(Jul­kais­tu aikai­sem­min Suo­men Soti­las -leh­des­sä)

Kuten otsi­kos­ta voi pää­tel­lä, täl­lä ker­taa esi­tel­tä­vät kir­jat edus­ta­vat sekä ajal­li­ses­ti että aiheen­sa puo­les­ta var­sin laa­jaa kir­joa.

Vapaus­so­ta toi muka­naan suu­ren mää­rän muis­to­mi­ta­le­ja ja –ris­te­jä. Näi­tä on luon­nol­li­ses­ti käsi­tel­ty kun­nia­merk­ki­kir­jal­li­suu­des­sam­me, jos­kaan ei kovin laa­jas­ti. Tapio Saar­nin jo kau­an sit­ten lop­puun­myy­dys­sä kir­jas­sa nii­tä esi­tel­tiin yksi­tyis­koh­tai­sem­min­kin, jos­kin täs­sä­kin teok­ses­sa oli vir­hei­tä ja auk­ko­ja. Monen vuo­den työn tulok­se­na on nyt ilmes­ty­nyt Juk­ka I. Mat­ti­lan laa­ja teos Vapaus­so­dan muis­to­mi­ta­lit, joka suu­rel­ta osal­ta kor­jaa nämä puut­teet.

Mat­ti­la on etsi­nyt kaik­kia Vapaus­so­taan liit­ty­viä mita­le­ja ja ris­te­jä kos­ke­vaa alku­pe­räi­sai­neis­toa mm. lukui­sis­ta arkis­tois­ta. Täten hän pys­tyy nyt useim­mis­ta mita­leis­ta anta­maan tark­kaa tie­toa mm. nii­den perus­ta­mi­seen liit­ty­vis­tä vai­heis­ta ja jako­mää­ris­tä. Täl­lais­ta sekä his­to­rian tut­ki­jal­le että keräi­li­jäl­le tär­keä­tä tie­toa ei ole aikai­sem­min ollut saa­ta­va­na.

Pait­si uut­ta tie­toa Mat­ti­la on myös onnis­tu­nut hank­ki­maan kir­jan­sa kuvi­tuk­sek­si suu­ren mää­rän ennen jul­kai­se­mat­to­mia kuvia, jot­ka näyt­tä­vät miten kir­jas­sa käsi­tel­tä­viä merk­ke­jä on kan­net­tu. Luon­nol­li­ses­ti kir­jas­sa on myös hyvä­ta­soi­set kuvat itse mer­keis­tä, mut­ta nime­no­maan nii­den todel­li­sen kan­to­ta­van näyt­tä­mi­nen mitä eri­lai­sim­pien asus­tei­den kans­sa täy­den­tää ohje­sään­töi­hin ja vas­taa­viin mää­räyk­siin perus­tu­vaa viral­lis­ta kuvaa. Tämä on esi­tys­ta­pa, jota suo­sit­te­len käy­tet­tä­väk­si kai­kis­sa soti­las­pu­ku­ja ja kun­nia­merk­ke­jä käsit­te­le­vis­sä teok­sis­sa.

Kus­tan­ta­ja on panos­ta­nut myös kir­jan aihe­pii­rin tun­ne­tuk­si teke­mi­seen kan­sain­vä­li­ses­ti: teos on nimit­täin koko­naan kak­si­kie­li­nen (suo­mi – englan­ti). Vapaus­so­dan mita­lit on laa­du­kas lisä mei­dän kun­nia­merk­ki­kir­jal­li­suu­teem­me mut­ta sen lisäk­si se on myös tär­keä läh­de­teos vapaus­so­dan his­to­rias­ta laa­jem­min­kin.

***

Suo­ma­lai­sia SS-vapaa­eh­toi­sia pit­kään tut­ki­nut Olli Wik­berg on jul­kais­sut uuden kuva­teok­sen, Drit­te Nord­land. Kir­jan nimi viit­taa suo­ma­lai­sen vapaa­eh­tois­pa­tal­joo­nan ase­maan kol­man­te­na patal­joo­na­na ulko­maa­lai­sis­ta vapaa­eh­toi­sis­ta muo­dos­te­tun SS-divi­sioo­na Wikin­gin Nord­land-ryk­men­tis­sä.

Kir­jas­sa on noin 400 kuvaa, lähes kaik­ki vapaa­eh­tois­ten itsen­sä otta­mia. Kuten teki­jä esi­pu­hees­saan tote­aa­kin, kuvien tek­ni­nen ja tai­teel­li­nen taso ei luon­nol­li­ses­ti aina ole kovin kor­kea, mut­ta nii­den autent­ti­suus onkin pal­jon tär­keäm­pi näkö­koh­ta. Kuvat välit­tä­vät hyvän kuvan vapaa­eh­tois­ten arjes­ta ja juh­las­ta. Tämä­kin kir­ja on suun­nat­tu myös kan­sain­vä­li­sil­le mark­ki­noil­le, sil­lä kuva­teks­tit ovat myös englan­nik­si.

Vaik­ka­kin 90-luvul­la ilmes­tyi muu­ta­ma tie­to­kir­ja SS-vapaa­eh­toi­sis­tam­me, tämä kir­ja on tär­keä lisä muo­dos­tet­taes­sa kuvaa täs­tä Suo­men soti­las­his­to­rian luvus­ta.

***

Tie­dus­te­lu­toi­min­taa on aina ymmär­ret­tä­vis­tä syis­tä ver­hot­tu sala­pe­räi­syy­teen. Aiem­pi­na vuo­si­kym­me­ni­nä kat­sot­tiin myös ulko­po­liit­ti­sis­ta syis­tä ole­van vii­sain­ta olla puhu­mat­ta mitään sii­tä tie­dus­te­lu­toi­min­nas­ta jota suo­ma­lai­set ovat itä­ra­jan takaa suo­rit­ta­neet. Joen­suu­lai­nen his­to­rian­tut­ki­ja, FL Mat­ti Koso­nen valot­taa nyt kir­jas­saan Raja rai­lo­na auke­aa, Tie­dus­te­lua Neu­vos­to-Kar­ja­las­sa 1920–1939 näi­tä toi­mia. Koso­nen esit­te­lee mel­ko laa­jas­ti Suo­men tie­dus­te­lun orga­ni­soi­tu­mis­ta sotien väli­se­nä aika­na ja käy sen jäl­keen esit­te­le­mään eri ope­raa­tioi­ta. Tut­ki­mus perus­tuu laa­jaan arkis­to­ma­te­ri­aa­liin sekä haas­tat­te­lu­tie­toi­hin. Mie­len­kiin­toi­nen kir­ja, jon­ka käyt­tö­ar­voa oli­si lisän­nyt läh­de­viit­tei­den käyt­tö.

***

Pro­fes­so­ri Heik­ki Yli­kan­gas on tul­lut tun­ne­tuk­si uusis­ta, monas­ti kes­kus­te­lua herät­tä­neis­tä his­to­rial­li­sis­ta tul­kin­nois­taan. Tal­vi­so­dan päät­ty­mi­seen liit­tyen Yli­kan­gas on jo jon­kin aikaa esit­tä­nyt teo­rian, jon­ka mukaan Sak­sa kevääl­lä 1940 antoi Suo­men ymmär­tää, että rau­ha kan­nat­taa sol­mia Neu­vos­to­lii­ton kans­sa kos­ka Sak­sa hyök­käi­si ennen pit­kää Neu­vos­to­liit­toa vas­taan ja Suo­mi sai­si täl­löin hyvi­tyk­sen.

Uusim­mas­sa kir­jas­saan Yli­kan­gas pyr­kii tuo­maan tee­sin­sä esil­le pait­si laa­jah­kon esseen kaut­ta, myös kah­den näy­tel­män­sä voi­mal­la. “Tie tal­vi­so­taan” ja “Kun Sum­ma pet­ti” ovat näy­tel­mä­kir­jai­li­ja Yli­kan­kaan eikä his­to­rian­tut­ki­jan käsia­laa.

***

Poh­jois­ka­lo­tin tapah­tu­mat toi­sen maa­il­man­so­dan aika­na ovat meil­lä, niin­kuin myös muu­al­la, var­sin vähän tun­net­tu­ja. Ruot­sa­lai­nen toi­mit­ta­ja Lars Gyl­len­haal on yhdes­sä ame­rik­ka­lai­sen James F Geb­hard­tin kans­sa sel­vit­tä­nyt näi­tä asioi­ta nyt jo toi­seen pai­nok­seen ehti­nees­sä kir­jas­saan Sla­get om Nord­ka­lot­ten.

Kir­jas­sa ker­ro­taan sak­sa­lais­ten varas­tois­ta ja nii­tä val­vo­neis­ta Wehr­mach­tin upsee­reis­ta Ruot­sin maa­pe­räl­lä ja Wehr­mach­tin, sak­sa­lai­sis­ta soti­lais­ta liik­ku­mas­sa var­tioi­mat­ta Ruot­sin alu­een kaut­ta Suo­meen, sak­sa­lai­sis­ta ja myö­hem­min ame­rik­ka­lai­sis­ta soti­las­len­to­ko­neis­ta Ruot­sin ilma­voi­mien tuki­koh­dis­sa, neu­vos­to­liit­to­lai­sis­ta Nor­jas­sa. Kir­ja on pikem­min­kin jour­na­lis­ti­nen repor­taa­si kuin his­to­rial­li­nen tut­ki­mus, mut­ta antaa mie­len­kiin­toi­sen kuvan puo­lu­eet­to­man Ruot­sin osal­li­suu­des­ta sotaan.
***

Puo­lus­tus­voi­main edel­li­nen komen­ta­ja ken­raa­li Gus­tav Hägglund jul­kai­si juu­ri ennen siir­ty­mis­tään Brys­se­liin EU:n soti­las­ko­mi­tean puheen­joh­ta­jak­si kir­jan Suo­men puo­lus­tus. Kir­jas­saan hän poh­tii Suo­men puo­lus­tuk­sen vaih­toeh­to­ja ja rea­li­teet­te­ja. Hägglun­din kes­kei­nen tee­si on ”Kaik­kein tär­kein­tä on halu ja val­mius puo­lus­taa Suo­mea”. Toi­nen aja­tuk­sia herät­tä­vä lause on “Moni uskoo Venä­jän ole­van men­nyt­tä – mut­ta niin on moni usko­nut ennen­kin”. Tär­keä puheen­vuo­ro tur­val­li­suus­po­liit­ti­seen kes­kus­te­luum­me.

***

Tämän­ker­tai­sel­le kir­ja­pals­tal­le on otet­ta­va mukaan vie­lä toi­nen ruot­sa­lai­nen uutuus. Ruot­sin sota­voi­mien lin­noi­tus­jou­koil­le kuu­lui suur­val­ta-aika­na myös kart­to­jen laa­ti­mi­nen ja topo­gra­fi­sen tie­don kerää­mi­nen. Kir­jas­sa Att illustre­ra stor­mak­ten esi­tel­lään vali­koi­ma kart­to­ja, lin­noi­tus-, kau­pun­ki- ja tais­te­lu­ku­via, jot­ka ajoit­tu­vat vuo­sil­le 1654–1719. Kaik­ki tie­däm­me, että tuon ajan kar­tat ovat kau­nii­ta ja sisäl­tä­vät pal­jon mie­len­kiin­toi­sia yksi­tyis­koh­tia joten tämä on mai­nio kir­ja kai­kil­le kart­ta­har­ras­ta­jil­le. Kir­ja sisäl­tää myös muu­ta­mia suo­ma­lai­sia koh­tei­ta esit­te­le­viä kuvia, mm. Uuden­maan ja Hämeen ryk­ment­tien sijoi­tus­pai­kois­ta. Kir­jan tait­to on erit­täin tyy­li­käs ja toteu­tus koko­nai­suu­des­saan hyvä.

***

Varus­mie­hen arkea valai­see huu­mo­ril­la mut­ta myös läm­möl­lä Mai­ja Paa­vi­lai­nen kir­ja­ses­saan Aamu­kam­pa. Kir­ja on mai­nio lah­ja varus­mies­pal­ve­luk­seen läh­te­vän nuo­ren mie­hen tyt­töys­tä­väl­le (tai tie­tys­ti myös nuo­ren nai­sen poi­kays­tä­väl­le), äidil­le ja kai­kil­le muil­le jot­ka eivät itse ole koke­neet ”mies­ten kou­lun” (pitäi­si var­maan nyky­ään puhua ”hen­ki­löi­den kou­lus­ta”…).

Mar­kus Ana­ja
——————————

Juk­ka I Mat­ti­la, Vapaus­so­dan muis­to­mi­ta­lit. (Soti­las­pe­rin­teen Seu­ran jul­kai­susar­ja nro 5). Apa­li, Tam­pe­re 2001. 192 sivua, 300 mus­ta­val­ko­ku­vaa, 66 väri­ku­vaa. Hin­ta n. 280 mk.

Olli Wik­berg, Drit­te Nord­land. Suo­ma­lai­nen SS-vapaa­eh­tois­pa­tal­joo­na kuvis­sa. Wiking-Divi­sioo­na, Hel­sin­ki 2001. 256 sivua, noin 400 kuvaa. Hin­ta 240 mk.

Mat­ti Koso­nen, Raja rai­lo­na auke­aa. Tie­dus­te­lua Neu­vos­to-Kar­ja­las­sa vuo­si­na 1920–1939. Kus­tan­nus­yh­tiö Ilias, Joen­suu 2001. 265 sivua, kuvi­tet­tu. Hin­ta n 160 mk.

Heik­ki Yli­kan­gas, Tul­kin­ta­ni tal­vi­so­das­ta. WSOY, Hel­sin­ki 2001. 254 sivua. Hin­ta 170 mk.

Lars Gyl­len­haal & James F Geb­hardt, Sla­get om Nord­ka­lot­ten. His­to­ris­ka Media, Lund 2001. 184 sivua, kuvi­tet­tu. Hin­ta n 40 mk.

Gus­tav Hägglund, Suo­men puo­lus­tus. Aja­tus Kir­jat, Hel­sin­ki 2001. 174 sivua, kuvi­tet­tu. Hin­ta n. 150 mk

Åsa Karls­son & Ulf Söder­berg (red.), Att illustre­ra stor­mak­ten. Den svens­ka for­ti­fi­ka­tio­nens bil­der 1654–1719. His­to­ris­ka Media, Lund 2001. 144 sivua, väri­ku­vi­tus. Hin­ta n. mk 180.

Mai­ja Paa­vi­lai­nen, Aamu­kam­pa. Kir­ja­pa­ja, Hel­sin­ki 2001. 72 sivua, piir­ros­ku­vi­tus. Hin­ta 75 mk.