SOTI­LAS­JOH­TA­JIA JA VALIO­SO­TI­LAI­TA

(Jul­kais­tu aikai­sem­min Suo­men Soti­las -leh­des­sä)

Soti­las­joh­ta­jia käsit­te­le­vä kir­jal­li­suus on – kuten kaik­ki tie­däm­me – erit­täin laa­ja. Sota­pääl­li­köi­tä kehu­taan hei­dän onnis­tues­saan teh­tä­väs­sään ja asioi­den men­nes­sä pie­leen etsi­tään taas syn­ti­puk­kia.

Soti­las­joh­ta­mi­ses­ta vuo­ros­taan ei – yllät­tä­vää kyl­lä – löy­dy yhtä pal­jon kir­jal­li­suut­ta. Tai näin aina­kin usein kuvi­tel­laan asian ole­van. Clausewitz ja Sun Tsu ovat edel­leen­kin klas­sik­ko­jen kär­jes­sä, mut­ta löy­tyy toki muu­ta­kin.

Ruot­sa­lai­nen sota­his­to­rioit­si­ja Marco Smed­berg käsit­te­lee uusim­mas­sa kir­jas­saan Mili­tär led­ning soti­las­joh­ta­mi­sen proble­ma­tiik­kaa käyt­täen läh­tö­koh­ta­naan kon­kreet­ti­sia esi­merk­ke­jä. Aika­pers­pek­tii­vi kat­taa 1800- ja 1900-luvut ja teki­jä huo­mioi niin maa- kuin meri- ja ilma­so­taan­kin liit­ty­viä tapauk­sia. Smed­berg koros­taa toi­min­taym­pä­ris­tön mer­ki­tyk­sen, oli se sit­ten orga­ni­sa­to­ri­nen, tek­no­lo­gi­nen tai ideo­lo­gi­nen. Help­po­lu­kui­nen ja mie­len­kiin­toi­nen kir­ja kai­kil­le soti­las­joh­ta­mi­ses­ta kiin­nos­tu­neil­le.

Täl­lais­ten laa­jo­jen esi­tys­ten lisäk­si teh­dään mm. Suo­mes­sa Maan­puo­lus­tus­kor­kea­kou­lun joh­ta­mi­sen lai­tok­sel­la huo­mat­ta­vas­sa mää­rin alan tut­ki­mus­ta ja sitä on myös saa­tet­tu pai­ne­tus­sa muo­dos­sa kiin­nos­tu­nei­den ulot­tu­vil­le. Ongel­ma­na on se, että näis­tä jul­kai­suis­ta ei ylei­ses­ti tie­de­tä niu­kan tie­dot­ta­mi­sen seu­rauk­se­na. Ylei­ses­ti ottaen nii­tä ei myös­kään ole kir­jau­kau­pois­sa, vaik­ka­kin joi­tain jul­kai­su­ja on vii­me vuo­si­na ollut Aka­tee­mi­sen Kir­ja­kau­pan myyn­ti­pöy­dil­lä.

Muu­ta­ma poi­min­to vii­me vuo­sien tuo­tan­nos­ta valoit­ta­nee mitä on tar­jol­la. Kaik­kia jul­kai­su­ja voi tie­dus­tel­la osoit­tees­ta Maan­puo­lus­tus­kor­kea­kou­lu Joh­ta­mi­sen lai­tos, PL 7, 00861 Hel­sin­ki:

Juk­ka Koti­leh­to, Arvo­jen, osaa­mi­sen ja jih­ta­juu­den mur­ros. Mitä tule­vai­suus puo­lus­tus­voi­mien hen­ki­lös­töl­tä vaa­tii? (2001)

Marco Kro­gars & Evas­tii­na Parik­ka, Soti­laa­na glo­ba­li­soi­tu­vas­sa maa­il­mas­sa (1999)

Pek­ka Var­jo­nen, Soti­la­sor­ga­ni­saa­tion kult­tuu­ri (2000)

Anders Lund­berg, Gun­nar Artéus & Ceci­lia Wijnbladh, Joh­da­tus ruot­sa­lai­seen upsee­rie­tiik­kaan (1999)

Marco Kro­gars, Sota­tie­teel­li­set käsit­teet pun­ta­ris­sa. Joh­ta­mi­sen, stra­te­gian, ope­raa­tio­tai­don ja tak­tii­kan ver­tai­le­va sisäl­lön ana­lyy­si (1998)

Marco Kro­gars, Muu­tok­sen suun­ta. Näkö­kul­mia puo­lus­tus­hal­lin­non stra­te­gi­sen joh­ta­mi­sen ajan­koh­tai­siin haas­tei­siin (2000)

Myös MpKK:n muut lai­tok­set sekä PvKK jul­kai­se­vat myös reser­vi­läi­sil­le ja muil­le “sivii­leil­le” hyö­dyl­lis­tä tie­toa. Alku­vuo­des­ta 2002 ilmes­tyi MpKK:n Tak­tii­kan lai­tok­sen jul­kausar­jas­sa maju­ri Jari Ran­ta­pel­ko­sen sel­vi­tys Psy­ko­lo­gi­set ope­raa­tiot – Pro­pa­gan­das­ta infor­maa­tio-ope­raa­tioi­hin. Lyhyen his­to­rial­li­sen kat­sauk­sen jäl­keen Ran­ta­pel­ko­nen kuvaa 1990-luvul­la suo­ri­tet­tu­ja psy­ko­lo­gi­sia ope­raa­tioi­ta käyt­täen esi­merk­kei­nä Per­sian­lah­den sodan sekä Tshetshe­nian, Koso­von ja Bos­nian konflik­te­ja. Tilauso­soi­te: MpKK Tak­tii­kan lai­tos, PL 7, 00861 Hel­sin­ki.

Psy­ko­lo­gi­set ope­raa­tiot ovat pysy­väs­ti tul­leet mukaan nyky­ai­kai­seen tasi­te­lun­ku­vaan ja nii­den luon­tees­ta saa hyvän kuvan Ran­ta­pel­ko­sen kir­jas­ta. Naa­pu­ri­maas­sam­me Ruot­sis­sa vapaa­eh­tois­ta maan­puo­lus­tus­kou­lu­tus­ta anta­va FBU-jär­jes­tö on jo pit­kään vuo­sit­tain jär­jes­tä­nyt psy­ko­lo­gi­sen sodan­käyn­nin kurs­se­ja. Oli­si aika meil­lä­kin pereh­dyt­tää myös reser­vin joh­ta­jat tähän tär­ke­ään aihee­seen.

Suo­ma­lai­sis­ta joh­to­hah­mois­ta Suo­men mar­salk­ka Man­ner­heim on omas­sa luo­kas­saan ja hänes­tä onkin kir­joi­tet­tu yli­voi­mai­ses­ti eni­ten. Uusin kir­ja on Mart­ti Tur­to­lan ja Paa­vo Fri­ma­nin Man­ner­heim-kir­ja – Man­ner­heim pos­ti­kor­tit. Mars­kin elä­män­vai­hei­ta tar­kas­tel­laan moni­puo­li­ses­ti ja Fri­ma­nin laa­jas­ta pos­ti­kort­ti­ko­koel­mas­ta on löy­ty­nyt mie­len­kiin­toi­nen kuvi­tus. Liit­tee­nä on mm. luet­te­lo Man­ner­hei­mil­le myön­ne­tyis­tä kun­nia­mer­keis­tä.

Itse­näi­sen Suo­men puo­lus­tus­voi­mien raken­ta­mi­nen ja kehit­tä­mi­nen koki tun­ne­tus­ti usei­ta vai­hei­ta ennen tal­vi­so­taa. Sota­väen pääl­lik­kö­nä vuo­si­na 1933–39 oli Hugo Vik­tor Öster­man, jon­ka vai­ku­tus on jää­nyt jos­sain mää­rin vähem­mäl­le huo­miol­le. Jo vuo­si­na 1928–32 hän jal­ka­väen tar­kas­ta­ja­na oli tär­keäs­sä teh­tä­väs­sä.

Pert­ti Har­ti­kai­sen väi­tös­kir­jas­sa Hugo Vik­tor Öster­man, Sota­väen pääl­lik­kö – raken­ta­ja ja puo­lus­ta­ja tar­kas­tel­laan Öster­ma­nin vai­hei­ta ja nime­no­maan hänen mer­ki­tyk­sen­sä puo­lus­tus­voi­miem­me kehit­tä­mi­ses­sä. Tal­vi­so­das­sa Öster­ma­nin ja Man­ner­hei­min näke­my­se­rot joh­ti­vat Öster­ma­nin eroon. Rin­ta­ma­ko­men­ta­jak­si hän ei palan­nut jat­ko­so­das­sa­kaan ja sotien jäl­keen hän loi pit­kän ja ansiok­kaan sivii­liu­ran.

Legen­daa­ri­sia soti­lai­tam­me on myös jää­kä­ri­ken­raa­li Väi­nö Val­ve. Dosent­ti Mik­ko Uola on kir­joit­ta­nut laa­jan hen­ki­lö­ku­van meri­voi­mien komen­ta­ja­na pit­kään toi­mi­nees­ta rt-upsee­ris­ta ja puo­lus­tus­mi­nis­te­ri­nä vai­keis­sa sodan­jäl­kei­sis­sä olo­suh­teis­sa. Laa­jo­jen pii­rien tun­te­mak­si Val­ve tuli vii­mei­se­nä jää­kä­ri­nä.

Man­ner­heim-ris­tin rita­reis­ta on ilmes­ty­nyt usei­ta­kin kir­jo­ja, mut­ta uusia tun­nu­taan edel­leen kai­paa­van. Uusin teos on Valit­tu­jen Palo­jen kus­tan­ta­ma Mars­kin rira­rit – 191 ihmis­koh­ta­loa. Tie­dot rita­reis­ta on koon­nut Sep­po Por­va­li ja teks­tin on tar­kis­ta­nut evers­ti Mart­ti Siner­ma. Pait­si tavan­omai­set tie­dot kun­nia­mer­kin myön­tä­mi­sen perus­teis­ta, kir­jas­sa ker­ro­taan myös lyhyes­ti rita­rei­den sodan­jäl­kei­sis­tä vai­heis­ta.

Mar­kus Ana­ja
**********************

Marco Smed­berg, Mili­tär led­ning. Från Napo­leon­kri­gen till Bos­nien­kri­sen. His­to­ris­ka Media, Lund 2001. 320 sivua, kuvitettu.Hinta noin 320 SEK.

Mart­ti Tur­to­la & Paa­vo Fri­man, Man­ner­heim-kir­ja – Man­ner­heim-pos­ti­kor­tit. Aja­tus Kus­tan­nus, Hel­sin­ki 2001. 221 sivua, run­sas kuvi­tus. Hin­ta noin ?????? euroa.

Pert­ti Har­ti­kai­nen, Hugo Vik­tor Öster­man, Sota­väen pääl­lik­kö – raken­ta­ja ja puo­lus­ta­ja. SKS, Hel­sin­ki 2001. 455 sivua, kuvi­tet­tu. Hin­ta noin 30 euroa.

Mik­ko Uola, Jää­kä­ri­ken­raa­lin vuo­si­sa­ta. Väi­nö Val­ve 1895–1995. SKS, Hel­sin­ki 2001. 530 sivua, kuvi­tet­tu. Hin­ta noin 30 euroa.

Sep­po Por­va­li, Mars­kin rita­rit – 191 ihmis­koh­ta­loa. Vali­tut Palat, Hel­sin­ki 2001. 318 sivua, kuvi­tet­tu. Hin­ta noin 45 euroa.