(Jul­kais­tu aikai­sem­min Suo­men Soti­las -leh­des­sä)

Vuon­na 1998 val­tio­neu­vos­to aset­ti tut­ki­mus­pro­jek­tin Suo­men sota­sur­mat 1914–1922 Val­tio­neu­vos­ton kans­lian alai­suu­teen. Hank­keen syn­tyyn vai­kut­ti mm. se jul­ki­nen kes­kus­te­lu vapaus­so­dan (tai vuo­den 1918 sodan tai mil­lä­kin nimel­lä kukin halu­aa sil­loi­sia tapah­tu­mia kut­sua­kaan) joka herä­si pro­fes­so­ri Heik­ki Yli­kan­kaan kir­jan Tie Tam­pe­reel­le ilmes­tyt­tyä. Tavoit­tee­na oli sel­vit­tää laa­jas­ti Suo­mes­sa tapah­tu­neet sekä suo­ma­lais­ten muu­al­la kär­si­mät hen­ki­lö­tap­piot.

Val­tio­neu­vos­to on nyt jul­kais­sut kuusi tuh­tia nidet­tä jois­sa käsi­tel­lään osa tut­ki­mus­tu­lok­sis­ta. Teos­ten tar­kat nimet on esi­tel­ty tämän kir­joi­tuk­sen lopus­sa. Nii­tä voi kysyä Edi­tan kir­ja­kau­pas­ta. Lisää raport­te­ja ilmes­tyy vie­lä myö­hem­min.

Tut­ki­mus­hank­keen aika­na syn­tyi myös hen­ki­lö­tie­dos­to, joka on käy­tet­tä­vis­sä inter­ne­to­soit­tees­sa http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main?lang=fi.

***
Jär­jes­tö­his­to­rii­kit ovat var­sin ylei­nen ilmiö maan­puo­lus­tus­ken­täs­sä. Esi­merk­ki hyväs­tä sel­lai­ses­ta on Meriup­see­riyh­dis­tyk­sen 80-vuo­tis­his­to­riik­ki. Meriup­see­rit ovat panos­ta­neet väri­ku­viin ja tyy­lik­kää­seen sido­sa­suun, nyky­ään niin har­vi­nai­seen ns. kluut­tiin. Kir­ja on myös maa­kra­vuil­le mie­len­kiin­tois­ta luet­ta­vaa. Myös Pää­kau­pun­ki­seu­dun Pio­nee­ri­kil­lan 25-vuo­tis­his­to­riik­ki on var­sin edus­ta­va.

***
Ete­läi­sen naa­pu­rim­me Viron his­to­ri­aa tut­ki­taan nyky­ään kii­tet­tä­vän ahke­ras­ti sekä Suo­mes­sa että luon­nol­li­ses­ti myös Viros­sa. Suo­men Soti­las on aina anta­nut ver­ra­ten run­saas­ti pals­ta­ti­laa Viron asioi­den käsit­te­lyyn ja kos­ka nyt on ilmes­ty­nyt usei­ta tär­kei­tä Viroa käsit­te­le­viä tut­ki­muk­sia, esit­te­len ne lyhyes­ti.

Tal­lin­nan peda­go­gi­sen yli­opis­ton his­to­rian pro­fes­so­ri Mati Graf ja Jyväs­ky­län yli­opis­ton dosent­ti Heik­ki Roi­ko-Joke­la ovat kir­joit­ta­neet mie­len­kiin­toi­sen kir­jan Vaa­ral­li­nen Suo­mi. Teok­ses­saan he ana­ly­soi­vat mil­tä Suo­mi näyt­ti Neu­vos­to-Ees­tin kom­mu­nis­ti­sen puo­lu­een ja KGB:n sil­min.

Yllät­tä­vää kyl­lä, Suo­mi ei näyt­täy­dy lain­kaan suo­met­tu­nee­na, vaan vaa­ral­li­se­na paik­ka­na jos­sa “revan­sis­ti­set ja oikeis­to­lai­set” pii­rit pyr­ki­vät vie­mään Suo­men län­si­mai­den syliin, jos­sa neu­vos­to­kan­sa­lai­sia tark­kail­tiin. Var­sin­kin Reser­viup­see­ri­liit­to tun­tuu ole­van eri­tyi­sen pelot­ta­va. Olem­me Suo­mes­sa tot­tu­neet puhu­maan koti­rys­sis­tä, mut­ta täs­sä kir­jas­sa tapaam­me myös koti­suo­ma­lai­sen.

Viro­lai­nen his­to­rian­tut­ki­ja Mag­nus Ilm­järv väit­te­li kesä­kuus­sa Hel­sin­gin yli­opis­tos­sa val­tio­tie­teen toh­to­rik­si aihee­naan Viron, Lat­vian ja Liet­tuan ulko­po­li­tiik­ka 1920-luvun puo­li­vä­lis­tä vuo­teen 1940. Väi­tös­kir­jan nimi on Silent Sub­mis­sion eli hil­jai­nen alis­tu­mi­nen.
Väi­tös­kir­ja on jo 600 sivui­nen, mut­ta Ilm­jär­ven koko aineis­toon perus­tu­va viron­kie­li­nen kir­ja ilmes­tyy lähiai­koi­na perä­ti 900 sivui­se­na.

Myös Viron tur­val­li­suus­po­li­tiik­ka tut­ki­taan. Ensim­mäi­nen osa 10-osai­sek­si suun­ni­tel­lus­ta teos­sar­jas­ta on juu­ri ilmes­ty­nyt. Sii­nä käsi­tel­lään 1920- ja 1930-luku­jen kehi­tys­tä. Vali­tet­ta­vas­ti teos on ilmes­ty­nyt vain viron­kie­li­se­nä, tosin sup­peal­la englan­nin­kie­li­sel­lä tii­vis­tel­mäl­lä varus­tet­tu­na.

Mar­kus Ana­ja

****************************************
Val­tio­neu­vos­ton kans­lian jul­kai­su­ja (toi­mit­ta­ja­na kai­kis­sa Lars Wes­ter­lund):

• Sotao­lois­sa vuo­si­na 1914–22 sur­man­sa saa­neet. Tilas­to­ra­port­ti. 269 sivua.
• Nor­den och kri­gen i Fin­land och Bal­ti­kum 1918–19. 227 sivua.
• Venä­läis­sur­mat Suo­mes­sa 1914–22. Osat 1, 2.1 ja 2.2. 283 + 283 + 301 sivua.
• Suo­ma­lai­set ensim­mäi­ses­sä maa­il­man­so­das­sa. (Mui­den mai­den armei­jois­sa meneh­ty­neet suo­ma­lai­set). 229 sivua.

Juha­ni Toik­ka, Meriup­see­riyh­dis­tys 80 vuot­ta. Meriup­see­riyh­dis­tys, Tur­ku 2003. 219 sivua, run­sas kuvi­tus.

Pää­kau­pun­ki­seu­dun Pio­nee­ri­kil­ta ry 25-vuo­tis­juh­la­jul­kai­su 1979–2004. Hel­sin­ki 2004. 144 sivua, kuvi­tet­tu.

Mati Graf & Heik­ki Roi­ko-Joke­la, Vaa­ral­li­nen Suo­mi. Suo­mi Ees­tin kom­mu­nis­ti­sen puo­lu­een ja Neu­vos­to-Viron KGB:n sil­min. Miner­va, Jyväs­ky­lä 2004. 257 sivua.

Mag­nus Ilm­järv, Silent Sub­mis­sion. For­ma­tion of Foreign Policy in Esto­nia, Lat­via and Lit­hua­nia – Period from mod-1920s to annexa­tion in 1940. Stu­dia Bal­tica Stock­hol­mien­sia 24. Uni­ver­si­ty of Stock­holm 2004. 592 sivua.

Tönu Tann­berg (toem.), Ees­ti jul­geo­le­ku­po­lii­ti­ka 1940. aas­ta­ni. (Söja rahu vahel I). S-kes­kus, Tal­linn 2004. 561 sivua.