Suo­men sodan (1808 – 1809) 200-vuo­tis­muis­ton yhtey­des­sä ilmes­tyy usei­ta sitä käsit­te­le­viä kir­jo­ja. Tähän tee­maan liit­tyy myös brit­ti­läi­sen tut­ki­jan J.E.O. Scree­nin uusin kir­ja, The Army in Fin­land During the Last Deca­des of Swe­dish Rule (1770 – 1809) (SKS, Hel­sin­ki 2007). Screen on aikai­sem­min jul­kais­sut usei­ta tut­ki­muk­sia auto­no­mian ajan suo­ma­lai­ses­ta sota­väes­tä ja onkin luon­te­vaa, että hän nyt on siir­ty­nyt sitä edel­tä­vään aika­kau­teen.

Scree­nin kir­ja ansait­si­si saa­da mah­dol­li­sim­man laa­jan levi­kin, kos­ka sii­hen on koot­tu val­ta­va mää­rä tie­toa sen ajan sota­lai­tok­sen orga­ni­saa­tios­ta, varus­tuk­ses­ta, kou­lu­tuk­ses­ta sekä soti­la­se­lä­mäs­tä. Läh­de­luet­te­lo kat­taa 24 erit­täin pie­nel­lä fon­til­la pai­net­tua sivua. Teki­jä on käy­nyt läpi alku­pe­räis­läh­tei­tä useis­ta suo­ma­lai­sis­ta ja ruot­sa­lai­sis­ta arkis­tois­ta sekä luon­nol­li­ses­ti suu­rin piir­tein kai­ken ole­mas­sa ole­van kir­jal­li­suu­den. Todet­ta­koon, että Screen osaa sekä suo­mea että ruot­sia.

Suo­men sukel­lus­ve­neis­tä ja nii­den vai­heis­ta on kir­joi­tet­tu yllät­tä­vän­kin vähän. Sota­museon eläk­keel­lä ole­va joh­ta­ja, FM Mark­ku Melk­ko on nyt kor­jan­nut tätä puu­tet­ta kir­joit­ta­mal­la kir­jan Suo­men sukel­lus­ve­neet (Miner­va, Hel­sin­ki – Jyväs­ky­lä 2008, 161 sivua).

Mel­kon kir­ja on muka­vas­ti kir­joi­tet­tu ja “maa­kra­pu­kin” innos­tuu sen teks­tis­tä. Var­sin kiin­nos­ta­va oli luku, jos­sa ker­ro­taan sukel­lus­ve­ne­mies­ten ryh­mä­hen­ges­tä sekä hei­dän olo­suh­teis­taan erit­täin ahtais­sa tilois­sa.

Pie­ne­nä mii­nuk­se­na on todet­ta­va, että kir­jas­ta puut­tu­vat vali­tet­ta­vas­ti sekä läh­de­viit­tauk­set että läh­de­luet­te­lo. Melk­ko tote­aa toki käyt­tä­neen­sä arkis­to­läh­tei­tä aiem­man kir­jal­li­suu­den lisäk­si sekä saa­neen­sa tie­to­ja sukel­lus­ve­ne­ve­te­raa­neil­ta.

Dosent­ti Las­se Laak­so­nen on tul­lut tun­ne­tuk­si mm. Suo­men ylim­män soti­las­joh­don hen­ki­lö­suh­tei­ta käsit­te­le­väs­tä tut­ki­muk­ses­taan. Hänen uusin kir­jan­sa on täy­sin eri­lai­nen, sil­lä hän on laa­ti­nut nykyi­sen Ilma­so­ta­kou­lun 90-vuo­tis­his­to­rian, Tai­vaan var­ti­jat (Miner­va, Hel­sin­ki – Jyväs­ky­lä 2008).

Ilma­voi­mien ope­tus­lai­tos­ten uudel­leen nimit­tä­mi­nen pari vuot­ta sit­ten on aiheut­ta­nut jos jon­kin­lais­ta sekaan­nus­ta. Monet meis­tä oppi­vat aika­naan, että Ilma­so­ta­kou­lu sijait­si Kau­ha­val­la ja antoi len­to­kou­lu­tus­ta. Luo­net­jär­vel­lä sijait­si Ilma­voi­mien Vies­ti­kou­lu, joka antoi tek­nis­tä kou­lu­tus­ta. Tänään Kau­ha­val­la len­to­kou­lu­tus­ta antaa Len­to­so­ta­kou­lu ja Luo­net­jär­vel­lä ole­va kou­lu on nimel­tään Ilma­so­ta­kou­lu.

Laak­so­sen kir­jan läh­de­ai­neis­ton muo­dos­ta­vat hyvin laa­ja arkis­to­ma­te­ri­aa­li, haas­tat­te­lut sekä luon­nol­li­ses­ti aiem­pi tut­ki­mus ja kir­jal­li­suus. Läh­de­viit­tei­den mää­rä­kin on yli nel­jän­sa­dan. Kun vie­lä kir­jan kuvi­tus on laa­du­kas, voi­daan tode­ta, että Ilma­so­ta­kou­lu on saa­nut arvoi­sen­sa his­to­rian.

San­ta­ha­mi­na – Via­po­rin lin­noi­tuk­sen itäi­nen luk­ko on Maan­puo­lus­tus­kor­kea­kou­lun Sota­his­to­rian lai­tok­sen laa­ja ja näyt­tä­vä jul­kai­su (MPKK Sota­his­to­rian lai­tok­sen jul­kai­susar­ja 2, n:o 10, Hel­sin­ki 2008).

Mar­ko Nie­mi­nen luo tut­ki­muk­ses­saan mie­len­kiin­toi­sel­la taval­la kuvan San­ta­ha­mi­nan kehit­ty­mi­ses­tä soti­las­saa­rek­si aina kes­kia­jas­ta Suo­men itse­näis­ty­mi­seen asti. Van­hat kar­tat ja muut kuvat elä­vöit­tä­vät kir­jan teks­tiä.

Sota­his­to­rian lai­tok­sen joh­ta­jan, evers­ti­luut­nant­ti Jar­mo Nie­mi­sen upeat valo­ku­vat tämän päi­vän San­ta­ha­mi­nas­ta tuo­vat tari­nan mei­dän päi­viim­me saak­ka.

Pir­kan­maan Soti­las­pii­rien Perin­neyh­dis­tys on jat­ka­nut vuo­si­kir­jo­jen jul­kai­se­mis­ta pit­kän tauon jäl­keen. Pek­ka Ruusu­kal­lion toi­mit­ta­ma Pir­kan Var­tio 08 Vuo­si­kir­ja sisäl­tää uuti­sia pir­kan­maa­lai­ses­ta maan­puo­lus­tus­ken­täs­tä mut­ta myös joi­tain artik­ke­lei­ta, mm. Jark­ko Kem­pin kir­joi­tus vapaus­so­dan sota­tai­dos­ta ja Ant­ti Num­mi­sen artik­ke­li hämä­läi­sis­tä jää­kä­reis­tä.

Tina­so­ti­las – käteen mah­tu­vaa his­to­ri­aa on Yrjö Lar­mo­lan suu­res­ta har­ras­tuk­ses­taan kir­joit­ta­ma pie­ni kir­ja (Ate­na, Jyväs­ky­lä 2008). Kir­ja muo­dos­tuu sar­jas­ta paki­nan­omai­ses­ti laa­dit­tu­ja teks­te­jä, jot­ka esit­te­le­vät eri aika­kausien soti­lai­ta. Kuvi­tuk­se­na on luon­nol­li­ses­ti tina­so­ti­lai­den kuvia. Pait­si tie­tys­ti tina­so­ti­lai­den ystä­vil­le, tämä on myös kai­kil­le muil­le soti­las­his­to­rias­ta kiin­nos­tu­neil­le muka­va lisä kir­ja­hyl­lyyn.