Jää­kä­rie­vers­ti Mat­ti Lau­ri­la kuu­luu legen­daa­ris­ten soti­lait­tem­me jouk­koon. Hänen toi­min­tan­sa jää­kä­ri­nä ja vapaus­so­das­sa sekä hänen pit­kä­ai­kai­nen ase­man­sa Ete­lä-Poh­jan­maan suo­je­lus­kun­ta­pii­rin pääl­lik­kö­nä ovat taan­neet sen, että hänen muis­ton­sa elää. Yllät­tä­vää kyl­lä, hänes­tä ei kui­ten­kaan ole aiem­min kir­joi­tet­tu elä­mä­ker­taa. Tämä puu­te on nyt kor­jat­tu Vesa Mää­tän väi­tös­tut­ki­muk­sen myö­tä.
Mää­tän tut­ki­mus on ilmes­ty­nyt Aja­tus Kir­jo­jen (eli Gum­me­ruk­sen) kus­tan­ta­ma­na nimel­lä Lakeuk­sien evers­ti Mat­ti Lau­ri­la – Jää­kä­ris­tä legen­daa­ri­sek­si talon­poi­kais­pääl­li­kök­si. Vapaus­so­dan jäl­kei­se­nä aika­na suu­rin krii­si oli var­maan Lau­ri­lal­le Mänt­sä­län kapi­na vuon­na 1932. Vaik­ka Lau­ri­la tun­si sym­pa­ti­aa Lapuan lii­ket­tä koh­taan, hän halusi sil­ti olla lojaa­li val­tio­val­taa, var­sin­kin Svin­huf­vu­dia koh­taan. Suo­je­lus­kun­tien säi­ly­mi­nen yhte­näi­se­nä jär­jes­tö­nä oli hänel­le tär­ke­ää ja hän toi­mi­kin pai­nok­kaas­ti estääk­seen kii­vai­den ete­lä­poh­ja­lais­ten­sa ryh­ty­mäs­tä kapi­nan aktii­vi­sik­si osal­lis­tu­jik­si.
Tal­vi­so­taan Lau­ri­la osal­lis­tui Tai­pa­leen ja Äyrä­pään tais­te­lui­hin. Jat­ko­so­dan hyök­käys­vai­hee­seen hän osal­lis­tui rin­ta­ma­ko­men­ta­jan teh­tä­vis­sä, mut­ta eri­mie­li­syy­det eräi­den esi­mies­ten kans­sa joh­ti­vat hänen syr­jäyt­tä­mi­seen­sä. Kun suo­je­lus­kun­nat sodan jäl­keen lak­kau­tet­tiin, Mat­ti Lau­ri­la puto­si tyh­jän pääl­le. Hänen omat mie­hen­sä pysyi­vät kui­ten­kin evers­til­leen uskol­li­si­na.
Määt­tä käsit­te­lee koh­det­taan var­sin arvos­ta­vas­ti. Mänt­sä­lä-selk­kaus saa suu­ren huo­mion, ehkä jopa yli­ko­ros­te­tus­ti­kin. Sen sijaan Lau­ri­lan liki 40 vuot­ta kes­tä­neet vai­heet sodan­jäl­kei­ses­sä Suo­mes­sa ohi­te­taan noin 15 sivul­la. Niis­tä­kin oli­si riit­tä­nyt ker­rot­ta­vaa.

Toi­nen ete­lä­poh­ja­lai­nen vai­kut­ta­ja oli jää­kä­ri­vär­vä­ri­nä toi­mi­nut lää­ke­tie­teen yli­op­pi­las Jus­si Mal­ka­mä­ki. Hänen poi­kan­sa Juha­na Mal­ka­mä­ki on koon­nut isään­sä kos­ke­vaa aineis­toa pie­nek­si kir­jak­si, Jus­si Mal­ka­mäen tie 1888 – 1944. Lää­kä­ri – jää­kä­ri­vär­vä­ri – Vie­nan Kar­ja­la (oma­kus­tan­ne 2010).
Paki­noit­si­ja ”Vaa­san Jaak­ko” kir­joit­ti aikoi­naan luok­ka­to­ve­ris­taan että hän oli se mies, joka ”ensim­mäi­se­nä lähet­ti­nä tuli Hel­sin­gis­tä jär­jes­te­le­mään jää­kä­ri­vär­väys­tä ja mie­lia­lan muok­kaus­ta aseel­li­seen tais­te­luun maan vapaut­ta­mi­sek­si Sak­san avul­la rys­säs­tä.” Pait­si että Mal­ka­mä­ki toi­mi aktii­vi­ses­ti jää­kä­ri­vär­väys- ja etap­pi­toi­min­nas­sa, hän osal­lis­tui itse vapaus­so­taan Ete­lä-Poh­jan­maal­la. Soti­mi­nen ei lop­pu­nut tähän, vaan Jus­si Mal­ka­mä­ki toi­mi vie­lä vuo­si­na 1921 – 1922 lää­kä­ri­nä Vie­nan-ret­kel­lä.
Mal­ka­mä­ki-kir­ja on haja­nai­suu­des­taan huo­li­mat­ta läm­min­hen­ki­nen doku­ment­ti, jos­sa per­hees­sä säi­ly­neet muis­tot elä­vöit­tä­vät ker­ron­taa.