Teks­ti: Mar­kus Ana­ja
Syk­sy 2007

Mir­ko Har­ju­la on laa­ti­nut ensim­mäi­sen koko­nais­esi­tyk­sen Itä-Kar­ja­lan, Muur­man­nin ja Kuo­lan aluei­den tapah­tu­mis­ta ensim­mäi­sen maa­il­man­so­dan ja sitä seu­raa­vien vuo­sien aika­na. Tähän mah­tu­vat loka­kuun val­lan­ku­mous, Suo­men vapaus­so­ta, hei­mo­so­dat ja tie­ten­kin myös Venä­jän sisäl­lis­so­ta.

Liit­tei­nä kir­jas­sa on mm. laa­ja ko. alueil­la toi­mi­nei­den hen­ki­löi­den hen­ki­lö­his­to­ria. Kir­ja perus­tuu pait­si (tutkimus-)kirjallisuuteen myös arkis­to­ma­te­ri­aa­liin niin län­nes­sä kuin idäs­sä­kin.

Tal­vi- ja jat­ko­so­tien aika­na kir­jai­li­ja Ont­to­ni Miih­ka­li tuli laa­jas­ti tun­ne­tuk­si sota­kir­jois­taan. Viral­li­nen Suo­mi tun­tee kir­jai­li­jan nimel­lä Mik­ko Kar­vo­nen. Hän pal­ve­li jat­ko­so­das­sa mm. Itä-Kar­ja­lan soti­las­hal­lin­nos­sa ja mat­kus­ti siel­lä laa­jas­ti. Itse­kin itä­kar­ja­lai­se­na hän piti päi­vä­kir­jaa näke­mäs­tään ja kuu­le­mas­taan sekä omis­ta aja­tuk­sis­taan.

Kar­vo­sen päi­vä­kir­jan jul­kai­se­mi­nen estet­tiin sodan aika­na, mut­ta se on nyt ilmes­ty­nyt. Kir­ja tar­jo­aa mie­len­kiin­toi­sen kur­kis­tusau­kon sii­hen, miten hei­mo­aat­teen läpi­tun­ke­ma itä­kar­ja­lai­nen koki “runon­lau­la­jien maan”.

Edel­lä esi­tel­lyn kir­jan kans­sa samoi­hin aikoi­hin ja paik­koi­hin sijoit­tuu myös Ten­ho Pimiän tut­ki­mus suo­ma­lais­ten tut­ki­joi­den toi­min­nas­ta Itä-Kar­ja­las­sa. Sota­saa­lis­ta Itä-Kar­ja­las­ta sisäl­tää aina­kin näi­den rivien kir­joit­ta­jal­le pal­jon uut­ta tie­toa.

*****

Mir­ko Har­ju­la, Venä­jän Kar­ja­la ja Muur­man­ni 1914 – 1922. Suo­ma­lai­sen Kir­jal­li­suu­den Seu­ra, Hel­sin­ki 2007. 410 sivua, kuvi­tet­tu.

Mik­ko Kar­vo­nen, Salai­nen sota­päi­vä­kir­ja Itä-Kar­ja­las­ta 1941 – 1942. Gum­me­rus, Hel­sin­ki 2007. 302 sivua, valo­ku­va­lii­te.

Ten­ho Pimiä, Sota­saa­lis­ta Itä-Kar­ja­las­ta. Suo­ma­lais­tut­ki­jat mie­hi­te­tyil­lä alueil­la 1941 – 1944. Aja­tus, Hel­sin­ki 2007. 287 sivua, kuvi­tet­tu.