus­kun­nan sata­vuo­tis­juh­liin vuon­na 2009.

Nyt käsil­lä ole­van ensim­mäi­sen osan sisäl­tö jakau­tuu nel­jään pää­lu­kuun jois­sa käsi­tel­lään venä­läi­sen varus­kun­nan aikaa, vuo­den 1918 tapah­tu­mia (vaik­ka puo­lus­tus­voi­mis­sa yleen­sä puhu­taan “vapaus­so­das­ta”, Leh­to­vä­re käyt­tää ter­miä “sisäl­lis­so­ta”), suo­ma­lais­ta varus­kun­taa 1918–1939 sekä varus­kun­nan ja muun yhteis­kun­nan vuo­ro­vai­ku­tus­ta.

Venä­läi­ses­tä sota­väes­tä Suo­mes­sa on kir­joi­tet­tu ver­ra­ten vähän, joten sii­tä oli­si mie­lel­lään luke­nut enem­män­kin. Kysei­nen luku käsit­te­lee kui­ten­kin val­tao­sal­taan varus­kun­nan raken­ta­mis­ta.

Tur­han usein sota­väen his­to­ria kir­joi­te­taan ainoas­taan soti­laal­li­ses­ta näkö­kul­mas­ta, erään­lai­se­na lai­tos­his­to­ria­na. Varus­kun­ta­kult­tuu­rin tut­ki­mus­ta on kui­ten­kin – onnek­si – vii­meis­ten vuo­si­kym­me­nien aika­na har­ras­tet­tu nime­no­maan Poh­jois­mai­sel­la tasol­la ja Leh­to­vä­reen kir­ja sitä käsit­te­le­vä osuus on mie­len­kiin­toi­nen lisä.

Kir­jaa voi läm­pi­mäs­ti suo­si­tel­la kai­kil­le Rii­hi­mäel­lä pal­vel­leil­le – vies­ti­mies­ten lisäk­si myös tyk­ki­mie­hil­le (KTR 3) – sekä kai­kil­le puo­lus­tus­voi­miem­me his­to­rias­ta kiin­nos­tu­neil­le.

***

Naa­pu­ri­maam­me varus­kun­tiin voim­me kur­kis­taa upean Enkel­het och nyt­ta-kir­jan kaut­ta. Kir­jaan on koot­tu esi­merk­ke­jä ruot­sa­lai­ses­ta soti­la­sark­ki­teh­tuu­ris­ta eri puo­lil­la maa­ta kaut­ta vuo­si­sa­to­jen.

Kir­jas­sa esi­tel­lään myös joi­tain raken­nuk­sia, joi­ta on muu­tet­tu sivii­li­käyt­töön puo­lus­tus­voi­mien tar­pei­den muut­tues­sa. Ruot­sis­sa tal­len­ne­taan esi­mer­kil­li­sel­lä taval­la eri­lais­ta soti­las­pe­rin­net­tä, usein myös kau­pal­li­sen tahon toi­mes­ta, kuten täs­sä­kin esi­tel­tä­vä kir­ja. Vaik­ka meil­lä Suo­mes­sa ulkoi­set puit­teet ehkä eivät aina ole samaa tasoa kuin naa­pu­ris­sa, meil­lä­kin oli­si pal­jon doku­men­toi­ta­vaa perin­net­tä.

Mar­kus Ana­ja
————————————————————

Mart­ti­la, Erk­ki, Ran­nik­ko­ty­kis­tö­ryk­ment­ti 3 toi­mi tääl­lä. Poh­joi­sen Laa­to­kan mai­se­mia vuon­na 2001. Saa­ris­to­me­ren Meri­puo­lus­tusa­lue, Tur­ku 2001. 125 sivua, run­sas kuvi­tus. Hin­ta 16 euroa. (Saa­ta­va­na teki­jäl­tä osoit­tees­ta PL x, xxxx Tur­ku).

Leh­to­vä­re, Jari, Rii­hi­mäen varus­kun­nan his­to­ria I 1909–1939. Rii­hi­mäen varus­kun­ta ja Rii­hi­mäen kau­pun­ki 2001. 272 sivua, run­sas kuvi­tus. Saa­ta­va­na teki­jäl­tä (PL 5, xxxx Rii­hi­mä­ki).

Lun­dahl, Gunil­la & Smo­lians­ky, Gun­nar, Enkel­het och nyt­ta. Arki­tek­tur i svenskt förs­var. Byggför­la­get, Stock­holm 2001. 123 sivua, kaut­taal­taan moni­vä­ri­ku­vi­tus. Hin­ta n. 200 SEK.