“KAIK­KEIN TÄR­KEIN­TÄ ON HALU JA VAL­MIUS PUO­LUS­TAA SUO­MEA”

(Jul­kais­tu aikai­sem­min Hel­sin­gin Reser­vin Sano­mis­sa)

Puo­lus­tus­voi­main komen­ta­ja ken­raa­li Gus­tav Hägglund on – juu­ri ennen siir­ty­mis­tään Brys­se­liin EU:n soti­las­ko­mi­tean puheen­joh­ta­jak­si – jul­kais­sut kir­jan Suo­men puo­lus­tus. Kir­ja­saan hän poh­tii Suo­men puo­lus­tuk­sen vaih­toeh­to­ja ja rea­li­teet­te­jä. Tämän kir­joi­tuk­sen otsik­ko on lai­naus hänen kir­jas­taan. Toi­nen aja­tuk­sia herät­tä­vä lai­naus on “Moni uskoo Venä­jän ole­van men­nyt­tä – mut­ta niin on moni usko­nut ennen­kin”.

Jul­ki­sen kes­kus­te­lun olles­sa nyt vilk­kaim­mil­laan, Hägglun­din kir­ja tuo sii­hen tär­keän ja ammat­ti­tai­toi­sen lisän.

***

Pro­fes­so­ri Heik­ki Yli­kan­gas on tul­lut tun­ne­tuk­si uusis­ta, monas­ti kes­kus­te­lua herät­tä­neis­tä his­to­rial­li­sis­ta tul­kin­nois­taan. Tal­vi­so­dan päät­ty­mi­seen liit­tyen Yli­kan­gasd on jo jon­kin aikaa esit­tä­nyt teo­rian, jon­ka mukaan Sak­sa antoi Suo­men ymmä­rä­tää, että kan­nat­taa sol­mia rau­ha Neu­vos­to­lii­ton kans­sa kos­ka Sak­sa hyök­käi­si ennen pit­kää Neu­vos­to­liit­toa vas­taan ja Suo­mi sai­si täl­löin hyvi­tyk­sen.

Uusim­mas­sa kir­jas­saan Yli­kan­gas pyr­kii tuo­maan tee­sin­sä esil­le pait­si laa­jah­kon esseen kaut­ta, myös kah­den näy­tel­män­sä voi­mal­la. “Tie tal­vi­so­taan” ja “Kun Sum­ma pet­ti” ovat näy­tel­mä­kir­jai­li­ja Yli­kan­kaan eikä his­to­rian­tut­ki­jan käsia­laa. Ole­tet­ta­vas­ti kes­kus­te­lu tulee jat­ku­maan mm. Soti­la­sai­ka­kaus­leh­den pals­toil­la.

***

Tie­dus­te­lu­toi­min­taa on aina ymmär­ret­tä­vis­tä syis­tä ver­hot­tu sala­pe­räi­syy­teen. Aiem­pi­na vuo­si­kym­me­ni­nä kat­sot­tiin myös ulko­po­liit­ti­sis­ta syis­tä ole­van vii­sain­ta olla puhu­mat­ta mitään sii­tä tie­dus­te­lu­toi­min­nas­ta jota suo­ma­lai­set ovat itä­ra­jan takaa suo­rit­ta­neet. Joen­suu­lai­nen his­to­rian­tut­ki­ja, FL Mat­ti Koso­nen valot­taa nyt kir­jas­saan Raja rai­lo­na auke­aa, Tie­dus­te­lua Neu­vos­to-Kar­ja­las­sa 1920–1939 näi­tä toi­mia. Koso­nen esit­te­lee mel­ko laa­jas­ti Suo­men tie­dus­te­lun orga­ni­soi­tu­mis­ta sotien väli­se­nä aika­na ja käy sen jäl­keen esit­te­le­mään eri ope­raa­tioi­ta. Tut­ki­mus perus­tuu laa­jaan arkis­to­ma­te­ri­aa­liin sekä haas­tat­te­lu­tie­toi­hin. Mie­len­kiin­toi­nen kir­ja, jon­ka käyt­tö­ar­voa oli­si lisän­nyt läh­de­viit­tei­den käyt­tö.

***

Poh­jois­ka­lo­tin tapah­tu­mat toi­sen maa­il­man­so­dan aika­na ovat meil­lä, niin­kuin myös muu­al­la, var­sin vähän tun­net­tu­ja. Ruot­sa­lai­nen toi­mit­ta­ja Lars Gyl­len­haal on yhdes­sä ame­rik­ka­lai­sen James F Geb­hard­tin kans­sa sel­vit­tä­nyt näi­tä asioi­ta nyt jo toi­seen pai­nok­seen ehti­nees­sä kir­jas­saan Sla­get om Nord­ka­lot­ten.

Kir­jas­sa ker­ro­taan sak­sa­lais­ten varas­tois­ta ja nii­tä val­vo­neis­ta Wehr­mach­tin upsee­reis­ta Ruot­sin maa­pe­räl­lä ja Wehr­mach­tin, sak­sa­lai­sis­ta soti­lais­ta liik­ku­mas­sa var­toi­mat­ta Ruot­sin alu­een kaut­ta Suo­meen, sak­sa­lai­sis­ta ja myö­hem­min ame­rik­ka­lai­sis­ta soti­las­len­to­ko­neis­ta Ruot­sin ilma­voi­mien tuki­koh­dis­sa, neu­vos­to­liit­to­lai­sis­ta Nor­jas­sa. Kir­ja on pikem­min­kin jour­na­lis­ti­nen repor­taa­si kuin his­to­rial­li­nen tut­ki­mus, mut­ta antaa mie­len­kiin­toi­sen kuvan puo­lu­eet­to­man Ruot­sin osal­li­suu­des­ta sotaan.
***

Sivii­li­väes­tön ase­ma on aina sodas­sa tuka­la. Väes­tön­suo­je­lu on kes­kei­sel­lä sijal­la ja sii­tä, miten Hel­sin­gin väes­tön­suo­je­lun vapaa­eh­tois­puo­li on orga­ni­soi­tu ja kehi­tet­ty, ker­too Mat­ti Haro juu­ri ilmes­ty­nees­sä Hel­sin­gin Väes­tön­suo­je­lu­yh­dis­tyk­sen his­to­rii­kis­sa. Kos­ka väes­tön­suo­je­lu­yh­dis­tys edus­taa vapaa­eh­tois­toi­min­taa, viran­omai­sor­ga­ni­saa­tio­ta ja -toi­min­taa kir­jas­sa on lähin­nä sivut­tu. Kir­ja on kai­kil­le sta­din maan­puo­lus­ta­jil­le tär­keä, sil­lä ellem­me itse mah­dol­li­sen krii­sin sat­tues­sa ole sta­dis­sa, niin per­heem­me aina­kin on.

Mar­kus Ana­ja

——————————
Gus­tav Hägglund, Suo­men puo­lus­tus. Aja­tus Kir­jat, Hel­sin­ki 2001. 174 sivua, kuvi­tet­tu. Noin165 mk

Heik­ki Yli­kan­gas, Tul­kin­ta­ni tal­vi­so­das­ta. WSOY, Hel­sin­ki 2001. 254 sivua.

Mat­ti Koso­nen, Raja rai­lo­na auke­aa. Tie­dus­te­lua Neu­vos­to-Kar­ja­las­sa vuo­si­na 1920–1939. Kus­ta­nus­yh­tiö Ilias, Joen­suu 2001. 265 sivua, kuvi­tet­tu.

Lars Gyl­len­haal & James F Geb­hardt, Sla­get om Nord­ka­lot­ten. His­to­ris­ka Media, Lund 2001. 184 sivua, kuvi­tet­tu. SEK 65.

Mat­ti Haro, 60 vuot­ta Hel­sin­gin tur­va­na. Hel­sin­gin Väes­tön­suo­je­lu­yh­dis­tys 1941–2001. Hel­sin­gin Väes­tön­suo­je­lu­yh­dis­tys, Hel­sin­ki 2001. 168 sivua, kuvi­tet­tu.