Suo­men itse­näis­ty­mi­sen his­to­ria on tun­ne­tus­ti pal­jon muu­ta­kin kuin vapaus­so­ta, joka kui­ten­kin oli his­to­rial­li­sen tapah­tu­ma­sar­jan hui­pen­tu­ma. Vapaus­so­ta­na­han nimit­täin huo­mat­ta­va osa suo­ma­lai­sis­ta tun­tee kevään 1918 tapah­tu­mia, vaik­ka vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä yhä useam­min on käy­tet­ty mui­ta nimi­tyk­siä, lähin­nä “sisäl­lis­so­ta” ja “kan­sa­lais­so­ta”.

Nimia­sia on syy­tä nos­taa esil­le tämän kir­jae­sit­te­lyn alus­sa, sil­lä kol­mes­ta esi­tel­lys­tä kir­jas­ta kah­den nimi sisäl­tää “sisällissota”-käsitteen. Pro­fes­so­ri Ohto Man­ni­nen tote­si jokin aika sit­ten toi­mies­saan vas­ta­väit­tä­jä­nä Juha Pote­rin väi­tös­ti­lai­suu­des­sa, että hän ei muis­ta mil­loin oli­si vii­mek­si näh­nyt “vapaussota”-sanaa käy­tet­tä­vän aka­tee­mi­ses­sa opin­näyt­tees­sä. Pote­rin väi­tös­kir­jan nimi oli nimit­täin San­ka­ri­hau­taus vapaus­so­das­sa – val­kois­ten kaa­tu­nei­den hau­taa­mi­nen Suo­mes­sa vuon­na 1918. Ei siis ole “muo­di­kas­ta” puhua vapaus­so­das­ta, mut­ta pitä­kääm­me sil­ti kiin­ni perin­tei­ses­tä nimes­tä.

Kaik­ki olem­me jos­kus tutus­tu­neet Pik­ku­jät­ti­läi­seen, tuo­hon mai­nioon tie­to­kir­jaan. Hyvää nimeä on myö­hem­min lai­nat­tu monen­moi­sel­le kir­jal­le ja nyt on ilmes­ty­nyt Sisäl­lis­so­dan pik­ku­jät­ti­läi­nen. Kir­jan 500 sivua sisäl­tä­vät 27 artik­ke­lia sekä mm. kro­no­lo­gian ja kat­sauk­sen vapaus­so­taa käsit­te­le­vään kau­no­kir­jal­li­suu­teen.

Artik­ke­lien aiheet liik­ku­vat mak­ro- ja mik­ro­ta­so­jen välil­lä. Edel­lis­tä edus­ta­vat esi­mer­kik­si Pert­ti Haa­pa­lan artik­ke­li Sota ja sen nimet, Tuo­mas Hopun kir­joit­ta­ma Suo­mi ja ensim­mäi­nen maa­il­man­so­ta sekä Mar­ko Tikan Punai­nen ja val­koi­nen ter­ro­ri. Jää­kä­ri­lii­ket­tä käsit­te­le­vän artik­ke­lin laa­juus on kym­me­nen sivua ja sen on kir­joit­ta­nut Mat­ti Lack­man. Artik­ke­lien sup­peus ei tar­joa juu­ri­kaan uut­ta tie­toa asian­har­ras­ta­jil­le.

Mik­ro­ta­soa edus­ta­vat esi­mer­kik­si Tii­na Lin­tusen artik­ke­li Nai­set sodas­sa ja Vesa Kur­ke­lan Sisäl­lis­so­dan lau­lut.

Tun­ne­tun his­to­rioit­si­jan, pro­fes­so­ri Juha Sil­ta­lan uusim­man kir­jan nimi on Sisäl­lis­so­dan psy­ko­his­to­ria. Siis mikä psy­ko­his­to­ria? Sil­ta­la selit­tää asian koti­si­vul­laan seu­raa­vas­ti: “psy­ko­his­to­ria… käsit­te­lee aikuis­ten ihmis­ten tapaa raken­tua suh­tees­sa toi­siin­sa ja sitoa tun­tei­taan yhteiskunnan/kulttuurin/politiikan kuvas­tos­sa käsi­tel­tä­vik­si. Sen teo­reet­ti­se­na poh­ja­na on psy­ko­dy­naa­mi­nen ryh­mä­pro­ses­si- ja orga­ni­saa­tio­tut­ki­mus.”

Vaik­ka “psy­ko­his­to­ria” ehkä kuu­los­taa han­ka­lal­ta, kir­ja ei suin­kaan ole vai­kea­lu­kui­nen – päin­vas­toin, sil­lä Sil­ta­la kir­joit­taa tun­ne­tus­ti hyvin. Näkö­kul­mat ovat uusia, vaik­ka fak­tat ovat­kin ne van­hat ja tutut. Mie­len­kiin­toi­nen kir­ja!

Mel­ko vähäl­le huo­miol­le itse­näis­ty­mis­vai­heen his­to­rias­sa on jää­nyt eräi­den entis­ten Hami­nan kadet­tien perus­ta­ma Soti­las­ko­mi­tea (tai pikem­min­kin Mili­tär­kom­mittén), joka vai­kut­ti vuo­si­na 1915 -1918. Har­ri Kor­pi­saa­ri on tuo­rees­sa väi­tös­tut­ki­muk­ses­saan (Itse­näi­sen Suo­men puo­les­ta – Soti­las­ko­mi­tea 1915–1918) ansiok­kaas­ti sel­vit­tä­nyt Soti­las­ko­mi­tean vai­hei­ta.

Soti­las­ko­mi­tean tar­koi­tuk­se­na oli “itse­näi­syys­pyr­ki­myk­sien kan­nat­ta­mi­nen ja edis­tä­mi­nen”. Sen jäse­niä oli­vat mm. Niko­lai Mex­mon­tan, Han­nes Igna­tius ja Wil­helm Thes­leff. Lop­pu­vuo­des­ta 1917 Suo­meen palan­nut Gus­taf Man­ner­heim liit­tyi tam­mi­kuus­sa 1918 komi­te­aan ja valit­tiin sen puheen­joh­ta­jak­si.

Komi­tea ei tyy­ty­nyt pel­käs­tään laa­ti­maan suun­ni­tel­mia, vaan kävi myös aktii­vi­ses­ti neu­vot­te­lu­ja Ruot­sis­sa ja Sak­sas­sa. Vapaus­so­dan alet­tua Soti­las­ko­mi­tean poh­jal­ta syn­tyi Man­ner­hei­min esi­kun­ta. Komi­tea oli teh­nyt teh­tä­vän­sä.

Mar­kus Ana­ja

(Jul­kais­tu myös Paro­le 4/2009:ssa)

***********

Pert­ti Haa­pa­la & Tuo­mas Hop­pu (toim.), Sisäl­lis­so­dan pik­ku­jät­ti­läi­nen. Wer­ner Söder­ström, Hel­sin­ki 2009. 502 sivua, kuvi­tet­tu.

Juha Sil­ta­la, Sisäl­lis­so­dan psy­ko­his­to­ria. Ota­va, Hel­sin­ki 2009. 621 sivua, kuvi­tet­tu.

Har­ri Kor­pi­saa­ri, Itse­näi­sen Suo­men puo­les­ta – Soti­las­ko­mi­tea 1915–1918. SKS, Hel­sin­ki 2009. 394 sivua, muu­ta­ma kuva.