(Jul­kais­tu aikai­sem­min Hel­sin­gin Reser­vin Sano­mis­sa)

Jou­luun kuu­luu kir­jo­jen anta­mi­nen ja lah­jak­si saa­mi­nen. Tämän vuo­den kir­ja­sa­to on ollut var­sin run­sas ja var­mas­ti tar­jon­nut jokai­sel­le sopi­vaa luke­mis­ta. Vie­lä on kui­ten­kin aikaa hank­kia ne vii­mei­set lah­jat ja samal­la ostaa itsel­le­kin luke­mis­ta.

Perin­teik­kääl­tä Gum­me­ruk­sen kus­tan­ta­mol­ta on tul­lut poik­keuk­sel­li­sen mon­ta “mei­dän aihe­pii­riim­me” kuu­lu­vaa teos­ta. Evers­ti­luut­nant­ti Ari Rau­ta­la on Kan­nak­sel­la ja Itä-Kar­ja­las­sa mat­kaop­paa­na toi­mies­saan huo­man­nut, että kes­kei­siä tais­te­lu­paik­ko­ja kuvaa­val­le teok­sel­le oli­si tar­vet­ta. Rau­ta­lan kir­joit­ta­ma Sotiem­me tais­te­lu­pai­koil­la pal­ve­lee­kin hyvin tätä tar­koi­tus­ta. Kir­jas­sa on tie­dot 15 mai­neik­kaas­ta tal­vi- ja jat­ko­so­dan tais­te­lus­ta, nimit­täin Tol­va­jär­vi, Raat­teen tie, Leme­tit, Tai­pa­le, Läh­de, Kol­laa, Kies­tin­ki, Tuu­los, Suur­saa­ri, Val­kea­saa­ri, Kuu­ter­sel­kä, Sii­ran­mä­ki, Äyrä­pää-Vuo­sal­mi, Tali-Ihan­ta­la sekä Niet­jär­vi. Sel­keä teks­ti täy­den­tyy kar­toil­la, joi­hin on pyrit­ty lisää­mään myös nyky­päi­vän kiin­to­pis­tei­tä mat­kai­lua hel­pot­taak­seen.

Ari Rau­ta­la on myös kir­joit­ta­nut teok­sen Itä-Kar­ja­lan val­tauk­ses­ta 1941. Teki­jä nou­dat­taa edel­li­sen kir­jan­sa hyväk­si havait­tua kon­sep­tia. Havain­nol­lis­ta luet­ta­vaa!

Tar­mo Met­sä­lä on 30 vuo­den kulues­sa käy­nyt kai­kil­la Suo­men san­ka­ri­hau­tus­mail­la ja samal­la las­ke­nut vai­na­jien mää­rät. Näi­den tie­to­jen poh­jal­ta on syn­ty­nyt hänen kir­jan­sa Isän­maan puo­les­ta – suo­ma­lais­ten tais­te­lu­jen tiet ja tap­piot 1939–1945. Tap­pio­lu­vut on esi­tet­ty tau­lu­kois­sa kun­nit­tain ja suu­ruus­jär­jes­tyk­ses­sä, tal­vi­so­ta ja jat­ko­so­ta erik­seen.
Lisäk­si kir­jas­sa on esi­tel­ty tär­keim­pien jouk­ko­jen, lähin­nä divi­sioo­nien ja pri­kaa­tien, perus­ta­mi­set ja tais­te­lut sekä komen­ta­jat.

Sodan­ai­kai­sis­ta kau­ko­par­tio­mie­his­tä on kir­joi­tet­tu mon­ta kir­jaa, jot­ka perus­tu­vat enem­män tai vähem­män his­to­rial­li­siin tosi­asioi­hin. Legen­daa­ri­sen Osas­to Mart­ti­nan arkis­to hävi­tet­tiin sodan lop­pu­vai­hees­sa, mut­ta vete­raa­nit ovat myö­hem­min kir­joit­ta­neet muis­te­luk­si­aan. Näi­den kir­joi­tus­ten sekä haas­tat­te­lu­jen poh­jal­ta on juu­ri ilmes­ty­nyt kir­ja Olim­me Pää­ma­jan kau­ko­par­tio­mie­hiä, jos­sa nämä tähän asti toi­min­nas­taan vai­en­neet mie­het ker­to­vat par­tio­ret­kis­tään.

Aivan eri­lai­nen tari­na on Punaup­see­ri Mik­ko Kopran päi­vä­kir­ja. Inke­ri­läi­nen Kopra toi­mi neu­vos­to­lii­ton soti­las­len­tä­jä­nä ja on päi­vä­kir­jaan­sa mm. kir­jan­nut miten hän ilmas­ta näki Mai­ni­lan lau­kaus­ten ampu­mi­sen. Kuten niin monet muut­kin suo­men­su­kui­set, Kopra jou­tui Sta­li­nin ter­ro­rin uhri­na työ­lei­ril­le Sipe­ri­aan. Armas Kum­pu­lai­nen on alku­pe­räis­ten, sit­tem­min kadon­nei­den, päi­vä­kir­jo­jen poh­jal­ta kir­joit­ta­nut tämän mie­len­kiin­toi­sen teok­sen.

Elo­ku­va­teat­te­reis­sa esi­te­tään viro­lais-suo­ma­lais­ta elo­ku­vaa Nimet mar­mo­ri­tau­lus­sa. elo­ku­va perus­tuu vuon­na 1936 ilmes­ty­nee­seen Albert Kivi­ka­sin kir­joit­ta­maan romaa­niin, jon­ka tapah­tu­mat sijoit­tu­vat Viron vapaus­so­taan. Kir­ja ilmes­tyi suo­mek­si kesäl­lä 1944, mut­ta vedet­tiin ulko­po­liit­ti­sis­ta syis­tä välit­tö­mäs­ti mark­ki­noil­ta. Se on nyt jäl­leen saa­ta­va­na alku­pe­räi­se­nä kään­nök­se­nä.

Ulko­po­li­tii­kan juh­la­het­kiä taas esi­tel­lään Juha­ni Suo­men teok­ses­sa Vuo­roin vie­rais­sa. Sanoin ja kuvin esi­tel­lään 1920- ja 30-luku­jen val­tio­vie­rai­lu­ja mie­len­kiin­toi­sel­la taval­la. Uni­vor­mu- ja kun­nia­merk­ki­lois­toa!

Man­ner­heim-aihei­sia kir­jo­ja ilmes­tyy yhä lisää. Venä­läi­nen Leo­nid Vla­sov, joka on jo tuot­ta­nut usei­ta, osin kiis­tel­ty­jä­kin, teok­sia mars­kis­tam­me, on nyt paneu­tu­nut aihee­seen Man­ner­hei­min elä­män nai­set. Suo­ma­lais­ta luki­jaa häi­rit­see joi­den­kin itses­tään­sel­vyyk­sien jah­kaa­mi­nen ja moni asia jää vain kir­joit­ta­jan sanan varaan. Teks­tiä oli­si ollut aiheel­lis­ta edi­toi­da ja sti­li­soi­da parem­min oloi­him­me sopi­vak­si.

Mars­kin ryyp­py on ollut ikui­nen kes­kus­te­lun aihe, mut­ta Mik­ko Uolan uuden teok­sen myö­tä voi­daan ehkä lopet­taa väit­te­ly sii­tä, mikä resep­ti on se oikea. Kir­ja on muka­va lisä mars­kia ihmi­se­nä kuvaa­vaan kir­jal­li­suu­teen.

Mars­kin ryyp­py­jä ja mui­ta juo­mia naut­ties­sa pitää tie­tys­ti lau­laa. Kip­pis! on näp­pä­rä povi­tas­kuun sopi­va kir­ja­nen, johon on koot­tu 60 illa­nis­tu­jais­lau­lua. Se on tar­peen vii­meis­tään uute­na vuo­te­na!

Euroop­pa­lai­suu­den ole­mus­ta poh­di­taan tun­ne­tun radio- ja TV-toi­mit­ta­ja Erk­ki Toi­va­sen kir­jas­sa Ilta­kä­ve­lyl­lä. Kir­ja vie luki­jan Nar­vas­ta Lvi­viin ja Tries­tes­tä Stras­bour­giin antaen toi­vas­mai­seen tapaan tie­toa Euroo­pan eri kult­tuu­reis­ta, ihmi­sis­tä ja kan­sal­lis­ten iden­ti­teet­tien kehit­ty­mi­ses­tä.

Lopuk­si vie­lä suo­si­tuk­se­ni jou­lun dek­ka­ri­va­lin­nak­si. Koh­ta­lok­kaat lääk­keet on Don­na Leo­nin kah­dek­sas kir­ja venet­sia­lais­ko­mi­sa­rio Gui­do Bru­net­tis­ta. Kieh­to­va mil­jöö, mai­niot hen­ki­lö­ku­vauk­set unoh­ta­mat­ta Ita­lias­sa aina tär­keä­tä ruo­kaa teke­vät kir­jas­ta var­sin nau­tit­ta­van.

Hyvää Jou­lua ja Tur­val­lis­ta Uut­ta Vuot­ta!
Mar­kus Ana­ja
——————————————————–

Ari Rau­ta­la, Sotiem­me tais­te­lu­pai­koil­la. Tal­vi- ja jat­ko­so­dan tais­te­lu­ken­tät 1939–1944. Toi­nen pai­nos. Gum­me­rus, Jyväs­ky­lä 2002. 168 sivua, kuvi­tet­tu.

Ari Rau­ta­la, Itä-Kar­ja­lan val­taus 1941. Gum­me­rus, Jyväs­ky­lä 2002. 200 sivua, kuvi­tet­tu.

Tar­mo Met­sä­lä, Isän­maan puo­les­ta 1939–1945. Suo­ma­lais­ten tais­te­lu­jen tiet ja tap­piot. Gum­me­rus, Jyväs­ky­lä 2002. 168 sivua, kuvi­tet­tu.

Eero Mart­ti­nen & Jor­ma Tik­ka­nen, Olim­me Pää­ma­jan kau­ko­par­tio­mie­hiä. Osas­to Mart­ti­nan mie­het ker­to­vat. Wer­ner Söder­ström, Hel­sin­ki 2002. 334 sivua, kuvi­tet­tu.

Albert Kivi­kas, Nimet mar­mo­ri­tau­lus­sa. Toi­nen pai­nos. Wer­ner Söder­ström, Hel­sin­ki 2002. 344 sivua.

Armas Kum­pu­lai­nen, Punaup­see­ri Mik­ko Kopran päi­vä­kir­ja. Gum­me­rus, Jyväs­ky­lä 2002. 286 sivua.

Leo­nid Vla­sov, Man­ner­hei­min elä­män nai­set. Schildts, Espoo 2002. 260 sivua, kuvi­tet­tu.

Mik­ko Uola, Mars­kin ryyp­py. Mar­salk­kam­me juo­ma­kult­tuu­ria Che­va­lier-kaar­tis­ta Yli­pääl­li­kön ruo­ka­pöy­tään. SK; Hel­sin­ki 2002. 165 sivua, kuvi­tet­tu.

Kip­pis! Lau­lu­ja iloi­seen seu­raan. Ota­va, Hel­sin­ki 2002. 76 sivua.

Juha­ni Suo­mi, Vuo­roin vie­rais­sa. Suo­men Tasa­val­lan pre­si­den­tit mat­kal­la ja isän­ti­nä ennen tois­ta maa­il­man­so­taa. SKS, Hel­sin­ki 2002. 131 sivua, kuvi­tet­tu.

Erk­ki Toi­va­nen, Ilta­kä­ve­lyl­lä. Ota­va, Hel­sin­ki 2002. 269 sivua, kuvi­tet­tu.

Don­na Leon, Koh­ta­lok­kaat lääk­keet. Ota­va, Hel­sin­ki 2002. 270 sivua.