(Jul­kais­tu aikai­sem­min Hel­sin­gin Reser­vin Sano­mis­sa)

Legen­daa­ri­nen ken­raa­li Han­nes Igna­tius – “Gnat­te” – on saa­nut pysy­vän sijan Suo­men sota­his­to­rias­sa. Vapaus­so­ta, kadet­tien kou­lu­tus, ystä­vyys Man­ner­hei­min kans­sa – nämä asiat tule­vat var­maan ensim­mäi­si­nä mie­leen Igna­tiuk­ses­ta puhut­taes­sa. Itse hen­ki­lös­tä ei sen sijaan vält­tä­mät­tä tie­de­tä kovin pal­jon.

Sota­his­to­rioit­si­joit­tem­me etu­ri­viin kuu­lu­va Mat­ti Lap­pa­lai­nen on nyt saa­nut val­miik­si Han­nes Igna­tiuk­sen elä­mä­ker­ran. Se on jär­kä­le­mäi­nen kir­ja, niin kuin kir­jan koh­de­hen­ki­lö­kin oli ja sisäl­tää run­saas­ti uut­ta tie­toa Igna­tiuk­sen yhteis­kun­nal­li­ses­ta toi­min­nas­ta. Sen sijaan hänen yksi­tyi­se­lä­mäs­tään ei löy­dy kovin pal­jon tie­toa.

Toi­sin kuin Igna­tiuk­ses­ta, Suo­men Mar­salk­ka Man­ner­hei­mis­tä on kir­joi­tet­tu suun­na­ton mää­rä kir­jo­ja ja artik­ke­lei­ta. Äsket­täin on ilmes­ty­nyt kak­si toi­sis­taan täy­sin poik­kea­vaa kir­jaa: Pie­ta­ris­sa jär­jes­te­tyn Man­ner­heim-näyt­te­lyn yhtey­teen laa­dit­tu upea ja moni­puo­li­nen kokoo­ma­teos “Man­ner­heim, Kei­sa­ril­li­sen Venä­jän armei­jan upsee­ri – Itse­näi­sen Suo­men Mar­salk­ka” sekä toi­saal­ta venä­läi­sen N.I. Barysh­ni­ko­vin “Man­ner­heim Wit­hout the Mask 1940–1944”. Kir­jas­ta on kus­tan­ta­jan ilmoi­tuk­sen mukaan tulos­sa myös suo­men­kie­li­nen kään­nös.

Barysh­ni­kov sanoo tar­kas­te­le­van­sa kriit­ti­ses­ti Suo­mes­sa val­lit­se­vaa Man­ner­heim-myyt­tiä ja pyr­ki­vän­sä löy­tä­mään objek­tii­vi­sen totuu­den. Kuten jo aiem­mas­sa kir­jas­saan, Barysh­ni­ko­vin mie­les­tä Suo­men – ja nime­no­maan Man­ner­hei­min – vas­tuu mm. Len­gin­gra­din saar­toon osal­lis­tu­mi­ses­ta ja täten kau­pun­gin väes­tön kär­si­myk­sis­tä on sel­keä. Myös Itä-Kar­ja­lan väes­töön koh­dis­tu­neet vää­ryy­det ja – ehkä ennen muu­ta – tais­te­lu Sak­san rin­nal­la ovat ras­kaut­ta­via teko­ja.

Myös toi­ses­ta Barysh­ni­ko­vin kir­jas­ta on ilmes­ty­nyt englan­nin­kie­li­nen kään­nös. Sii­nä käsi­tel­lään nime­no­maan Suo­men (väi­tet­tyä) osuut­ta Lenin­gra­din saar­ros­sa. Näi­tä samo­ja tee­mo­ja­han olem­me kuul­leet vii­me kuu­kausi­na useas­sa eri yhtey­des­sä Venä­jän polii­tik­ko­jen ja his­to­rian tut­ki­joi­den tahol­ta. Mie­len­kiin­tois­ta on myös se, että suo­ma­lai­nen kus­tan­ta­jan omis­taa molem­mat edel­lä mai­ni­tut kir­jan­sa “Suu­ren Isän­maal­li­sen Sodan” voi­ton 60-vuo­tis­muis­tol­le! Sitä sotaa kun ei käy­nyt Suo­mi eikä mikään muu­kaan val­tio Neu­vos­to­lii­ton lisäk­si.

Vii­me vuo­si­na on herän­nyt kiin­nos­tus jat­ko­so­dan aika­na Suo­mes­sa ollei­den sak­sa­lais­ten sekä suo­ma­lais­ten suh­teis­ta. Var­sin­kin Oulun yli­opis­ton his­to­rian lai­tok­ses­sa on aihet­ta tut­kit­tu ja myös Turun yli­opis­ton puit­teis­sa on täs­tä aihe­pii­ris­tä val­mis­tu­nut mie­len­kiin­toi­nen lisen­si­aa­tin­työ.

Robert Alf­ta­nin toi­mit­ta­ma kir­ja Ase­vel­jeys sisäl­tää ottei­ta sak­sa­lai­siin esi­kun­tiin sijoi­tet­tu­jen suo­ma­lais­ten yhtey­sup­see­rien rapor­teis­ta. Niis­sä käsi­tel­lään niin suu­ria kuin pie­niä, arki­sia­kin asioi­ta. Läh­tei­den ja myös tämän kir­jan luon­tees­ta joh­tuen kysees­sä on nime­no­maan – ja ainoas­taan – suo­ma­lais­ten ao. het­ke­nä teke­mis­tä havain­nois­ta, ei tut­ki­muk­ses­ta tämän päi­vän läh­tö­koh­dis­ta. His­to­rial­li­set puit­teet luo­daan tri Mark­ku Joki­si­pi­län kir­joit­ta­mas­sa laa­jas­sa joh­dan­nos­sa.

Suo­ma­lais-sak­sa­lai­set suh­teet muut­tui­vat tie­tys­ti täy­sin Suo­men sol­mit­tua ase­le­von Neu­vos­to­lii­ton kans­sa ja jou­dut­tu­aan sen seu­rauk­se­na Lapin sotaan. Rova­nie­me­läi­nen kir­jai­li­ja Pek­ka Jaa­ti­nen käsit­te­lee uusim­mas­sa romaa­nis­saan Uhri­val­keat tätä vai­ke­aa aikaa.

***

Ahve­nan­maan ase­ma demi­li­ta­ri­soi­tu­na alu­ee­na on Suo­men puo­lus­tuk­sel­le ongel­ma ja haas­te. Suo­mi on kan­sain­vä­lis­ten sopi­mus­ten perus­teel­la vel­vol­li­nen sodan sat­tues­sa puo­lus­ta­maan saa­ri­val­ta­kun­taa, mut­ta mitään kon­kreet­ti­sia val­mis­te­lu­ja ei rau­han aika­na saa teh­dä. Komen­ta­ja evp Arvo Komu­lai­nen on koon­nut mit­ta­van tie­to­pa­ke­tin “Oolan­nin kysy­myk­ses­tä”. Kir­jas­saan “Tais­te­lu Ahve­nan­maas­ta” Komu­lai­nen selos­taa asi­aan liit­ty­vät sopi­muk­set sekä luo perus­teel­li­sen his­to­rial­li­sen kat­sauk­sen Ahve­nan­maan roo­liin maa­il­man­so­dis­sa ja nyky­päi­vi­nä. Kir­ja on run­saan asia­si­säl­tön­sä lisäk­si var­sin tyy­lik­kääs­ti toteu­tet­tu.

***

Ruot­sa­lai­set Mic­hael Tame­lan­der ja Niklas Zet­ter­ling ovat suu­rel­la perus­teel­li­suu­del­la pyr­ki­neet sel­vit­tä­mään sak­sa­lai­sen tais­te­lu­lai­va Bis­marc­kin lyhyek­si jää­nyt­tä tai­val­ta. Meri­so­dan­käyn­nis­tä ja sota­lai­vois­ta kiin­nos­tu­neil­le mie­len­kiin­toi­nen lukue­lä­mys.

***

Ystä­vä­ni Kai Ekholm, Kan­sal­lis­kir­jas­ton eli Hel­sin­gin yli­opis­ton kir­jas­ton yli­kir­jas­ton­hoi­ta­ja, on pit­kään ollut kiin­nos­tu­nut kir­jo­jen ja kir­jas­to­jen koh­ta­lois­ta. Hänen väi­tös­kir­jan­sa käsit­te­li Suo­men yleis­ten kir­jas­to­jen kir­ja­pois­to­ja vuo­si­na 1944–1946. Uusim­mas­sa kir­jas­saan hän käsit­te­lee tär­keä­tä ja mie­len­kiin­tois­ta aihet­ta: kir­jo­jen ja kir­jas­to­jen tahal­lis­ta tuhoa­mis­ta sodas­sa (“libi­rici­de”, vrt. “genoci­de”) sekä toi­saal­ta kir­jo­jen ja mui­den kult­tuu­rie­si­nei­den otta­mi­nen sota­saa­lii­na.

Ekhol­min kir­ja on – komeas­ta ulkoa­sus­taan ja kor­keas­ta hin­nas­taan huo­li­mat­ta – vali­tet­ta­vas­ti pet­ty­mys. Jäl­leen ker­ran luki­ja jää kai­paa­maan ammat­ti­tai­toi­sen kus­tan­nus­toi­mit­ta­jan käden jäl­keä. Teks­ti on ilmei­ses­ti syn­ty­nyt koval­la kii­reel­lä, sil­lä sii­nä esiin­tyy sekä loo­gi­sia kat­kok­sia (esim. sivuil­la 142–143) että kir­joi­tus­vir­hei­tä.

Huo­mat­ta­va osa kir­jas­ta käsit­te­lee sak­sa­lais­ten toi­mia Neu­vos­to­lii­tos­sa toi­sen maa­il­man­so­dan aika­na. Kol­man­nen val­ta­kun­nan orga­ni­saa­tiot ja soti­laal­li­set ter­mit ovat ilmei­ses­ti teki­jäl­le vie­rai­ta, sil­lä patal­joo­nat ovat muut­tu­neet divi­sioo­nik­si, Alfred Rosen­ber­gil­lä oli “stra­te­gi­nen pää­ma­ja” ja ulko­mi­nis­te­ri Rib­bent­rop perus­ti SS-patal­joo­nia. Himm­le­rin esi­kun­taan kuu­lu­nut “Ahnenerbe”-tutkimusorganisaatio on saa­nut suo­men­kie­li­sen – sinän­sä kir­jai­mel­li­ses­ti oikein kään­ne­tyn – nimen “Esi-isien perin­tö” mut­ta se on yhdis­tet­ty Rib­bent­ro­piin. Pro­pa­gan­da­mi­nis­te­ri Goeb­bel­sin nimi kir­joi­te­taan sys­te­maat­ti­ses­ti “Göb­bels”.

Ekholm ohjaa luki­jaan­sa lukuis­ten www-tie­don­läh­tei­den pariin. Täs­sä on – yleis­ku­van hah­mot­ta­mi­sen lisäk­si – kir­jan suu­rin anti aihees­ta kiin­nos­tu­neel­le luki­jal­le.

Mar­kus Ana­ja

**********************

Mat­ti Lap­pa­lai­nen, Han­nes Igna­tius, Man­ner­hei­min har­maa emi­nens­si. Wer­ner Söder­ström, Hel­sin­ki 2005. 507 sivua, valo­ku­via. Hin­ta noin 39 euroa.

Man­ner­heim. Kei­sa­ril­li­sen Venä­jän armei­jan upsee­ri – Itse­näi­sen Suo­men Mar­salk­ka
(myös näyt­te­ly­luet­te­lo ja cd-rom). Pie­ta­ri-Sää­tiö, Hel­sin­ki 2005. Hin­ta noin 70 euroa.

N.I. Barysh­ni­kov, Man­ner­heim Wit­hout the Mask 1940–1944. Johan Beck­man Ins­ti­tu­te, Hel­sin­ki – St. Peters­burg 2005. 232 sivua, muu­ta­ma valo­ku­va. Hin­ta noin 25 euroa.

Niko­lai Barysh­ni­kov, Fin­land and the Sie­ge of Lenin­grad. Johan Beck­man Ins­ti­tu­te, Hel­sin­ki – St. Peters­burg 2005. 344 sivua, kuvia. Hin­ta noin 30 euroa.

Robert Alf­tan (toim.), Ase­vel­jet. Sak­sa­lais-suo­ma­lai­nen ase­vel­jeys 1942–1944. Wer­ner Söder­ström, Hel­sin­ki 2005. 288 sivua, joi­tain kuvia. Hin­ta 31 euroa.

Pek­ka Jaa­ti­nen, Uhri­val­keat. Romaa­ni Rova­nie­men tuhos­ta ja val­tauk­ses­ta. John­ny Kni­ga, Hel­sin­ki 2005. 245 sivua. Hin­ta 29 euroa.

Arvo Komu­lai­nen, Tais­te­lu Ahve­nan­maas­ta. Oolan­nin isäi­syys­ky­sy­mys. Aja­tus, Hel­sin­ki 2005. 342 sivua, valo­ku­via ja kart­to­ja. Hin­ta noin 45 euroa.

Mic­hael Tame­lan­der & Niklas Zet­ter­ling, Bis­marck. Tais­te­lu Atlan­tin her­ruu­des­ta. Wer­ner Söder­ström,. Hel­sin­ki 2005. 384 sivua, valo­ku­via. Hin­ta 33 euroa.

Kai Ekholm, Haa­voit­tu­neet kir­jas­tot / Librici­de. BTJ Kir­jas­to­pal­ve­lu, Hel­sin­ki 2004. 208 sivua, kuvi­tet­tu. Hin­ta 42 euroa.