(Jul­kais­tu aikai­sem­min Suo­men Soti­las -leh­des­sä)

Ruo­kaan ja ruo­kai­luun liit­ty­vät perin­teet ovat soti­las­kult­tuu­rin mie­len­kiin­toi­sim­pia osa-aluei­ta. Aihees­ta ei ole kovin­kaan pal­jon kir­joi­tet­tu, mut­ta asia kor­jaan­tuu ker­ta­hei­tol­la Ruot­sis­sa juu­ri ilmes­ty­neen Fest i fält-teok­sen avul­la. Fest i fält on kir­ja­na upea: iso­ko­koi­nen, hyvä kuva-aineis­to, mie­len­kiin­toi­nen teks­ti ja tyy­li­käs tait­to. Toi­sin sanoin, lähes täy­del­li­nen kir­ja.

Kir­jas­sa esi­tel­lään aluk­si ruot­sa­lai­seen “soti­las­keit­ti­öön” liit­ty­vää his­to­ri­aa men­neil­tä vuo­si­sa­doil­ta yhdis­tet­ty­nä resep­tei­hin. Her­ne­kei­tos­ta esi­te­tään esi­mer­kik­si ver­siot m/1912, m/1994 ja m/1990. Meil­lä­kin tun­ne­tun “patal­joo­na­kei­ton” tari­naan ja val­mis­tuk­seen voi kir­jas­sa tutus­tua.

Lisäk­si kir­jas­sa ker­ro­taan run­saas­ti eri puo­lil­la maa­il­maa käy­tyi­hin sotiin liit­ty­viä ruo­ka­jut­tu­ja. Suo­mi on kir­jas­sa hyvin esil­lä alkaen lot­tia käsit­te­le­väs­tä jutus­ta ja ede­ten Mars­kin ryy­pyn kaut­ta Tun­te­mat­to­maan soti­laa­seen sisäl­ty­viin ruo­ka­jut­tui­hin.

Fest i fält on soti­las­kult­tuu­ris­ta ja -perin­tees­tä kiin­nos­tu­neil­le todel­lis­ta “herk­kua” sanan kum­mas­sa­kin mer­ki­tyk­ses­sä!

Suo­ma­lai­sel­le luki­jal­le tut­tu­ja ruo­kia löy­tyy tun­ne­tun ruo­ka­toi­mit­ta­jan Mysi Lah­ti­sen uudes­ta kir­jas­ta Into­hi­mot hel­lal­la­ni. Tämä “ylis­tys suo­ma­lai­sel­le keit­tiöl­le” on mai­nio opas kai­kil­le kok­kaa­jil­le. Aihee­seen sopi­va kuvi­tus on van­hois­ta suo­ma­lai­sis­ta elo­ku­vis­ta.

***

Eri­lais­ten yhtei­sö­jen his­to­rii­kit ovat tär­keä tie­don­läh­de moneen­kin tar­koi­tuk­seen. Olen täl­lä pals­tal­la aikai­sem­min­kin tuo­nut esil­le täl­lais­ten jul­kai­su­jen löy­tä­mi­seen, saa­ti sit­ten hank­ki­mi­seen liit­ty­vät vai­keu­det. Jul­kai­si­ja kuvit­te­lee usein, että kiin­nos­tus­ta löy­tyy vain “oman jou­kon” pii­ris­tä, oli se “jouk­ko” sit­ten paik­ka­kun­ta, kurs­sin osal­lis­tu­jat, jouk­ko-osas­tos­sa pal­vel­leet tai jokin muu seik­ka. Jul­kai­su­ja ei mark­ki­noi­da laa­jem­min eikä nii­tä aina edes halu­ta luo­vut­taa “ulko­puo­li­sil­le”. Olen tähän koon­nut muu­ta­mia mie­len­kiin­toi­sia ja tär­kei­tä jul­kai­su­ja, jois­ta joi­den­kin ilmes­ty­mi­sa­jan­koh­das­ta on jo kulu­nut hie­man aikaa.

Suo­je­lus­kun­ta-aihei­sia his­to­riik­ke­ja ilmes­tyy jat­ku­vas­ti lisää. Val­to Hei­no­sen ja Vil­ho Ter­vas­mäen Loi­maan Suo­je­lus­kun­ta 1917–1944 on esi­merk­ki hyvin tuo­te­tus­ta kuva­his­to­rii­kis­ta. Osin erit­täin hyvä­laa­tuis­ta ja mie­len­kiin­tois­ta kuva­ma­te­ri­aa­lia on löy­ty­nyt ehkä yllät­tä­vän­kin run­saas­ti. Tun­ne­tun sota­his­to­rioit­si­jan, evers­ti evp, pro­fes­so­ri Vil­ho Ter­vas­mäen laa­ti­ma teks­tio­suus on var­sin sup­pea ja se perus­tuu pit­käl­ti vuon­na 1937 ilmes­ty­nee­seen “viral­li­seen” his­to­riik­kiin.

Poh­jois-Poh­jan­maan soti­las­po­jis­ta ker­to­va his­to­riik­ki on ilmes­ty­nyt jo jokin aika sit­ten nimel­lä Poh­jan pojis­ta poh­jan mie­hik­si. Kir­ja nou­dat­taa mones­sa muus­sa­kin tämän tyyp­pi­ses­sä his­to­rii­kis­sa kokeil­tua tapaa jul­kais­ta toi­min­taan osal­lis­tu­nei­den hen­ki­löi­den muis­te­lui­ta ilman kokoon sito­vaa toi­mi­tuk­sel­lis­ta osuut­ta. Tämä tapa luo luon­nol­li­ses­ti ker­ron­taan mää­rä­tyn aitou­den tun­teen, mut­ta vas­ta­pai­no­na on väki­sin­kin syn­ty­vä ker­ron­nan kat­ko­nai­suus ja tyy­lil­li­nen kir­ja­vuus.

Suo­je­lus­kun­tiin liit­tyy taval­laan myös Tais­te­lu­kou­lu elää-teos. Nykyi­nen Puo­lus­tus­voi­mien Kou­lu­tuk­sen Kehit­tä­mis­kes­kus Tuusu­las­sa raken­net­tiin aikoi­naan Suo­je­lus­kun­tien Pääl­lys­tö­kou­luk­si. Sotien jäl­keen se toi­mi Tais­te­lu­kou­lun nimel­lä upsee­rien jat­ko­kou­lu­tus­ta anta­va­na soti­la­so­pe­tus­lai­tok­se­na, kun­nes tämä toi­min­ta yhdis­tet­tiin 1990-luvun alus­sa perus­tet­tuun Maan­puo­lus­tus­kor­kea­kou­luun.

Ant­ti Juu­ti­lai­sen toi­mit­ta­ma Tais­te­lu­kou­lu elää voi­daan näh­dä täy­den­nys­osa­na Tais­te­lu­kou­lun his­to­ria­teok­sel­le, joka ilmes­tyi kym­me­ni­sen vuot­ta sit­ten. Tais­te­lu­kou­lu elää on kokoel­ma Tais­te­lu­kou­luun ja sen puit­teis­sa toi­mi­nei­siin ihmi­siin liit­ty­viä anek­doot­te­ja, jot­ka elä­vöit­tä­vät aikai­sem­man his­to­ria­teok­sen vir­ka­kie­lel­lä laa­dit­tua kuvaus­ta.

Suu­rel­le ylei­söl­le var­sin tun­te­ma­ton jär­jes­tö on Meri­liit­to, aikai­sem­mil­ta nimil­tään Lai­vas­to­yh­dis­tys ja Lai­vas­to­liit­to. Kysees­sä ei ole var­si­nai­nen maan­puo­lus­tus­jär­jes­tö, sil­lä sen koh­tee­na on aina ollut meren­ku­lun koko sek­to­ri. Lai­vas­to­yh­dis­tys lob­bai­li mm. aika­naan tehok­kaas­ti 20- ja 30-luvuil­la sota-alus­ten han­kin­nan puo­les­ta, aivan kuten esi­ku­vat mm. Sak­sas­sa ja englan­nis­sa vuo­si­sa­dan alus­sa.

Jär­jes­tön puit­teis­sa on ollut myös aktii­vis­ta nuo­ri­toi­min­taa. Jul­kai­sut ja näyt­te­lyt ovat kes­kei­se­ti muka­na toi­min­nas­sa. Mie­len­kiin­toi­nen teos!

Poh­jois-Kar­ja­lan Pri­kaa­ti on jul­kais­sut tyy­lik­kään kir­jan toi­min­nas­taan 1990–2000. Moder­nin varus­kun­nan elä­mä näyt­täy­tyy luki­jal­le moni­puo­li­ses­ti.

Useat kadet­ti­kurs­sit ovat jul­kais­seet kro­nik­kan­sa, jot­ka usein tar­joa­vat myös ulko­puo­li­sel­le luki­jal­le mie­len­kiin­toi­sia luku­het­kiä. Myös RUK:n kurs­si­jul­kai­sut ovat kai­kil­le tut­tu­ja, jos­kin ne ovat pää­osin var­sin sisään­läm­piä­viä. Astet­ta eri­koi­sem­pi oli Kau­ha­val­la vuon­na 1949 toi­men­pan­tu Len­toup­see­ri­kurs­si 15, joka on jul­kais­sut oman kro­nik­kan­sa. Monis­teen­omai­ses­sa A4-jul­kai­sus­sa on nos­tal­gian hen­keä kun sii­nä pala­taan run­saan puo­len vuo­si­sa­dan taka­siin tapah­tu­miin len­tä­mi­ses­tä haa­vei­le­vien nuor­ten mies­ten paris­sa.

Mar­kus Ana­ja
————————

Stu­re Nils­son, Fest i fält – Menyer från krigs­his­to­riens skå­deplat­ser. Natur och Kultur/LTs för­lag, Stock­holm 2002. 175 sivua, erit­täin run­sas kuvi­tus.

Mysi Lah­ti­nen, Into­hi­mot hel­lal­la­ni – Suo­ma­lai­sen keit­tiön ylis­tys. Tam­mi, Hel­sin­ki 2002. 256 sivua, run­sas kuvi­tus.

Val­to Hei­no­nen & Vil­ho Ter­vas­mä­ki, Loi­maan Suo­je­lus­kun­ta 1917–1944. Ooli, Loi­maa 2002. 194 sivua, run­sas kuvi­tus.

Poh­jan pojis­ta poh­jan mie­hik­si. Soti­las­poi­ka­toi­min­taa Oulun Suo­je­lus­kun­ta­pii­ris­sä. Oulun­seu­dun Soti­las­poi­kien Perin­ne­kil­ta, Oulu 2001. 319 sivua, kuvi­tet­tu.

Ant­ti Juu­ti­lai­nen (toim.), Tais­te­lu­kou­lu elää. Tais­te­lu­kou­lun Perin­neyh­dis­tys, Tuusu­la 2002. 264 sivua, kuvi­tet­tu.

Visa Auvi­nen, Lai­vas­to­yh­dis­tyk­ses­tä Meri­lii­tok­si. Lai­vas­to­yh­dis­tys – Lai­vas­to­liit­to – Meri­liit­to 1926–2001. Meri­liit­to, s.l. [Hel­sin­ki] 2001. 208 sivua, run­sas kuvi­tus.

Mat­ti Turu­nen, Poh­jois-Kar­ja­lan Pri­kaa­ti – Kor­pi­so­tu­rien kou­lut­ta­ja 1990–2000. Poh­jois-Kar­ja­lan Pri­kaa­ti, Kon­tio­ran­ta 2000. 121 sivua, kuvi­tet­tu.

Len­toup­see­ri­kurs­si 15 vuon­na 1949. [Koa­la-Kus­tan­nus, Hel­sin­ki 2001]. 161 sivua, kuvi­tet­tu.