(Jul­kais­tu aikai­sem­min Hel­sin­gin Reser­vin Sano­mis­sa)

Kesän kyn­nyk­sel­lä monen suo­ma­lai­sen mie­hen mie­leen tulee lei­rie­lä­mä – poi­ka­vuo­sien par­tio­lei­rit, sota­väen lei­rit tai vaik­ka­pa kalas­tus­ret­kien nuo­tio­het­ket – ja mikä­pä kuu­luu sel­lai­seen parem­min kuin mak­ka­ra.

Suo­men sota­väen lei­reis­tä legen­daa­ri­sim­pia lie­nee tykis­tön Perk­jär­vi Kar­ja­lan kan­nak­sel­la. Kent­tä­ty­kis­tön oma his­to­rioit­si­ja evers­ti Jyri Pau­la­har­ju on nyt kir­joit­ta­nut Perk­jär­ven tykis­tö­lei­rin his­to­rii­kin. Tämä on tär­keä osa Suo­men tykis­tön his­to­ri­aa ja kir­ja sopii jokai­sen tyk­ki­mie­hen (ja mui­den­kin suo­men sota­lai­tos­his­to­rias­ta kiin­nos­tu­nei­den) kir­ja­hyl­lyyn.

Ennen odo­tet­ta­vis­sa ole­vaa syk­syn kir­ja­sa­toa haluan vie­lä suo­si­tel­la yhden jo vii­me vuo­den lopul­la ilmes­ty­neen teok­sen. Suo­je­lus­kun­nis­ta­han on vii­me vuo­si­na ilmes­ty­nyt run­saas­ti eri­lai­sia his­to­riik­ke­ja jot­ka valai­se­vat asioi­ta pai­kal­lis­ta­sol­la. Tie­teel­lis­tä, laa­jem­man pers­pek­tii­vin omaa­vaa tut­ki­mus­ta edus­taa dosent­ti Kari Selé­nin teos Sar­ka­tak­kien maa. Mut­ta kei­tä suo­je­lus­kun­ta­lai­set sit­ten oikeas­ti oli­vat? Tätä kysy­mys­tä on sel­vit­tä­nyt Ali Pylk­kä­nen, jon­ka alus­ta­vat tut­ki­mus­tu­lok­set on jul­kais­tu MpKK:n Sota­his­to­rian lai­tok­sen jul­kai­susar­jas­sa. Kuvam­me suo­je­lus­kun­nis­ta ja nime­no­maan nii­den jäse­nis­tä perus­tuu tämän jäl­keen yhä enem­män tie­toon ja vähem­män luu­loon.

Me suo­ma­lai­set syöm­me huo­mat­ta­via mää­riä mak­ka­raa moneen muu­hun kan­sa­kun­taan ver­rat­tu­na ja olem­me myös kehit­tä­neet aivan omia mak­ka­ra­tyyp­pe­jä. Har­va meis­tä lie­nee kui­ten­kin tutus­tu­nut tar­kem­min mak­ka­ran his­to­ri­aan, jopa kult­tuu­ri­his­to­ri­aan. Tämän puut­teen voi nyt kor­ja­ta tutus­tu­mal­la uutuus­kir­jaan Nakit ja muusi – Suo­ma­lai­sen mak­ka­ra­kir­ja. Täs­sä upeas­sa kir­jas­sa ker­ro­taan muka­vas­ti eri aika­kausien ja mai­den mak­ka­ra­kult­tuu­ris­ta sekä sii­tä, miten mak­ka­ra tuli Suo­meen. Kir­jas­sa on myös run­saas­ti mak­ka­ra­poh­jai­sia ruo­ka­re­sep­te­jä. Mai­nio kir­ja mökil­le mukaan tai kesä­vie­rai­lun tuliai­se­na!

Mar­kus Ana­ja

**********************

Jyri Pau­la­har­ju, Tykis­töm­me keh­to – Perk­jär­vi. Kauk­jär­ven ampu­ma­lei­ri 1918–1939. Suo­men Kent­tä­ty­kis­tön Sää­tiö, Hel­sin­ki 2001. 191 sivua, kuvi­tet­tu. Hin­ta n. 15 euroa.

Ali Pylk­kä­nen, Suo­je­lus­kun­ta­lai­set – kei­tä he oli­vat? Vapaa­eh­tois­ten maan­puo­lus­ta­jien sosi­aa­li­nen ker­ros­tu­nei­suus 1917–1944 (Maan­puo­lus­tus­kor­kea­kou­lun Sota­his­to­rian lai­tos, Jul­kai­susar­ja 1, nro 5). Maan­puo­lus­tus­kor­kea­kou­lu Sota­his­to­rian lai­tos, Hel­sin­ki 2001. 238 sivua, tau­lu­koi­ta.

Mark­ku Haa­pio, Ant­ti Vah­te­ra & Visa Nur­mi, Nakit ja muusi. Suo­ma­lai­sen mak­ka­ra­kir­ja. Ota­va, Hel­sin­ki 2002. 187 sivua, run­sas kuvi­tut. Hin­ta n. 22 euroa.