Sota­lai­tos­his­to­ri­aa

Teks­ti: Mar­kus Ana­ja
Syk­sy 2007

Har­va puo­lus­tus­voi­main komen­ta­ja on ollut niin kiis­tel­ty kuin Man­ner­heim-ris­tin rita­ri, ken­raa­li­ma­ju­ri Yrjö Kei­no­nen (komen­ta­ja­na vuo­si­na 1965 – 1969). Hän ohit­ti vir­kai­kä­jär­jes­tyk­ses­sä usei­ta­kin ken­raa­lei­ta eikä hänel­lä ollut koke­mus­ta esi­kun­ta­työs­ken­te­lys­tä. Monet muis­ta­vat vie­lä Kei­no­sen “kel­la­ri­ju­pa­kan” ja hänen eroa­mi­sen­sa viras­taan.

Pri­kaa­ti­ken­raa­li evp Pent­ti Airio on väi­tös­tut­ki­muk­ses­saan tut­ki­nut Kei­no­sen nimit­tä­mi­seen joh­ta­nei­ta syi­tä, hänen toi­min­taan­sa komen­ta­ja­na sekä eroa. Pre­si­dent­ti Kek­ko­nen halusi komen­ta­jan, joka uudis­tai­si puo­lus­tus­voi­mia. Täl­lai­sen hän myös sai, jos aja­tel­laan varus­mies­ten loma­pu­keu­tu­mis­ta ja eräi­tä mui­ta vas­taa­van­lai­sia asioi­ta. UKK sai myös komen­ta­jan, joka viih­tyi enem­män hiih­to­la­dul­la kuin pää­e­si­kun­nan suun­nit­te­lu­ko­kouk­sis­sa.

Airion tut­ki­mus on ilmes­ty­nyt kah­te­na ver­sio­na. Var­si­nai­nen väi­tös­kir­ja on ilmes­ty­nyt MPKK:n Sota­his­to­rian lai­tok­sen jul­kai­susar­jas­sa ja “popu­laa­ri­ver­sio” ilman läh­de­viit­tauk­sia Ota­van kus­tan­ta­ma­na.

***

Vuo­den tär­keim­piin sota­lai­tos­his­to­ri­aa käsit­te­le­viin kir­joi­hin kuu­luu evers­ti Ilmo Kek­ko­sen toi­mit­ta­ma (ja osin kir­joit­ta­ma) Tuusu­la soti­las­pi­tä­jä­nä. Hak­ka­pe­lii­tois­ta ohjus­mie­hiin. 600 vuot­ta Tuusu­lan seu­dun sota­his­to­ri­aa ja soti­las­pe­rin­tei­tä. Kuten kir­jan nimes­tä jo voi pää­tel­lä, tähän on koot­tu “kaik­ki mitä kenen­kään tar­vit­see tie­tää Tuusu­las­ta”. Kir­jas­sa on yli 550 sivua ja hyvä kuvi­tus sekä miel­lyt­tä­vä tait­to. Myös vapaa­eh­toi­nen maan­puo­lus­tus­toi­min­ta saa kir­jas­sa näky­vän osan.

Pans­sa­ripri­kaa­ti ja Pans­sa­ri­kil­ta ovat jul­kais­seet his­to­rii­kin Perin­tei­tä – yhteis­työ­tä – isku­voi­maa. Elä­mää Pans­sa­ripri­kaa­tis­sa 1945 – 2007. Suu­ri­ko­koi­nen kir­ja sisäl­tää val­tai­san mää­rän asi­aa, huo­mat­ta­va osa eri­lais­ten muis­te­lus­ten muo­dos­sa. Näi­den lisäk­si oli­si kui­ten­kin toi­vo­nut sys­te­maat­ti­sem­paa kat­saus­ta lukui­sia orga­ni­saa­tio­muu­tok­sia läpi­käy­neis­tä pans­sa­ri­jou­kois­ta sekä Paro­lan­num­men varus­kun­nan vai­heis­ta.

Kir­jas­sa on väri­ku­vat pri­kaa­tis­sa nykyi­sin käy­te­tyis­tä lipuis­ta, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti aikai­sem­min käy­tös­sä ollei­den lip­pu­jen kuvia ei ole. Ilah­dut­ta­vaa on sen sijaan, että varus­mies­ten kou­lu­tus­haa­ra­merk­kien osal­ta myös aikai­sem­min käy­tös­sä olleet on esi­tet­ty.

Mui­ta­kin merk­ke­jä ja tun­nuk­sia esi­tel­lään kuvin, mut­ta osa nii­tä esit­tä­vis­tä kuvis­ta on niin pie­niä, ettei niis­tä pys­ty erot­ta­maan mitään. Vahin­ko! Sodan­jäl­kei­sis­tä pans­sa­ri­jou­kois­ta ja nii­den his­to­rias­ta kiin­nos­tu­neil­le kir­ja on kui­ten­kin kes­kei­nen.

Pans­sa­ri­his­to­rias­ta on ilmes­ty­nyt myös toi­nen kir­ja, Pans­sa­ri-ilma­tor­jun­taa Suo­mes­sa 1942 – 2006. Tätä, kuten edel­lä­kin esi­tel­tyä teos­ta, voi ostaa aina­kin Pans­sa­ri­museol­ta.

Soti­las­ajo­neu­vo­jen his­to­ria kiin­nos­taa monia. Puo­lus­tus­voi­mien Auto­va­ri­kon, myö­hem­män Kul­je­tus­va­ri­kon his­to­ria on koot­tu näyt­tä­väk­si kir­jak­si. Se tar­jo­aa myös vähem­män tek­nii­kas­ta kiin­nos­tu­neil­le hyvän kuvan sii­tä, miten tämä tär­keä toi­mia­la on kehit­ty­nyt vuo­si­kym­men­ten aika­na.

Suo­men Sota­his­to­rial­li­sen Seu­ran ja Sota­museon vuo­si­kir­ja on jäl­leen ilmes­ty­nyt. Sota­his­to­rial­li­nen vuo­si­kir­ja 26 sisäl­tä­mis­tä artik­ke­leis­ta nos­tan täs­sä esil­le arkis­to­neu­vos Veli-Mat­ti Syr­jön kir­joit­ta­ma Itse­näi­sen Suo­men upsee­ris­ton muo­tou­tu­mi­nen sekä Pet­ri Lon­kan kir­joi­tus Äänis­lin­na ja muut jat­ko­so­dan aika­na uudel­leen nime­tyt kau­pun­git.

Useat Rans­kan muu­ka­lais­le­gioo­nas­sa pal­vel­leet suo­ma­lai­set ovat kir­joit­ta­neet koke­muk­sis­taan, ensim­mäi­set jo 1930-luvul­la. Koko­nais­ku­vaa sii­tä, pal­jon­ko suo­ma­lai­sia on ollut lyhyem­män tai pidem­män aikaa legioo­nan riveis­sä, ei sen sijaan ole ollut. Kari Kal­lo­nen on pyr­ki­nyt sel­vit­tä­mään asi­aa ja hänen uusin kir­jan­sa Lei­jo­na­le­gioo­na ker­too näis­tä mie­his­tä. Mat­rik­ke­lia kir­jas­ta ei vali­tet­ta­vas­ti löy­dy ja syy tähän ei joh­du teki­jäs­tä: monet legioo­na­lai­set eivät halua nimen­sä jul­ki­suu­teen. Hyvin kir­joi­tet­tu kir­ja mie­len­kiin­toi­ses­ta aihees­ta.

*****

Pent­ti Airio, Yrjö Kei­no­nen – Puo­lus­tus­voi­main komen­ta­ja. Ota­va, Hel­sin­ki 2007. 335 sivua, valo­ku­va­lii­te.

Ilmo Kek­ko­nen (toim.), Tuusu­la soti­las­pi­tä­jä­nä. Hak­ka­pe­lii­tois­ta ohjus­mie­hiin. 600 vuot­ta Tuusu­lan seu­dun sota­his­to­ri­aa ja soti­las­pe­rin­tei­tä. Tais­te­lu­kou­lun Perin­neyh­dis­tys, s.l. [Tuusu­la] 2007. 553 sivua, kuvi­tet­tu.

Perin­tei­tä – yhteis­työ­tä – isku­voi­maa. Elä­mää Pans­sa­ripri­kaa­tis­sa 1945 – 2007. Pans­sa­ripri­kaa­ti ja Pans­sa­ri­kil­ta, 2007. 420 sivua, kuvi­tet­tu. Saa­ta­va­na aina­kin Pans­sa­ri­museos­ta.

Juha Tuo­mi­nen (toim.), Pans­sa­ri-ilma­tor­jun­taa Suo­mes­sa 1942 – 2006. Pans­sa­ri­museo­sää­tiö, Paro­la s.a. [2007?]. 134 sivua, kuvi­tet­tu.

Mark­ku Mäki­pirt­ti, Puo­lus­tus­voi­mien Auto­va­rik­ko. Auto­va­rik­ko 3:sta Kul­je­tus­va­rik­koon. Apa­li, Tam­pe­re 2007. 239 sivua, run­sas kuvi­tus.

Sota­his­to­rial­li­nen vuo­si­kir­ja 26 (2007). Suo­men Sotah­gis­to­rial­li­nen Seu­ra & Sota­museo, s.l. [Hel­sin­ki] 2007. 295 sivua, kuvi­tet­tu.

Kari Kal­lo­nen, Lei­jo­na­le­gioo­na. Suo­ma­lai­set soti­laat Rans­kan muu­ka­lais­le­gioo­nas­sa. Revon­tu­li, Tam­pe­re 2007. 217 sivua, kuvi­tet­tu.