Pro­fes­so­ri Mat­ti Lack­man käsit­te­lee uusim­mas­sa tut­ki­muk­ses­saan sak­sa­lais­ten ja itä­val­ta­lais­ten sota­van­kien pakoa Venä­jäl­tä, lähin­nä Muur­man­nin rata­työ­maal­ta ensim­mäi­sen maa­il­man sodan aika­na. Tark­ko­ja luku­ja ei ole paen­nei­den sota­van­kien mää­räs­tä tai sii­tä, moni­ko heis­tä pää­si tur­vaan Ruot­siin tai Nor­jaan. Jäl­kim­mäi­siä oli Lack­ma­nin arvion mukaan tuhat­kun­ta.

Lack­man on teh­nyt suu­ren työn sel­vit­täes­sään tätä aihet­ta, jota ei aikai­sem­min juu­ri­kaan ole käsi­tel­ty. Tut­ki­mus liit­tyy kiin­teäs­ti myös jää­kä­ri­his­to­ri­aan, sil­lä Poh­jois-Suo­mes­sa jää­kä­rit ja jää­kä­rie­ta­pit oli­vat tär­kei­tä toi­mi­joi­ta sota­van­kien avus­ta­mi­ses­sa. Akti­vis­ti­ver­kos­to oli kiin­teäs­ti muka­na ja kir­jan sivuil­la esiin­ty­vät monien mui­den lisäk­si legen­daa­ri­set “Hal­lan ukko” (Johan Alfred Heik­ki­nen) ja “Sau-her­ra” (Kaleb Savu­kos­ki).

Myös Elmo E. Kai­lan joh­ta­ma Uusi Met­sä­toi­mis­to osal­lis­tui avus­tus­toi­min­taan, lähin­nä Pie­ta­rin kaut­ta Suo­meen tul­lei­den sota­van­kien osal­ta. Nämä sai­vat tääl­tä mm. vää­ren­net­ty­jä pas­se­ja, joil­la he pää­si­vät Ruot­siin.

Mie­len­kiin­tois­ta on myös se, että Ruot­sin arkis­tois­ta ei löy­dy juu­ri mitään tie­toa näis­tä sak­sa­lai­sis­ta ja itä­val­ta­lai­sis­ta. Ruot­sa­lais­ten muis­tel­mat eivät myös­kään ker­ro täs­tä sinän­sä poik­keuk­sel­li­ses­ta toi­min­nas­ta mitään. Syy­tä asia­kir­jo­jen puu­tu­mi­seen ei tie­de­tä.

Mat­ti Lack­ma­nin kir­ja edus­taa laa­du­kas­ta his­to­rian tut­ki­mus­ta, mikä ei kui­ten­kaan yhtään vähen­nä sen luet­ta­vuut­ta.

Mat­ti Lack­man, Sota­van­kien pako Muur­man­nin rata­työ­maal­ta 1915–1918. Suo­ma­lai­sen Kir­jal­li­suu­den Seu­ra, Hel­sin­ki 2012. 357 sivua, kuvi­tet­tu.

Mar­kus Ana­ja