SUO­MA­LAI­SEN FALE­RIS­TII­KAN MERK­KI­TEOK­SIA

Suo­ma­lais­ta kun­nia­merk­ki­tut­ki­mus­ta eli fale­ris­tiik­kaa vaka­vas­ti har­ras­ta­via hen­ki­löi­tä ei ole mon­taa eikä aihees­ta näin ollen myös ole jul­kais­tu kovin pal­jon. Sen sijaan kiin­nos­tus kun­nia- ja ansio­merk­ke­jä koh­taan on mel­ko laa­jaa, sii­tä­kin pää­tel­len miten itse­näi­syys­päi­vä­nä ja puo­lus­tus­voi­mien lip­pu­juh­la­päi­vä­nä myön­net­ty­jen kun­nia­merk­kien luet­te­loi­ta seu­ra­taan.

Suo­men kol­mes­ta viral­li­ses­ta rita­ri­kun­nis­ta van­hin eli Vapau­den­ris­tin rita­ri­kun­ta, sai oman his­to­rian­sa jo 1997 (uudis­tet­tu lai­tos 2014). Sen sijaan Suo­men Val­koi­sen Ruusun rita­ri­kun­nas­ta ja Suo­men Lei­jo­nan rita­ri­kun­nas­ta ei ole aiem­min ilmes­ty­nyt vas­taa­via tut­ki­muk­sia. Tosin Fabian Wre­den klas­si­kok­si muo­dos­tu­nut Fin­lands utmär­kel­se­tec­ken vuo­del­ta 1946 sisäl­tää tie­to­ja näis­tä­kin rita­ri­kun­nis­ta.

Suo­men itse­näi­syy­den 100-vuo­ti­sen juh­lin­nan yhtey­teen ilmes­tyi vuon­na 2017 toh­to­ri Ant­ti Matik­ka­lan kir­joit­ta­ma yli 500-sivui­nen ja iso­for­maat­ti­nen tut­ki­mus Suo­men Val­koi­sen Ruusun ja Suo­men Lei­jo­nan rita­ri­kun­nat. Sitä voi­daan pitää rita­ri­kun­tien viral­li­se­na his­to­ria­na, sil­lä sen jul­kai­si­ja on nime­no­maan rita­ri­kun­nat.

Matik­ka­lan tut­ki­mus poh­jau­tuu mer­kit­tä­väl­tä osal­taan rita­ri­kun­tien arkis­toon, jon­ka asia­kir­jat eivät tosin ole salai­sia, mut­ta ovat sil­ti ”ei-jul­ki­sia”. Tämä tar­koit­taa, että ne eivät yleen­sä ole tut­ki­joi­den tai mui­den kiin­nos­tu­nei­den käy­tet­tä­vis­sä.

Suo­men Val­koi­sen Ruusun rita­ri­kun­ta (SVR) perus­tet­tiin 28.1.1919. Aluk­si sen kun­nia­mer­kis­tä käy­tet­tiin nimeä ”Suo­men Ruusun Kun­nia­kun­nan arvo­viit­ta” (sivu 21). Suo­men Lei­jo­nan rita­ri­kun­nan (SL) perus­ta­mi­nen tapah­tui vas­ta jat­ko­so­dan aika­na vuon­na 1942. Pit­kit­ty­nyt sota oli tuo­nut muka­naan tar­peen ”deko­roi­da” suu­rem­paa hen­ki­lö­mää­rää, kuin mitä oli mie­le­käs­tä SVR:n puit­teis­sa.

Matik­ka­la käsit­te­lee seik­ka­pe­räi­ses­ti kun­nia­merk­kien suun­nit­te­lua, val­mis­tus­ta, myön­tä­mis­tä sekä kan­ta­mis­ta. Fak­ta­pi­toi­sen teks­tin lomaan on sijoi­tet­tu myös monen­lai­sia anek­doot­te­ja (esi­mer­kik­si sivu 72). Tark­ka läh­de­viit­tei­den käyt­tö hel­pot­taa luki­jaa löy­tä­mään tar­vit­taes­sa lisä­tie­to­ja jos­tain hän­tä kiin­nos­ta­vas­ta sei­kas­ta.

Teks­tio­suut­ta täy­den­tä­vät eri­lai­set luet­te­lot, jois­ta var­sin hyö­dyl­li­nen on fale­ris­tiik­kaan liit­ty­vä ter­mi­no­lo­gia. Run­sas kuvi­tus on huo­lel­la valit­tu ja kuva­teks­tit ovat infor­ma­tii­vi­sia.

Ottaen huo­mioon edel­lä esi­tel­lyn teok­sen laa­juut­ta, on häm­mäs­tyt­tä­vää, että Ant­ti Matik­ka­la sama­na vuon­na jul­kai­si myös toi­sen mas­sii­vi­sen kun­nia­merk­ki­kir­jan, liki 600-sivui­sen Kun­nian rulet­ti. Sii­nä teki­jä sel­vit­tää jat­ko­so­dan aika­na myön­ne­tyt kor­keim­mat kun­nia­mer­kit, myön­tö­jen perus­te­lut sekä moni­nai­set poh­din­nat, joi­ta käy­tiin muun muas­sa vas­ta­vuo­roi­suu­den peri­aat­tees­ta.

Soti­las­pe­rin­teen Seu­ra valit­si Ant­ti Matik­ka­lan tut­ki­muk­set vuo­den 2017 soti­las­pe­rin­ne­teok­si. Ne ovat­kin yhdes­sä Wre­den kir­jan ja Vapau­den­ris­tin rita­ri­kun­nan his­to­rian kans­sa Suo­men fale­ris­tii­kan merk­ki­teok­sia.

Ant­ti Matik­ka­la, Suo­men Val­koi­sen Ruusun ja Suo­men Lei­jo­nan rita­ri­kun­nat Jul­kai­si­ja: Suo­men Val­koi­sen Ruusun ja Suo­men Lei­jo­nan rita­ri­kun­nat.

Edi­ta, Hel­sin­ki [2017]

Ant­ti Matik­ka­la, Kun­nian rulet­ti. Kor­keim­mat ulko­maa­lai­sil­le 1941–1944 anne­tut suo­ma­lai­set kun­nia­mer­kit

Suo­ma­lai­sen Kir­jal­li­suu­den seu­ra, Hel­sin­ki 2017

Kir­joit­ta­ja:

VTM, DE Mar­kus Ana­ja, Soti­las­pe­rin­teen Seu­ra ry:n puheen­joh­ta­ja