SOTA­TEAT­TE­RIA JA TEAT­TE­RI­SO­TAA

(Jul­kais­tu aikai­sem­min Hel­sin­gin Reser­vin Sano­mis­sa)

Soti­la­syh­tei­sö­jä ei yleen­sä kovin her­käs­ti yhdis­te­tä teat­te­riin. Täl­lä ker­taa esi­tel­tä­vien uutuus­kir­jo­jen jou­kos­ta löy­tyy kui­ten­kin sota­teat­te­rei­ta käsit­te­le­vä teos ja enti­sai­ko­jen sodan­käyn­tiin suu­res­sa maa­il­mas­sa liit­tyi pal­jon teat­te­ria. Tätä­kin asi­aa käsi­tel­lään alla mai­ni­tuis­sa kir­jois­sa.

Viran­omai­set pyr­ki­vät jat­ko­so­dan aika­na monin kei­noin vai­kut­ta­maan soti­lai­den mie­lia­loi­hin. Eri rin­ta­ma­loh­koil­le jär­jes­tet­tiin viih­dy­tys­kier­tuei­ta, joi­hin kuu­lui mm. musiik­ki- ja tans­sie­si­tyk­siä. Näis­tä on jo kir­joi­tet­tu jon­kin ver­ran, mut­ta sota­teat­te­rit ovat jää­neet vähem­mäl­le huo­miol­le.

Pit­kän lin­jan leh­ti­mies ja teat­te­ri­krii­ti­ko Heik­ki Ete­lä­pää on teh­nyt suur­työn haas­tat­te­le­mal­la teat­te­rien toi­min­nas­sa muka­na ollei­ta hen­ki­löi­tä sekä kokoa­mal­la yksiin kan­siin kai­ken tal­lel­la ole­van tie­don näis­tä kuu­des­ta teat­te­ris­ta. Teat­te­reis­ta vii­si toi­mi Itä-Kar­ja­las­sa ja kuu­des perus­tet­tiin aivan sodan lop­pu­vai­hees­sa Kan­nak­sel­le. Nii­den ohjel­mis­ton moni­puo­li­suus (noin 70 näy­tel­mää) ja näy­tös­ten luku­mää­rä (noin 2500) häm­mäs­tyt­tä­vät. “Jees, Teat­te­ria!” – sanoi vää­pe­li Ryh­my on sekä suo­ma­lai­sen psy­ko­lo­gi­sen sodan­käyn­nin että suo­ma­lai­sen teat­te­rin his­to­ri­aa.

*

Ris­to Ryti-Seu­ran jul­kai­susar­jas­sa on ilmes­ty­nyt uusi nide Sota ja tuo­mio, joka sup­peu­des­taan huo­li­mat­ta on mie­len­kiin­tois­ta luet­ta­vaa. Tun­ne­tut his­to­rian­tut­ki­jat Juk­ka Tark­ka, Hen­rik Mei­nan­der, Ohto Man­ni­nen ja Ari Uino anta­vat tuo­reet arviot mm. sota­syyl­li­syys­ky­sy­myk­ses­tä, ajo­puu­teo­rias­ta sekä Neu­vos­to­lii­ton Suo­men poli­tii­kas­ta !940–41.

*

Kuten Reser­vin Sano­mien luki­jat ovat huo­man­neet aiem­mis­ta kir­jo­ja esit­te­le­vis­tä jutuis­ta­ni, Ruot­sis­sa ilmes­tyy mel­ko run­saas­ti myös mei­tä suo­ma­lai­sia kiin­nos­ta­via sota­his­to­ri­aa käsit­te­le­viä kir­jo­ja. Muka­va pie­ni kir­ja on Svens­ka krig och kri­gis­ka svens­kar, jos­sa tun­ne­tut his­to­rian­tut­ki­jat ker­to­vat mitä eri­lai­sim­mis­ta tapah­tu­mis­ta: nai­sis­ta, jot­ka pukeu­tui­vat mie­hik­si pääs­tääk­seen sota­vä­keen, ruot­sa­lais­va­paa­eh­toi­sis­ta Ete­lä-Afri­kan boer­so­dis­sa, kes­kiai­kai­sis­ta sota­pääl­li­köis­tä jne.

*

Uuden­maan soti­las­lää­nin esi­kun­ta on jo usean vuo­den ajan tuot­ta­nut vuo­si­jul­kai­sun, joka nyt­tem­min on saa­nut nimen Koti­seu­dun puo­lus­ta­ja. Jul­kai­su, jos­sa esi­tel­lään men­neen vuo­den kes­kei­set tapah­tu­mat soti­las­lää­nin alu­eel­la, toi­mii var­maan mai­nio­na pr-väli­nee­nä. Kai­ken kuk­ku­rak­si UudS­lE on tuot­ta­nyt myös oman mul­ti­me­dia­rom­pun, joka esit­te­lee lää­niä, kut­sun­to­ja, ker­taus­har­joi­tuk­sia ja vapaa­eh­tois­ta maan­puo­lus­tus­kou­lu­tus­ta. Puo­lus­tus­voi­mis­sa levi­ää tie­toi­suus aktii­vi­sen tie­dot­ta­mi­sen mer­ki­tyk­ses­tä!

*

Tuhan­sia suo­ma­lai­sia pää­tyi 1920-luvul­ta alkaen pak­ko­työ­hön Neu­vos­to­lii­ton van­ki­lei­reil­le. Hei­dän jou­kos­saan oli inke­ri­läi­siä, puna­kaar­ti­lai­sia, raja­loik­ka­rei­ta sekä sie­pat­tu­ja suo­ma­lai­sia. Hei­dän koh­ta­lois­taan vai­et­tiin – niin kuin mones­ta muus­ta­kin asias­ta – pit­kään sodan jäl­kei­ses­sä Suo­mes­sa. Erk­ki Vet­ten­nie­mi sai vii­me vuon­na pal­jon jul­ki­suut­ta väi­tös­kir­jal­laan Sur­vi­ving the Soviet Meat Grin­der, jos­sa hän ana­ly­soi GULA­Gis­ta sel­viy­ty­nei­den suo­ma­lais­ten muis­tel­mia. Hän on nyt koon­nut osan aineis­tos­ta anto­lo­giak­si, joka on ilmes­ty­nyt nimel­lä Suo­ma­lai­sia van­ki­lei­rien saa­ris­tos­sa. Kir­ja on vavah­dut­ta­vaa luke­mis­ta, joka anta ajat­te­le­mi­sen aihet­ta meil­le kai­kil­le.

Mar­kus Ana­ja

*******************************
Heik­ki Ete­lä­pää, “Jees, Teat­te­ria!” – sanoi vää­pe­li Ryh­my. Sota­teat­te­rit 1941–1944. Edi­ta, Hel­sin­ki 2002. 224 sivua, run­sas kuvi­tus.

Juk­ka-Pek­ka Pie­tiäi­nen (toim.), Sota ja tuo­mio. Kir­joi­tuk­sia väli­rau­has­ta, jat­ko­so­das­ta ja sota­syyl­li­syy­des­tä (Ris­to Ryti-Seu­ran jul­kai­su­ja 6). Edi­ta, Hel­sin­ki 2002. 56 sivua.

Mag­nus Bergs­ten (red.), Svens­ka krig och kri­gis­ka svens­kar. His­to­ris­ka Media, Lund 2002. 143 sivua, kuvi­tet­tu. Hin­ta noin SEK 135.

Koti­seu­dun puo­lus­ta­ja 2001 – Uuden­maan Soti­las­lää­nin Esi­kun­nan vuo­si­jul­kai­su ( + cd-rom). UudS­lE, Loh­ja 2002.

Erk­ki Vet­ten­nie­mi, Suo­ma­lai­sia van­ki­lei­rien saa­ris­tos­sa. Art House, Hel­sin­ki 2002. 334 sivua. Hin­ta 37 euroa.