(Jul­kais­tu aikai­sem­min Suo­men Soti­las -leh­des­sä)

Kuten Suo­men Soti­laan luki­jat ovat havain­neet, kir­jal­li­suus­pals­ta­ni on usein sijoi­tet­tu ystä­vä­ni Juk­ka Suvi­saa­ren heral­diik­ka­pals­tan vie­reen. Ne tuke­vat­kin toi­si­aan monel­la taval­la ja eri­tyi­ses­ti täl­lä ker­taa, kuten otsik­ko­ni antaa ymmär­tää.

Kun suo­ma­lai­sil­le puhuu “rita­reis­ta”, monien aja­tuk­set mene­vät Mars­kin rita­rei­hin – Man­ner­heim-ris­tin 191 saa­jaan. Mars­kin rita­reis­ta on kir­joi­tet­tu lukui­sia kir­jo­ja, jois­ta uusim­pia on esi­tel­ty tämän­kin leh­den pals­toil­la. Vähem­män tun­net­tua on kui­ten­kin, että heil­lä on oma sää­tiön­sä, joka äsket­täin jul­kai­si 50-vuo­tis­his­to­riik­kin­sa. Evers­ti Ilma­ri Hur­me­rin­nan kir­joit­ta­ma Man­ner­heim-ris­tin rita­rien sää­tiö 50 vuot­ta 1951–2000 antaa hyvän kuvan sii­tä toi­min­nas­ta, jota sää­tiö on rita­rei­den hyväk­si teh­nyt. Teos sisäl­tää pal­jon mie­len­kiin­tois­ta tie­toa, mm. rita­reis­ta ulko­puo­lis­ten huo­mio­no­soi­tus­ten koh­tee­na ja kir­jai­li­joi­den aihee­na. Kir­ja ei ole myy­tä­vä­nä, mut­ta sää­tiö on tiet­tä­väs­ti lah­joit­ta­nut sitä joi­hin­kin kir­jas­toi­hin.
*

Rita­ri-sanan alku­pe­räi­nen mer­ki­tys on aate­li­nen, rat­sas­ta­va sotu­ri. Myö­hem­mäs­sä, osit­tain rau­han­omai­sem­mas­sa mer­ki­tyk­ses­sä se elää edel­leen meil­lä­kin, esi­mer­kik­si Rita­ri­huo­neen nimes­sä. Suo­men Rita­ri­huo­ne perus­tet­tiin Ruot­sin mene­tet­tyä Suo­men Venä­jäl­le Hami­nan rau­has­sa 1809. Ennen sitä Tuk­hol­mas­sa sijait­se­va Ruot­sin Rita­ri­huo­nen oli koko val­ta­kun­nan aate­lis­ton “koti”. Useim­mat Tuk­hol­man-kävi­jät ovat ohit­ta­neet tuon upean barok­ki­ra­ken­nuk­sen edus­kun­ta­ta­lon ja van­han kau­pun­gin tun­tu­mas­sa, monas­ti tie­tä­mät­tä mikä raken­nus on kysees­sä. Jokin aika sit­ten ilmes­tyi Ruot­sin Rita­ri­huo­nees­ta upea kir­ja, nimel­tään yksin­ker­tai­ses­ti Rid­dar­huset.

Rid­dar­huset on tait­ton­sa ja kuvien­sa puo­les­ta kau­neim­pia kir­jo­ja, mitä olen pit­kiin aikoi­hin näh­nyt. Kuvi­tus esit­tää sekä Rita­ri­huo­neen rake­nuk­se­na että myös siel­lä ole­via kalus­tei­ta, tai­de­teok­sia ja – tie­ten­kin – vaa­ku­noi­ta. Alf Åber­gin ja mui­den kir­joit­ta­jien asian­tun­te­va teks­ti joh­dat­te­lee luki­jan aate­lis­ton syn­tyyn ja kehi­tyk­seen sekä itse raken­nuk­sen his­to­ri­aan.

*

Vaa­ku­noi­den käyt­tö oli yleis­tä myös kes­kiai­kai­ses­sa Ruot­sis­sa. Enti­nen val­tion­he­ral­dik­ko Jan Rane­ke on suo­rit­ta­nut tavat­to­man suu­ren työn kerä­tes­sään tie­dot mah­dol­li­sim­man mones­ta näis­tä vaa­ku­nois­ta. Tie­to­ja on löy­ty­nyt van­hois­ta asia­kir­jois­ta, sine­teis­tä kirk­ko­jen sei­nä­maa­lauk­sis­ta ja muis­ta raken­nuk­sis­ta, veis­tok­sis­ta ja maa­lauk­sis­ta jne. Tut­ki­mus­ten­sa tulok­set hän jul­kai­si 1980-luvul­la teok­ses­saan Svens­ka medel­tids­va­pen, joka on ollut lop­puun­myy­ty jo pit­kään. Pie­ni Nya Doxa-kus­tan­ta­mo on nyt jul­kais­sut täs­tä klas­si­kos­ta täy­den­ne­tyn uusin­ta­pai­nok­sen, joka kuu­luu jokai­sen suo­ma­lai­sen heral­diik­ka har­ras­ta­van hen­ki­lön kir­ja­hyl­lyyn.
*

Venä­läi­nen soti­las­his­to­ria on mones­ta­kin syys­tä kii­nos­ta­vaa meil­le suo­ma­lai­sil­le. Venä­läi­set soti­las­pu­vut kuu­lui­vat Suo­men­kin arkeen aina vuo­teen 1917, mut­ta jul­kais­tua tie­toa niis­tä on var­sin niu­kas­ti. Ame­rik­ka­lai­nen mm. mili­ta­ria-aihei­sia kir­jo­ja kus­tan­ta­va Schif­fer Publis­hing on tuo­nut mark­ki­noil­le upean, iso­ko­koi­sen ja kaut­taal­taan väri­ku­vin varus­te­tun teok­sen, jos­sa esi­tel­lään tun­ne­tun sak­sa­lai­sen soti­las­tai­teil­jan Her­bert Knö­tel nuo­rem­man maa­lauk­sia.

Ajal­li­ses­ti kol­meen eri sar­jaan jakau­tu­vat kuvat kat­ta­vat kau­den 1907–1946. Ensim­mäi­set sata kuvaa esit­tää pää­asial­li­ses­ti kei­sa­ril­li­sen Venä­jän uni­vor­mu­ja, seu­raa­vat 45 kuvaa on maa­lat­tu ame­rik­ka­lais­ten soti­las­vi­ran­omais­ten toi­mek­sian­nos­ta Ber­lii­nis­sä välit­tö­mäs­ti toi­sen maa­il­man­so­dan päät­ty­mi­sen jäl­keen. Vii­mei­set 50 kuvaa esit­tä­vät Neu­vos­to­lii­ton soti­las­pu­ku­ja ajal­ta 1921–1946.

Uni­forms of Impe­rial and Soviet Rus­sia In Color on – mel­ko kor­keas­ta hin­nas­taan huo­li­mat­ta – tär­keä ja suo­si­tel­ta­va läh­de­teos.

Mar­kus Ana­ja

********************

Ilma­ri Hur­me­rin­ta, Man­ner­heim-ris­tin rita­rien sää­tiö 50 vuot­ta 1951–2000. Man­ner­heim-ris­tin rita­rien sää­tiö, Hel­sin­ki 2001. 351 sivua, kuvi­tet­tu.

Alf Åberg, Claes Elle­hag, Anna Hamil­ton, Rid­dar­huset. Byggför­la­get, Stock­holm 1999. 208 sivua, n. 200 väri­ku­vaa. Hin­ta SEK ???

Jan Rane­ke, Svens­ka medel­tids­va­pen I-III. Nya Doxa, Nora 2001. 958 + 124 + 219 sivua. Hin­ta yhteen­sä SEK ???

Robert W. Ken­ny, Uni­forms of Impe­rial and Soviet Rus­sia In Color, 200 sivua, kaut­taal­taan väri­ku­via. Schif­fer Publis­hing, Atglen PA, 2001. Hin­ta GBP 39.95 (+ pos­ti­mak­su). Tilat­ta­vis­sa kus­tan­ta­jan euroop­pa­lai­sel­ta välit­tä­jäl­tä Bushwood Books Ltd, 6 Marks­bu­ry Ave­nue, Kew Gar­dens, Sur­rey TW9 4JF, UK (sekä ulko­mai­sia kir­jo­ja myy­vis­tä kir­ja­kau­pois­ta).