Yksi legen­daa­ri­sis­ta jää­kä­reis­tä oli poh­ja­lai­nen Ant­ti Iso­ta­lo, eli Ison­ta­lon Ant­ti. Hänes­tä lau­let­tiin jo vapaus­so­dan aikai­ses­sa lau­lus­sa

Tuli Ison­ta­lon Ant­ti, Här­mäs­tä päin
kera jouk­ko­jen ryn­nis­tä­väin”.

Ant­ti oli seit­se­män sodan vete­raa­ni ja joi­den­kin mie­les­tä hän oli ns. val­koi­sen Suo­men hen­ki­löi­ty­mä. Hän toi­mi ensin jää­kä­ri­vär­vä­ri­nä ja läh­ti sit­ten itse Sak­saan hake­maan soti­las­kou­lu­tus­ta. Mui­den jää­kä­rien jou­kos­sa hän tais­te­li ensin Sak­san itä­rin­ta­mal­la ja sit­ten, Suo­meen palat­tu­aan, vapaus­so­das­sa. Hän osal­lis­tui hei­mo­so­tiin kol­mas­ti ja vie­lä tal­vi- ja jat­ko­so­tiin.

Tätä 1900-luvun Ison­ta­lon Ant­tia ei luon­nol­li­ses­ti pidä sekoit­taa hänen saman­ni­mi­seen ja vie­lä­kin tun­ne­tum­paan isoi­sään­sä, puuk­ko­junk­ka­ri­kau­den Isoo-Ant­tiin, joka lau­lus­sa. Ran­nan­jär­ven kans­sa suun­nit­te­li tap­pa­van­sa Kau­ha­van val­les­man­nin.

Dosent­ti Jus­si Nii­nis­tö on nyt kir­joit­ta­nut ensim­mäi­sen kokoe­lä­män­ker­ran jää­kä­ris­tä ja suo­ma­lai­ses­ta vapaus­tais­te­li­jas­ta Ant­ti Iso­ta­los­ta. Nii­nis­tön suju­vaa teks­tiä on ilo lukea, kuten hänen aikai­sem­mis­sa­kin kir­jois­sa. Kir­jas­ta syn­tyy moni­puo­li­nen kuva poh­ja­lai­ses­ta, luja­tah­toi­ses­ta mie­hes­tä isän­maan asial­la.

Vaik­ka kir­jas­sa ei ole läh­de­viit­tauk­sia, teki­jä tar­jo­aa laa­jas­sa läh­de­kat­sauk­ses­saan taval­li­sel­le luki­jal­le riit­tä­väs­ti tie­toa käyt­tä­mis­tään moni­nai­sis­ta arkis­to-, kir­jal­li­suus- ja haas­tat­te­lu­läh­teis­tä. Kir­jas­sa on noin 140 kuvaa, jois­ta suu­ri osa on peräi­sin Ison­ta­lon per­heen kokoel­mis­ta.

VAPAUS­SO­TA TII­VIIS­SÄ PAKE­TIS­SA

Vapaus­so­ta-aihei­sia kir­jo­ja on vii­me vuo­si­na ilmes­ty­nyt erit­täin pal­jon, mut­ta nii­den jou­kos­sa ei ole ollut yhtään koko­nais­esi­tys­tä. Täs­sä suh­tees­sa on pit­käl­ti jou­dut­tu ole­maan vuo­si­kym­me­niä sit­ten ilmes­ty­nei­den teos­ten varas­sa. KTM Juk­ka I. Mat­ti­lan ja dosent­ti Jark­ko Kem­pin uusi kir­ja pois­taa tämän puut­teen.

Kir­jan sisäl­tö jakau­tuu mel­ko tasai­ses­ti teks­tiin ja kuviin. Vaik­ka kir­jan sivu­mää­rä on vain vajaa pari sataa, sii­hen on saa­tu tii­vis, mut­ta kat­ta­va esi­tys vapaus­so­dan kulus­ta. Näkö­kul­ma on hyvin pit­käl­le soti­laal­li­nen, mut­ta tapah­tu­mien poliit­ti­nen ja ideo­lo­gi­nen taus­ta ilme­nee kui­ten­kin – har­vi­nai­sen tasa­pai­noi­ses­ti­kin – kir­jan esi­pu­hees­sa ja joh­dan­to­lu­vuis­sa. Kir­jaa kan­nat­taa hank­kia jo mie­len­kiin­toi­sen, useis­ta eri kokoel­mis­ta koo­tun kuvi­tuk­sen takia.

****

Jus­si Nii­nis­tö, Ison­ta­lon Ant­ti. Suo­ma­lai­sen Kir­jal­li­suu­den Seu­ra, Hel­sin­ki 2008. 260 sivua, noin 140 kuvaa.

Juk­ka I. Mat­ti­la & Jark­ko Kemp­pi, Suo­men vapaus­so­ta 1918. Nimox, Hel­sin­ki 2007. 191 sivua, run­saas­ti kuvi­tet­tu.

Teks­ti: Mar­kus Ana­ja