Suo­je­lus­kun­ta­jär­jes­tön ansioi­tu­nut tut­ki­ja FT Kari Selén on aiem­mis­sa tut­ki­muk­sis­saan sekä useas­sa esi­tel­mäs­sään käsi­tel­lyt suo­je­lus­kun­ta­jär­jes­tön omai­suu­den jär­jes­te­ly­jä syk­syl­lä 1944. Suo­je­lus­kun­ta­jär­jes­tön – kuten lukui­sien mui­den­kin jär­jes­tö­jen – tule­vaa lak­kau­tus­ta aavis­tet­tiin väli­rau­ha­neu­vot­te­lu­jen jäl­keen ja monis­sa suo­je­lus­kun­nis­sa ryh­dyt­tiin val­mis­te­lui­hin. Omai­suu­den tur­vaa­mi­nen siir­tä­mäl­lä se “hyvään ja hyväk­syt­tä­vään käyt­töön” oli yksi kes­kei­nen toi­men­pi­de.

Kari Selé­nin uusim­mas­sa tut­ki­muk­ses­sa, Suo­je­lus­kun­tien rahat – Suo­je­lus­kun­tao­mai­suu­den mut­kik­kaat jär­jes­te­lyt 1944–1958, on seik­ka­pe­räi­ses­ti sel­vi­tet­ty tätä pro­ses­sia, joka kes­ti koko­nais­ta 14 vuot­ta. Sodan­jäl­kei­nen poliit­ti­nen ilmas­to, ääri­va­sem­mis­ton vaa­ti­muk­set ja val­von­ta­ko­mis­sion epä­luu­lo han­ka­loit­ti­vat jär­jes­te­ly­jä. Eri­mie­li­syyt­tä syn­tyi jopa sii­tä­kin, mil­loin suo­je­lus­kun­ta­jär­jes­tö juri­di­ses­ti kat­sot­tiin lak­kau­te­tuk­si.

Jos joku epäi­lee aiheen ole­van kui­vah­koa kame­raa­li- tai hal­lin­to­his­to­ri­aa, hän ereh­tyy. Selé­nin kir­ja kuvaa kil­pa­juok­sua mää­rä­päi­viä vas­taan, pai­koin hyvin­kin luo­vaa ajat­te­lua han­ka­las­sa tilan­tees­sa sekä hen­ki­lö­suh­tei­den ver­kos­to­jen hyö­dyn­tä­mis­tä.

Kari Selé­nin kir­ja on mie­len­kiin­tois­ta ja hyö­dyl­lis­tä luet­ta­vaa kai­kil­le, jot­ka ovat kiin­nos­tu­nei­ta sodan­jäl­kei­sis­tä tapah­tu­mis­ta tai suo­je­lus­kun­tien his­to­rias­ta.
Mar­kus Ana­ja

Kari Selén, Suo­je­lus­kun­tien rahat – Suo­je­lus­kun­tao­mai­suu­den mut­kik­kaat jär­jes­te­lyt 1944–1958. Docen­do, Jyväs­ky­lä 2014. 253 sivua, kuvi­tet­tu.
Kuva kir­jan kan­nes­ta: https://akateeminen.com/wcsstore/AkaSAS/pictures/978/952/291/079/0/9789522910790_200.jpg