(Jul­kais­tu aikai­sem­min Suo­men Soti­las -leh­des­sä)

Suo­je­lus­kun­tien ja Lot­ta Svärd -jär­jes­tön pii­ri- ja pai­kal­lis­ta­son his­to­rioi­ta ja his­to­riik­ke­ja on ilmes­ty­nyt jo kym­me­nit­täin 1990-luvun alun jäl­keen. Osa niis­tä on tuo­tet­tu puh­taas­ti har­ras­ta­ja­voi­min, joi­den­kin kir­joit­ta­jik­si on saa­tu ammat­ti­toi­mit­ta­jia ja onpa joi­ta­kin teh­ty tie­teel­li­sen kir­joit­ta­mi­sen kri­tee­re­jä nou­dat­taen. Myös läh­de­ai­neis­toa on ollut käy­tet­tä­vis­sä hyvin vaih­te­le­vas­ti ja sama kos­kee historian/historiikin tuot­ta­mi­seen tar­vit­ta­vaa talou­del­lis­ta tukea. Kai­kis­ta näis­tä eri­lai­sis­ta läh­tö­koh­dis­ta joh­tuen lop­pu­tu­lok­set ovat­kin luon­nol­li­ses­ti var­sin eri­ta­soi­set.

Useis­sa yli­opis­tois­sa on laa­dit­tu pro gra­du -tason tut­ki­muk­sia lähia­luei­den suo­je­lus­kun­nis­ta ja lot­tayh­dis­tyk­sis­tä. Poh­jois-Poh­jan­maal­la tätä on vie­ty a stet­ta pidem­mäl­le. Oulun Suo­je­lus­kun­ta- ja Lot­ta Svärd -pii­rin Perin­ne­kil­ta on jul­kais­sut pii­rin­sä his­to­rian kah­den gra­dun muo­dos­sa. Päi­vik­ki Kor­ho­nen on sel­vit­tä­nyt aikaa vuo­des­ta 1917 vuo­teen 1931 ja Erja Aika­vuo­ri vuo­det 1932–1944. Näi­tä tut­ki­muk­sia täy­den­tä­mään on vie­lä jul­kais­tu Mai­ja-Lii­sa Back­strö­min kokoa­ma laa­ja kuva­teos. Koko­nai­suu­te­na nämä kol­me nidet­tä muo­dos­ta­vat hyvän koko­nai­suu­den Poh­jois-Poh­jan­maan sk- ja lot­ta­his­to­rias­ta.

Poh­jan Pri­kaa­tin Kil­ta on teh­nyt var­si­nai­sen kult­tuu­ri­työn laa­di­tut­ta­mal­la Oulun varus­kun­nan his­to­rian. Kir­jan ilmes­ty­mi­nen juu­ri tänä vuon­na liit­tyy Oulun kau­pun­gin 400-vuo­tis­juh­lal­li­suuk­siin. Kir­jan moni­puo­li­ses­ta sisäl­lös­tä vas­taa­vat useat aka­tee­mi­set tut­ki­jat ja muut alo­jen­sa asian­tun­ti­jat.

Varus­kun­tien ja jouk­ko-osas­to­jen lak­kaut­ta­mi­sen myö­tä oli­si äärim­mäi­sen tär­keä­tä tal­len­taa nii­den his­to­ria mah­dol­li­sim­man hyvin niin kau­an kun kir­jal­lis­ta aineis­toa ja elä­vää perin­ne­tie­toa on hel­pos­ti saa­ta­vil­la. Täl­lais­ten hank­kei­den käyn­nis­tä­mi­sen kuten myös perin­tei­den ja perin­ne­ai­neis­ton huo­lel­li­sen siir­tä­mi­sen pitäi­si­kin kuu­lua auto­maat­ti­ses­ti suo­ri­tet­ta­viin lak­kaut­ta­mis­toi­men­pi­tei­siin.

Perus­teel­li­sen ja hyvin läh­de­viit­tauk­sin varus­te­tun, sivu­mää­räl­tään muh­kean sekä edus­ta­van ulkoa­sun omaa­van his­to­rian on saa­nut myös Sas­ta­ma­lan seu­dun sk- ja lot­ta­työ Esko Lam­min kir­joit­ta­man Isän­maan par­haak­si -teok­sen myö­tä. Kai­kil­le luki­joil­le ei ehkä ole heti sel­vää, mis­sä Sas­ta­ma­la sijait­see. Kysees­sä on Vam­ma­lan seu­tu, jota tun­ne­taan myös Tyr­vään seu­tu­na. Rak­kaal­la lap­sel­la…

Myös toi­mit­ta­ja Raa­kel Hent­to­sen teos Lopel­la uupu­mat­ta kuu­luu onnis­tu­nei­den sk-his­to­ri­aa valai­se­vien teos­ten jouk­koon. Hent­to­nen on aikai­sem­min kir­joit­ta­nut myös toi­sen kan­ta­hä­mä­läi­sen pitä­jän eli Ren­gon suo­je­lus­kun­nan his­to­rii­kin.

***

Suo­men ulko­po­li­tiik­kaa kyl­män sodan aika­na on vii­me vuo­si­na käsi­tel­ty usei­den kir­jo­jen sivuil­la, mut­ta koko­nais­val­tai­nen esi­tys on kui­ten­kin puut­tu­nut. Sel­lai­sen tar­jo­aa nyt Jor­ma Kal­le­nau­tio teok­sel­laan Suo­mi kyl­män sodan maa­il­mas­sa. Teki­jä on aikai­sem­min kir­joit­ta­nut teok­sen Suo­mi kat­soo eteen­sä, jos­sa käsi­tel­lään aikaa 1917–1955. Tämä tulee toden­nä­köi­ses­ti ole­maan pit­kään alan­sa perus­teos.

Suo­men ihmis­luo­vu­tuk­set Sak­saan ovat olleet pit­kään esil­lä. Sen sijaan on yya-hen­ges­sä aika lail­la vai­et­tu luo­vu­tuk­sis­ta Neu­vos­to­liit­toon. Tut­ki­jat Jus­si Pek­ka­ri­nen ja Juha Poh­jo­nen käsit­te­le­vät tätä aihet­ta kir­jas­saan Ei armoa Suo­men sel­kä­na­has­ta. Kan­sal­li­sar­kis­ton puit­teis­sa on meneil­lään laa­ja tut­ki­mus­han­ke kai­kis­ta Suo­men teke­mis­tä ihmis­luo­vu­tuk­sis­ta, jos­kin tiet­tä­väs­ti inke­ri­läis­ten luo­vu­tuk­set jää­vät tois­tai­sek­si hank­keen ulko­puo­lel­le.

Miten kan­sal­lis­so­sia­lis­ti­nen Sak­sa näki Suo­men ennen toi­sen maa­il­man­so­dan syt­ty­mis­tä? Tätä sel­vit­tää Ris­to Pel­to­vuo­ri tut­ki­muk­ses­saan Suo­mi sak­sa­lai­sin sil­min 1933–1939. Pel­to­vuo­ri on aikai­sem­min jul­kais­sut vas­taa­van tut­ki­muk­sen sota­vuo­sis­ta. Val­ta­val­la työl­lä koot­tu aineis­to antaa moni­puo­li­sen kuvan Sak­san viral­li­ses­ta lin­jas­ta.

Mar­kus Ana­ja
**********************************

Päi­vik­ki Kor­ho­nen, Oulun suo­je­lus­kun­ta- ja Lot­ta Svärd -pii­rien tapah­tu­mia vuo­sil­ta 1917–1931. Oulun Suo­je­lus­kun­ta- ja Lot­ta Svärd -pii­rin Perin­ne­kil­ta, Oulu 2003. 163 sivua.
Tilauk­set: Val­ter Bäck­ström, Hal­li­tus­ka­tu 10, 90100 Oulu, puh. (08) 3113 989.

Erja Aika­vuo­ri, Oulun suo­je­lus­kun­ta- ja Lot­ta Svärd -pii­rien tapah­tu­mia vuo­sil­ta 1932–1944. Oulun Suo­je­lus­kun­ta- ja Lot­ta Svärd -pii­rin Perin­ne­kil­ta, Oulu 2003. 182 sivua.
Tilauk­set: Val­ter Bäck­ström, Hal­li­tus­ka­tu 10, 90100 Oulu, puh. (08) 3113 989.

Mai­ja-Lii­sa Bäck­ström, Oulun suo­je­lus­kun­ta- ja Lot­ta Svärd -pii­rien kuvia vuo­sil­ta 1918–1944. Oulun Suo­je­lus­kun­ta- ja Lot­ta Svärd -pii­rin Perin­ne­kil­ta, Oulu 2005. 294 sivua.
Tilauk­set: Val­ter Bäck­ström, Hal­li­tus­ka­tu 10, 90100 Oulu, puh. (08) 3113 989.

Jou­ko Vah­to­la (toim.), Oulu varus­kun­ta­kau­pun­ki­na. Poh­jan Pri­kaa­tin Kil­ta, Oulu 2005. 478 sivua, run­sas kuvi­tus. Hin­ta 75 euroa. Tilauk­set: kari.brostrom@mil.fi tai puh. 040 7539 956.

Esko Lam­mi, Isän­maan par­haak­si. Suo­je­lus­kun­ta- ja lot­ta­työ­tä Sas­ta­ma­lan seu­dul­la 1917–1944. (Tyr­vään seu­dun Koti­seu­tu­yh­dis­tyk­sen jul­kai­su­ja LXXXV). Vapaus­so­dan ja Itse­näi­syy­den Perin­neyh­dis­tys Sas­ta­ma­la, Vam­ma­la 2004. 512 sivua, run­sas mv- ja väri­ku­vi­tus. Tilauk­set: rauno.laitinen@kopteri.net tai puh. 050 5275 702.

Raa­kel Hent­to­nen, Lopel­la uupu­mat­ta. Lopen Suo­je­lus­kun­ta ja Lot­ta Svärd -jär­jes­tön Lopen osas­to 1917–1944. Lop­pi 2005. 316 sivua, run­sas kuvi­tus. Tilauk­set: Lopen Kir­ja­kaup­pa, puh. (019) 440 065.

Jor­ma Kal­le­nau­tio, Suo­mi kyl­män sodan maa­il­mas­sa. SKS, Hel­sin­ki 2005. 558 sivua. Hin­ta noin 29 euroa.

Jus­si Pek­ka­ri­nen & Juha Poh­jo­nen, Ei armoa Suo­men sel­kä­na­has­ta. Ihmis­luo­vu­tuk­set Neu­vos­to­liit­toon 1944–1981. Ota­va, Hel­sin­ki 2005. 352 sivua, muu­ta­ma valo­ku­va. Hin­ta noin 34 euroa.

Ris­to Pel­to­vuo­ri, Suo­mi sak­sa­lai­sin sil­min 1933–1939. Leh­dis­tön ja diplo­ma­tian näkö­kul­mia. SKS, Hel­sin­ki 2005. 306 sivua, muu­ta­ma valo­ku­va. Hin­ta noin 29 euroa.