Teks­ti: Mar­kus Ana­ja
Kevät 2007

Suo­men his­to­rian, ja eri­tyi­ses­ti sota­his­to­rian, tun­ne­tuim­pia ja sym­bo­liar­vol­taan tär­keim­piä paik­ko­ja on var­maan­kin Via­po­ri eli nykyi­sin Suo­men­lin­na. Lin­noi­tuk­ses­ta on jul­kais­tu luke­ma­ton mää­rä kir­jo­ja, mut­ta aina vaan tun­tuu löy­ty­vän sijaa vie­lä uusil­le­kin.

Museo­vi­ras­ton toi­mes­ta on äsket­täin ilmes­ty­nyt upeas­ti kuvi­tet­tu, kau­niis­ti tai­tet­tu ja huo­lel­la pai­net­tu teos Via­po­ris­ta Suo­men­lin­nak­si. Kir­jas­sa eri asian­tun­ti­jat käsit­te­le­vät artik­ke­leis­saan mm. lin­noi­tuk­sen ark­ki­teh­tuu­ria, sen puis­to­ja, musiik­kie­lä­mää saa­rel­la, Via­po­rin venä­läis­tä varus­kun­taa ja suun­ni­tel­mia lin­noi­tuk­sen säi­lyt­tä­mi­sek­si kan­sal­li­se­na muis­to­merk­ki­nä. Vaik­ka kir­ja­hyl­lys­sä oli­si jo pari Suo­men­lin­na-kir­jaa tämä kan­nat­taa sil­ti hank­kia.

Kan­sal­li­nen monu­ment­ti on myös Lon­toos­sa sijait­se­va Hor­se Guards. Var­maan jokai­nen Lon­toon-kävi­jä on vähin­tään­kin kul­ke­nut Whi­te­hal­lin ohit­se ja ihail­lut hen­ki­var­tio­kaar­tin var­tio­mie­hiä värik­käis­sä puvuis­saan. Jo 1500-luvul­ta läh­tien pai­kal­la on ollut soti­laal­lis­ta toi­min­taa. Siel­lä on jär­jes­tet­ty tur­na­jai­sia ja kunin­kaan hen­ki­var­ti­jat ovat majail­leet siel­lä.

Tämän raken­nus­komplek­sin his­to­ria on kar­toi­tet­tu mie­len­kiin­toi­ses­sa kir­jas­sa, joka on saa­nut sopi­van nimen Chi­val­ry and Com­mand – 500 Years of Hor­se Guards. Soti­la­sark­ki­teh­tuu­ris­ta ja -kult­tuu­ris­ta kiin­nos­tu­neil­le voi vain suo­si­tel­la tätä­kin kir­jaa.

**
Ruot­sin ajan sota­lai­tos­his­to­ri­aa har­ras­te­taan vali­tet­ta­van vähän Suo­mes­sa. Monet naa­pu­ri­maas­sam­me ilmes­ty­vis­tä kir­jois­ta sisäl­tä­vät kui­ten­kin myös Suo­mea tai suo­ma­lai­sia kos­ke­via tie­to­ja. Erää­nä mai­nio­na esi­merk­ki­nä haluan mai­ni­ta Rune Kjel­lan­de­rin laa­ja tut­ki­mus Sve­ri­ges rege­mentsche­fer 1700–2000. Chefs­bio­gra­fier och för­band­sö­ver­sik­ter.

Sisäl­lön pain­opis­te on mat­rik­ke­lio­sas­sa, jos­sa esi­tel­lään kaik­ki jouk­ko-osas­to­ko­men­ta­jat, mut­ta hyvin mie­len­kiin­toi­nen on myös jouk­ko-osas­to­jen aak­ko­sel­li­nen esit­te­ly. Jokai­sen jouk­ko-osas­ton koh­dal­la ilmoi­te­taan mm. perus­ta­mis­vuo­si, sijoi­tus­pai­kat, nimen­muu­tok­set, lak­kau­tus­vuo­si sekä komen­ta­jat. Suo­meen liit­ty­viä jouk­ko-osas­to­ja on noin 40. Toi­vot­ta­vas­ti tämä kir­ja tavoit­taa myös suo­ma­lai­sy­lei­sön.

Tuk­hol­man Armé­museum myy var­sin mie­len­kiin­tois­ta, Suo­mea käsit­te­le­vää kir­jaa, jota ei minun tie­tääk­se­ni ole kos­kaan ollut tar­jol­la meil­lä Suo­mes­sa. Arméer i Fin­land sisäl­tää kol­me artik­ke­lia, joi­ta on alun perin esi­tet­ty suo­ma­lais-ruot­sa­lai­ses­sa mini­se­mi­naa­ris­sa vuon­na 2003. Jär­jes­tä­vi­nä osa­puo­li­na oli­vat Suo­men Sota­his­to­rial­li­nen Seu­ra ja Före­nin­gen Armé­musei Vän­ner.

Ant­ti Kuja­la käsit­te­lee sodan­käyn­nin talou­del­li­sia näkö­koh­tia venä­läis­ten val­loit­taes­sa Suo­mea vuo­si­na 1713–1714. Chris­ter Kuva­ja sel­vit­tää venä­läis­ten mie­hi­tys­jouk­ko­jen muo­ni­tus­ta vv. 1713–1721 ja tun­net­tu brit­ti­tut­ki­ja J.E.O. Screen tar­kas­te­lee Ruot­sin armei­jan vai­hei­ta Suo­mes­sa ennen Suo­men sotaa.

**

Suo­men puo­lus­tus­voi­mien rau­han ajan his­to­rian toi­nen osa on vih­doin ilmes­ty­nyt. Monu­men­taa­li­nen Suo­men puo­lus­tus­voi­mat 1944–1974 ete­nee ajas­sa niin pit­käl­le kun arkis­to­ja on jul­kis­tet­tu. Asia­si­säl­tö kat­taa “kai­ken”: mukaan mah­tu­vat liki 700 suu­ri­ko­koi­sel­le sivul­le mm. puo­lus­tus­po­li­tiik­ka, puo­lus­tus­voi­mien orga­ni­saa­tio, aseis­tus ja varus­tus, hen­ki­lös­tö ja kan­sain­vä­li­nen yhteis­työ. Tämä on vält­tä­mä­tön käsi­kir­ja kai­kil­le, jot­ka tar­vit­se­vat tie­to­ja Suo­men puo­lus­tus­voi­mis­ta.

**

Uuden ruot­sa­lai­sen sota­his­to­ri­aan kek­sit­ty­vän kus­tan­ta­mon Lean­doer & Ekhol­min tuo­tan­toa on ruot­sa­lai­sen ilma­so­ta­his­to­rioit­si­jan Chris­ter Berg­strö­min uusi kir­ja Luft­strid över kan­alen. Kir­ja on mah­ta­va tie­to­pa­ket­ti Luftwaf­fen ja RAF:n tais­te­lu ilma­her­ruu­des­ta Englan­nin kanaa­lin yllä. Tämän jäl­keen aihee­seen tus­kin löy­tyy enää lisää ker­rot­ta­vaa.

Samal­ta kus­tan­ta­jal­ta on vii­me aikoi­na ilmes­ty­nyt suu­ri mää­rä mie­len­kiin­toi­sia kir­jo­ja, jois­ta täs­sä pari esi­merk­kiä. Ruot­sa­lai­sis­ta SS-vapaa­eh­toi­sis­ta huo­mat­ta­va osa tais­te­li sodan lop­pu­puo­lel­la SS-divi­sioo­na Nord­lan­din pans­sa­ri­tie­dus­te­lu­pa­tal­joo­nas­sa. Näis­tä mie­his­tä on kyl­lä kir­joi­tet­tu jon­kun ver­ran, mut­ta ei niin­kään hei­dän yksi­kös­tään. Sak­sa­lais­ta his­to­riik­kia on täy­den­net­ty nime­no­maan ruot­sa­lais­ten vapaa­eh­tois­ten osal­ta mut­ta kir­ja on säi­lyt­tä­nyt lähes alku­pe­räi­sen nimen­sä, SS-Panzer-Aufklä­rungs-Abtei­lung 11 “Nord­land”.

Puo­la­lais­ta alku­pe­rää on sen sijaan Var­so­van vuo­den 1944 kapi­naan liit­tyen
käy­ty­jen pans­sa­ri­tais­te­lu­jen kuvaus. Pan­sars­la­get vid Pra­ga on toi­sen osan nimi. Kir­jas­sa kuva­taan yksi­tyis­koh­tai­ses­ti tais­te­lu­jen kul­ku ja hyvin run­sas kuvi­tus täy­den­tää teks­tiä.

**

Vii­meis­ten vuo­si­kym­men­ten sotia on lei­man­nut sis­si­so­dan piir­teet usein yhdis­tet­ty­nä vah­voi­hin etnis-uskon­nol­li­siin tun­tei­siin. Jugos­la­vian hajoa­mi­seen joh­ta­vat tais­te­lut ovat täs­tä tyy­pil­li­nen esi­merk­ki. Brit­ti­läi­nen Osprey-kus­tan­ta­mo on jul­kais­sut jo toi­sen kir­ja­sen, jos­sa esi­tel­lään Bal­ka­nin konflik­tien osa­puo­lia. Täl­lä ker­taa ovat vuo­ros­sa Bos­nian, Koso­von ja Make­do­nian sota­jou­kot vuo­si­na 1992 – 2001. Taat­tua Osprey-laa­tua, tii­vis teks­ti, väri­piir­rok­set ja run­sas muu kuvi­tus.

**

Perin­tei­sen sota­his­to­rian rin­nal­le on vii­me vuo­si­na ilmaan­tu­nut ns. “uusi sota­his­to­ria”. Tämän tut­ki­mus­suun­tauk­sen pää­asial­li­se­na koh­tee­na on ihmi­nen, ei niin­kään tapah­tu­mat eikä ins­ti­tuu­tiot. Myy­tit, suku­puo­li, arki, men­ta­li­teet­ti ja muis­ti ovat esi­merk­ke­jä “uuden sota­his­to­rian” tut­ki­mus­koh­teis­ta.

Jouk­ko etu­pääs­sä nuo­rem­pia suo­ma­lais­tut­ki­joi­ta esit­tää tut­ki­muk­si­aan artik­ke­li­ko­koel­mas­sa Ihmi­nen sodas­sa. Suo­ma­lais­ten koke­muk­sia tal­vi- ja jat­ko­so­das­sa. Aiheet ovat osin var­sin kiin­nos­ta­via, mut­ta jou­kos­sa on kyl­lä sel­lai­sia­kin, jot­ka saat­ta­vat tun­tua mones­ta luki­jas­ta oudoil­ta tai jopa häm­men­tä­vil­tä.

Esi­merk­ki­nä mai­nit­ta­koon jois­sain koh­din esiin­ty­väs­tä pyr­ki­myk­ses­tä teh­dä tie­det­tä esi­mer­kik­si tai­teel­li­ses­ta ilmai­sus­ta. Tai­de­teok­ses­sa, runos­sa tai jos­sa­kin muus­sa kir­jal­li­ses­sa ilmai­sus­sa ollaan näke­vi­nään suun­ni­tel­mal­li­nen sym­bo­li­mer­ki­tys. Olen var­maan täs­sä suh­tees­sa hyvin kon­ser­va­tii­vi­nen, mut­ta uskon kyl­lä tai­teen yleen­sä kum­pua­van tai­tei­li­jan omis­ta tun­te­muk­sis­ta ilman jon­kun ylä­ta­son “ideo­lo­gis­ta suun­nit­te­lua”.

Uskon, että tulem­me vie­lä näke­mään vil­kas­ta kes­kus­te­lua “perin­tei­sen” ja “uuden” sota­his­to­rian edus­ta­jien välil­lä. Hyvä niin, sil­lä olen itse­kin sitä miel­tä, että perin­tei­sen sota­toi­mien tar­kas­te­lun lisäk­si on ole­mas­sa pal­jon muu­ta­kin tut­kit­ta­vaa.

———————–

Lii­sa Eeri­käi­nen et al., Via­po­ris­ta Suo­men­lin­nak­si. Mul­ti­kus­tan­nus, Hel­sin­ki 2006.172 sivua, run­sas kuvi­tus. Hin­ta noin 46 euroa.

Rune Kjel­lan­der, Sve­ri­ges rege­mentsche­fer 1700–2000. Chefs­bio­gra­fier och för­band­sö­ver­sik­ter. Pro­bus, Stock­holm 2003. 362 sivua, mat­rik­ke­lio­sas­sa run­saas­ti muo­to­ku­via. Hin­ta noin 250 SEK verk­ko­kir­ja­kau­pas­sa www.adlibris.se (nor­maa­li­hin­ta noin SEK 390).

Arméer i Fin­land. Erfa­ren­he­ter 1713 -1721 och före 1808 -1809. Sta­tens Förs­vars­his­to­ris­ka Museer, Stock­holm 2004. 53 sivua, kuvi­tet­tu. Hin­ta noin 125 SEK (Armé­museum, Stock­holm, http://www.sfhm.se/upload/Arme/Bes%C3%B6k%20oss/boklista_april.pdf).

Suo­men puo­lus­tus­voi­mat 1944 -1974. Puo­lus­tus­voi­mien rau­han ajan his­to­ria 2. Maan­puo­lus­tus­kor­kea­kou­lun Sota­his­to­rian lai­tos & WSOY, Hel­sin­ki 2006. 685 sivua, run­sas kuvi­tus. Hin­ta 70 euroa (Sota­his­to­rian lai­tos) tai 80 euroa (kir­ja­kau­pat).

Brian Harwood, Chi­val­ry & Com­mand. 400 Years of Hor­se Guards. Osprey, Oxford 2006. 144 sivua, run­saas­ti kuvi­tet­tu. Hin­ta GBP 12.99. (Tilauk­set: www.ospreypublishing.com).

Chris­ter Berg­ström, Luft­strid over kan­alen. Lean­doer & Ekholm, Stock­holm 2006. 494 sivua, run­sas kuvi­tus. Hin­ta noin 550 SEK.

Her­bert Pol­ler, SS-Panzer-Aufklä­rungs-Abtei­lung 11 “Nord­land”. Pan­sarsåa­ning med Waf­fen-SS på östfron­ten. Lean­doer & Ekholm, Stock­holm 2006. 400 sivua, run­sas kuvi­tus. Hin­ta noin 450 SEK.

Nor­bert Bacyk, Pan­sars­la­get vid Pra­ga. Lean­doer & Ekholm, Stock­holm 2006. 256 sivua, run­sas kuvi­tus. Hin­ta noin 240 SEK.

Nigel Tho­mas & Kru­nos­lav Miku­lan, The Yugos­lav Wars (2), Bos­nia, Koso­vo and Mace­do­nia 1992 – 2001. (Eli­te 146). Osprey, Oxford 2006. 64 sivua, valo­ku­via, väri­piir­rok­sia. Hin­ta GBP 11.50. (Tilauk­set: www.ospreypublishing.com).

Tii­na Kin­nu­nen & Vil­le Kivi­mä­ki (toim.), Ihmi­nen sodas­sa. Suo­ma­lais­ten koke­muk­sia tal­vi- ja jat­ko­so­das­ta. Miner­va, Hel­sin­ki – Jyväs­ky­lä 2006. 349 sivua. Hin­ta noin 29 euroa.