KIR­JO­JA PUKIN­KONT­TIIN

(Jul­kais­tu aikai­sem­min Hel­sin­gin Reser­vin Sano­mis­sa)

Jou­luk­si on ilmes­ty­nyt poik­keuk­sel­li­sen run­saas­ti Suo­men nyky­his­to­ri­aa käsit­te­le­viä kir­jo­ja, joi­ta sopii toi­voa pukin­kont­tiin. Veik­ko Huo­vi­sen teks­ti on terä­vän, jos­kus jopa pis­tä­vän, huu­mo­rin sävyt­tä­mää, mut­ta aina luke­mi­sen arvois­ta. Hänen uusi kir­jan­sa Sini­sil­mäi­nen ohjus ja mui­ta sotai­sia ker­to­muk­sia sisäl­tää sekä aivan uusia että joi­tain aiem­min jul­kais­tu­ja novel­le­ja. Vaik­ka asiois­ta ei aina oli­si­kaan Huo­vi­sen kans­sa samaa miel­tä, hänen kir­jan­sa on sil­ti luke­mi­sen arvoi­nen.

Suo­men his­to­ri­aan sisäl­tyy monia kipu­pis­tei­tä, joi­ta tun­net­tu his­to­rioit­si­ja Mart­ti Häi­kiö käy läpi kir­jas­saan His­to­ria ja vää­rät pro­fee­tat. Aihei­ta ovat mm. “Oli­ko suu­ri­ruh­ti­nas­kun­nan aika Suo­men onni?”, “Venä­jän loka­kuun val­lan­ku­mous pahan alku­juu­re­na”, Mik­si vuo­den 1918 Vapaus­so­das­ta ja val­lan­ku­mouk­ses­ta on niin vai­kea puhua?”, “Mik­si Suo­mes­ta ei tul­lut kan­san­de­mo­kra­tia?” ja “Kek­ko­sen val­lan­käy­tön mene­tel­mät”. Häi­kiö käsit­te­lee aihei­taan ennak­ko­luu­lot­to­mas­ti ja kiin­nos­ta­vas­ti.

Näi­hin samoi­hin tee­moi­hin liit­tyy myös kir­ja Salai­sen polii­sin val­ta­kun­ta, jos­sa tun­ne­tut Venä­jä-kom­men­toi­jat käsit­te­le­vät KGB ja sen seu­raa­jan FSB:n toi­min­taa, eri­tyi­ses­ti Suo­men suun­nal­la. Suu­ria pal­jas­tuk­sia kir­jas­ta ei toki löy­dy, mut­ta se toi­mii var­sin hyvin tii­vii­nä tie­to­pa­ket­ti­na naa­pu­ri­maam­me tie­dus­te­lus­ta eilen ja tänään.

Oli­vat­ko sil­loi­sen Neu­vos­to­lii­ton tie­dus­te­lu­pal­ve­lut sekaan­tu­neet Laut­ta­saa­res­sa mar­ras­kuus­sa 1944 tapah­tu­neen kap­tee­ni Ivan Belo­vin mur­haan? Vai oli­ko liik­keel­lä suo­ma­lai­nen “vas­ta­rin­ta­lii­ke”? Vaik­ka asias­sa käyn­nis­tet­tiin­kin heti Suo­men kaut­ta aiko­jen laa­jin yksit­täi­sen mur­han tut­ki­mus, var­muut­ta asias­ta ei ole saa­tu. Nyt toi­mit­ta­ja Ris­to Niku esit­tää oman rat­kai­sun­sa kir­jas­saan Kuka ampui kap­tee­ni Ivan Belo­vin? Onko tämä sit­ten lopul­li­nen totuus tai ei, jää luki­jan rat­kais­ta­vak­si.

Tal­vi­so­dan aikai­sen hal­li­tuk­sen vai­kei­ta rat­kai­su­ja ja nii­den taus­to­ja valais­taan Ohto Man­ni­sen ja Kau­ko Rum­pusen toi­mit­ta­mas­sa teok­ses­sa Mur­he­näy­tel­män vuo­ro­sa­nat, joka sisäl­tää hal­li­tuk­sen kes­kus­te­lu­pöy­tä­kir­jat. Toi­mit­ta­jat sito­vat asia­kir­jat his­to­rial­li­seen taus­taan ja anta­vat täten luki­jal­le laa­jem­man kuvan tapah­tu­mis­ta.

Ei jou­lua ilman kau­ko­par­tioi­ta käsit­te­le­vää kir­jaa. Täl­lä ker­ral­la olen valin­nut mukaan teok­sen Venä­jäl­lä on väl­jää. Sii­nä tutus­tu­taan jat­ko­so­dan kau­ko­par­tio­mie­hen maa­il­maan myö­hem­min maju­rik­si ylen­ne­tyn par­tio­joh­ta­jan Ilma­ri Hon­ka­sen kir­jei­den kaut­ta.

Sota on aina jul­maa. Run­saat sata vuot­ta sit­ten sii­hen liit­tyi kui­ten­kin myös her­ras­mie­hel­le sopi­vaa käy­tös­tä ja perin­teis­tä rita­ril­li­suut­ta. Tätä puol­ta kuva­taan soti­lai­den ker­to­mus­ten kaut­ta Pek­ka Kil­pi­sen teok­ses­sa Valis­tu­nut­ta sodan­käyn­tiä. Tais­te­lu voi­tiin vaik­ka­pa kes­keyt­tää jot­ta vas­tus­ta­jan kans­sa voi­tiin naut­tia yhtei­nen ate­ria. Kir­jas­sa ei kui­ten­kaan kes­ki­ty­tä ainoas­taan täl­lai­siin lähin­nä ylem­piä upsee­rei­ta kos­ke­viin seik­koi­hin, vaan taval­li­nen rivi­mies saa äänen­sä kuu­lu­viin ker­toes­saan koke­muk­sis­taan mars­seis­ta ja lei­rie­lä­mäs­tä. Kir­jan läh­de­ai­neis­to­na on käy­tet­ty yhden­tois­ta soti­laan säi­ly­nei­tä kir­jei­tä ja muis­tel­mia.

Valis­tu­nei­suus oli sen sijaan kau­ka­na kot­ka­lai­sen Kyös­ti Pie­ti­läi­sen koke­muk­sis­ta Rans­kan muu­ka­lais­le­gioo­nas­sa. Pie­ti­läi­nen pal­ve­li legioo­nas­sa nimel­lä Karl Peters vuo­si­na 1972–2000, jol­loin hän jäi eläk­keel­le. Hänen muis­tel­man­sa ovat nyt ilmes­ty­neet hänen sisa­ren­poi­kan­sa Pet­ri Pie­ti­läi­sen toi­mit­ta­ma­na. Pää­osin Afri­kas­sa mut­ta myös Liba­no­nis­sa ja Bos­nias­sa pal­vel­leen Pie­ti­läi­sen koke­muk­set ovat aja­tuk­sia herät­tä­viä.

Mar­kus Ana­ja
————-

Veik­ko Huo­vi­nen, Sini­sil­mäi­nen ohjus. WSOY, Hel­sin­ki 2003. 167 sivua.

Anne Kuor­sa­lo, Ilma­ri Susi­luo­to & Mart­ti Val­ko­nen, Salai­sen polii­sin val­ta­kun­ta. HGB, FSB ja suh­teet Suo­meen. Edi­ta, Hel­sin­ki 2003. 301 sivua.

Mart­ti Häi­kiö, His­to­ria ja vää­rät pro­fee­tat. Kir­joi­tuk­sia Suo­men his­to­rian kipu­pis­teis­tä. Edi­ta, Hel­sin­ki 2003. 331 sivua.

Ris­to Niku, Kuka ampui kap­tee­ni Ivan Belo­vin? Suo­men kaik­kien aiko­jen tut­ki­tuin mur­ha­jut­tu. Edi­ta, Hel­sin­ki 2003, 176 sivua, kuvi­tet­tu.

Pek­ka Kil­pi­nen, Valis­tu­nut­ta sodan­käyn­tiä. Soti­lai­den ker­to­muk­sia Kus­taan sodas­ta. Yli­opis­to­pai­no, Hel­sin­ki 2003. 225 sivua.

Ohto Man­ni­nen & Kau­ko Rum­pu­nen (toim.), Mur­he­näy­tel­män vuo­ro­sa­nat. Tal­vi­so­dan hal­li­tuk­sen kes­kus­te­lut. Edi­ta, Hel­sin­ki 2003. 356 sivua, kuvi­tet­tu.

Ilma­ri Hon­ka­nen (toim. Eero Mart­ti­nen), Venä­jäl­lä on väl­jää. Mars­kin kau­ko­par­tio­ri­ta­rin sota hänen omien kir­jei­den­sä valos­sa. WSOY, Hel­sin­ki 2003. 198 sivua, kuvi­tet­tu.

Pet­ri ja Kyös­ti Pie­ti­läi­nen, Legioo­na­lai­nen Peters. Suo­ma­lai­sen palk­ka­so­tu­rin muis­tel­mat. Tam­mi, Hel­sin­ki 2003. 348 sivua, kuvi­tet­tu.