Maa­il­man­his­to­rian Atlas – Rans­kan val­lan­ku­mouk­ses­ta nyky­päi­vään
Aja­tus Kir­jat, Hel­sin­ki 2009. 368 sivua.
(Sak­san­kie­li­nen alku­teos: dtv-Atlas Welt­ge­sich­te. Band 2 , 2005).

Maa­il­man­his­to­rian Atlas antaa val­ta­vas­ti tie­toa his­to­rias­ta ja maa­il­man tapah­tu­mis­ta kiin­nos­tu­neel­le. Se toi­mii sekä haku­teok­se­na että ute­li­aan selai­lu­teok­se­na. Atlas on kään­net­ty sak­sa­lai­ses­ta alku­teok­ses­ta, mikä vai­kut­taa sii­hen, että Sak­saa kos­ke­vat kar­tat ja tie­dot ovat saa­neet suh­teel­li­ses­ti muu­ta maa­il­maa jon­kin ver­ran suu­rem­man tilan.

Kart­to­jen tut­ki­mi­nen vaa­tii luki­jal­ta tark­kuut­ta. Useis­sa kar­tois­sa on tavat­to­man pal­jon tie­toa hyvin­kin eri asiois­ta. Kir­jan teks­tio­suu­det sel­ven­tä­vät useas­ti kart­to­ja ja teks­tis­tä löy­tää hel­pos­ti hake­man­sa asian, kos­ka esim. eris­ni­met on kir­joi­tet­tu ver­saa­leil­la ja tär­keät tapah­tu­mat liha­voi­tu. Atlak­sen tut­ki­mi­nen kan­nat­taa aloit­taa sisäl­lys­luet­te­los­ta, joka antaa hyvin sel­keän kuvan sii­tä mis­tä kir­jas­sa on kyse.

Muu­ta­mia esi­merk­ke­jä:
– Yhdel­lä aukea­mal­la on esi­tet­ty Wie­nin kongres­si (1814/1815). Kar­tas­ta näkee mil­lai­sek­si Euroop­pa muo­tou­tui kongres­sin jäl­keen ja vie­rei­sel­lä sivul­la sel­vi­te­tään kongres­sin kul­kua (s. 38 – 39).
– Yhdel­lä sil­mäyk­sel­lä yhteen kart­taan sel­vi­ää kuin­ka Kii­na kiin­nos­ti ulko­val­to­ja 1800-luvun lopul­la ja 1900-luvun alus­sa (s. 90).
– Maa­il­man­so­tien väli­sen ajan Euroo­pan dik­ta­tuu­rit on esi­tet­ty sekä kar­toin että teks­tein yhdel­lä aukea­mal­la (s. 138 – 139).
– Ete­lä-Ame­rik­kaa 1918 – 1945 kuvaa­vaan kart­taan on saa­tu mah­tu­maan val­tio­jaon lisäk­si maan­osan talous­ra­ken­ne, väes­tön­kas­vu, poliit­ti­nen tilan­ne ja ns. pana­me­rik­ka­lai­set kon­fe­rens­sit (s. 176).
– Mie­len­kiin­toi­sia ovat mm. lis­tat tie­teel­li­ses­tä ja tek­ni­ses­tä kehi­tyk­ses­tä 1808 – 1907 ja kek­sin­nöt eri aloil­ta vuo­si­na 1925 – 1939 (s. 65 ja 181).
– II Maa­il­man­so­dan seu­rauk­set on tii­vis­tet­ty yhdel­le sivul­le. Teks­tis­tä sel­viä­vät ihmis­me­ne­tyk­set, soti­las­me­ne­tyk­set ja arvioi­dut kus­tan­nuk­set. Lisäk­si on lyhyes­ti lue­tel­tu mitä vai­ku­tuk­sia sodal­la oli talou­teen ja poli­tiik­kaan (s. 218).
– Kol­me infor­ma­tii­vis­ta Euroo­pan kart­taa vuo­sil­ta 1945 -1965 esit­tä­vät poliit­ti­set, talou­del­li­set ja soti­laal­li­set yhteen­liit­ty­mät (s. 244).
– Aivan kir­jan lopus­sa saa pika­kurs­sin Afri­kan lähi­his­to­rias­ta vuo­sil­ta 1966 – 2003 sekä kar­toin että teks­tein (s. 340 – 349).

Suo­sit­te­len kir­jaa läm­pi­mäs­ti jokai­sel­le joka jak­saa syven­tyä eri­lai­siin kart­toi­hin ja jokai­sel­le his­to­rias­ta kiin­nos­tu­neel­le. Se toi­mii myös erin­omai­se­na maa­il­man­his­to­rian teho­kurs­si­na, sil­lä har­vas­sa teok­ses­sa on 350 sivuun saa­tu mah­tu­maan näin val­ta­va mää­rä tie­toa.

Teks­ti: Lee­na Sau­ra­ma