Hei­mo­so­dat kuu­lu­vat nii­hin aihei­siin, jois­ta toi­sen maa­il­man­so­dan Suo­mes­sa ei juu­ri puhut­tu. Vapaus­so­dan jäl­kei­si­nä vuo­si­na suo­ma­lai­set osal­lis­tui­vat moniin itä­ra­jan takai­sil­le alueil­le suun­nat­tui­hin sota­ret­kiin: vuon­na 1918 Vie­naan ja Pet­sa­moon, vuo­si­na 1919–1920 Aunuk­seen ja Inke­riin, 1920 uudel­leen Pet­sa­moon ja vuo­si­na 1921–1922 ns. Kar­ja­lan kan­san­nousuun. Lisäk­si suo­ma­lais­ten vapaa­eh­tois­ten osal­lis­tu­mi­nen Viron vapaus­so­taan vuon­na 1919 kat­so­taan kuu­lu­van hei­mo­so­tiim­me.

Välit­tö­mäs­ti näi­den tapah­tu­mien jäl­keen ilmes­tyi suu­ri mää­rä muis­tel­ma­tyyp­pi­siä kir­joi­tuk­sia. Jää­kä­rie­vers­ti Eero Kuus­saa­ri – hei­mo­so­tu­ri itse­kin – aloit­ti 30-luvul­la puo­lus­tus­voi­mien palk­kaa­ma­na hei­mo­so­tia kos­ke­van aineis­ton keruun tavoit­tee­naan näi­den tapah­tu­mien perus­teel­li­sen tut­ki­muk­sen laa­ti­mi­nen. Tal­vi­so­dan kyn­nyk­sel­lä hänel­tä ilmes­tyi­kin ensim­mäi­nen osa, joka käsit­te­li Pet­sa­mon ret­keä. Sodat ja nii­tä seu­ran­nut uusi jak­so Suo­men his­to­rias­sa eivät sal­li­neet alku­pe­räis­ten suun­ni­tel­mien mukai­sen tut­ki­mus­toi­min­nan jat­ka­mis­ta. Kuus­saa­ri jul­kai­si kui­ten­kin 1950-luvul­la vie­lä­kin klas­si­kon ase­man omaa­van kat­sauk­sen hei­mo­so­tiin (Vapaus­tais­te­lu­jen teil­lä).

Vas­ta 1990-luvul­la hei­mo­so­tiin – kuten moniin mui­hin aiem­min “sopi­mat­to­mi­na” pidet­tyi­hin aihei­siin – oli taas mah­dol­lis­ta pala­ta. Hyvis­tä yksit­täis­tut­ki­muk­sis­ta huo­li­mat­ta ajan tasal­la ole­vaa koko­nais­esi­tys­tä hei­mo­so­dis­ta ei ole ollut saa­ta­vil­la. Dosent­ti Jus­si Nii­nis­tö on nyt täyt­tä­nyt tämän aukon. Hänen juu­ri ilmes­ty­nyt teok­sen­sa Hei­mo­so­tien his­to­ria 1918–1922 on – kuten teki­jän aikai­sem­mat­kin kir­jat – suju­vas­ti, mut­ta sil­ti tie­teel­li­sen tut­ki­muk­sen kri­tee­rit täyt­tä­väl­lä taval­la kir­joi­tet­tu tii­vis tie­to­pa­ket­ti.

Nii­nis­tö on käyt­tä­nyt laa­jas­ti sekä jul­ki­sia että yksi­tyi­siä arkis­to­ja. Kir­jan kuvi­tuk­se­na on huo­mat­ta­va mää­rä ennen jul­kai­se­mat­to­mia valo­ku­via, jois­ta useim­mat ovat hei­mo­so­tu­rien jäl­ke­läis­ten hal­lus­sa. Kir­jan lukui­sat tie­to­laa­ti­kot valot­ta­vat mai­nios­ti eri yksi­tyis­koh­tia ja täy­den­tä­vät täten var­si­nais­ta teks­tiä. Nii­nis­tön kir­ja tulee säi­ly­mään pit­kään hei­mo­so­tien his­to­rian stan­dar­di­teok­se­na. Se kuu­luu ehdot­to­mas­ti jokai­sen Suo­men 1900-luvun his­to­rias­ta kiin­nos­tu­neen hen­ki­lön kir­ja­hyl­lyyn.

Hei­mo­aa­tet­ta vil­jel­tiin tun­ne­tus­ti sotien väli­se­nä aika­na Aka­tee­mi­ses­sa Kar­ja­la-Seu­ras­sa. AKS:n his­to­rian vii­me syk­sy­nä ilmes­ty­nees­sä ensim­mäi­ses­sä osas­sa fil.tri Heik­ki Eske­li­nen tar­kas­te­lee mm. jär­jes­tön orga­ni­saa­tio­ta ja aatet­ta sekä sen ase­maa suo­ma­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa. Toi­vot­ta­vaa on, että teok­sen toi­nen osa val­mis­tui­si mah­dol­li­sim­man pian.

Vapaus­so­taa käsit­te­le­viä tut­ki­muk­sia on vii­me aikoi­na ilmes­ty­nyt usei­ta, mm. val­tio­neu­vos­ton aset­ta­man Sota­sur­ma­pro­jek­tin puit­teis­sa. Uusin on Mar­ko Tikan tut­ki­mus vuo­den 1918 kent­tä­oi­keuk­sis­ta ja nii­den toi­min­nas­ta. Tik­ka tar­kas­te­lee sekä val­kois­ten että punais­ten suo­rit­ta­mia ran­kai­su­toi­men­pi­tei­tä tais­te­lu­jen aika­na tai välit­tö­mäs­ti nii­den jäl­keen. Tut­ki­mus on väi­tös­kir­ja, joten se on pai­koin mel­ko ras­kas­lu­kui­nen ja kui­vah­ko. Tikan ana­lyy­sit aiem­mas­ta tut­ki­muk­ses­ta sekä vapaus­so­taan liit­ty­vis­tä mie­li­ku­vis­ta ja trau­mois­ta on asial­li­nen. Olen eri miel­tä sii­tä, että “sisäl­lis­so­ta” on paras ja neut­raa­lein nimi­tys alku­vuo­den 1918 tapah­tu­mil­le. “Vapaus­so­ta” on se nimi joka tapah­tu­mien jäl­keen tuli viral­li­sen Suo­men käyt­töön ja mie­les­tä­ni se on edel­leen vali­di. Vaik­ka sotaan liit­tyi myös sisäl­lis­so­dan piir­tei­tä, tämän ei tar­vit­se mer­ki­tä perin­tei­sen nimen romut­ta­mis­ta.

Ensim­mäi­sen maa­il­man­so­dan jäl­ki­mai­nin­geis­sa käy­tiin myös muu­al­la kuin Suo­mes­sa tais­te­lu­ja oman maan itse­näi­syy­den puo­les­ta. Yksi meil­lä vähem­män tun­net­tu­ja mai­ta on Ukrai­na. Mai­nion kat­sauk­sen Ukrai­nan moni­vai­hei­ses­ta his­to­rias­ta 1900-luvul­la tar­jo­aa tun­ne­tun brit­ti­läi­sen sar­jan Men-at-Arms’in kir­ja­nen Ukrai­nian Armies 1914–55. Vaik­ka pain­opis­te on soti­las­pu­ku­jen esit­te­lys­sä, myös his­to­rial­li­set tapah­tu­mat tule­vat pää­osin läpi­käy­dyik­si: itse­näi­syys­tais­te­lu, lyhyt itse­näi­syy­den aika 20-luvun alus­sa, toi­sen maa­il­man­so­dan aikai­set tais­te­lut sekä Neu­vos­to­liit­toa että Sak­saa vas­taan ja vie­lä 1950-luvun puo­li­vä­liin kes­tä­nyt sis­si­toi­min­ta.

***

Ken­raa­lie­lä­mä­ker­to­ja ilmes­tyy meil­lä tasai­seen tah­tiin. Jal­ka­väen­ken­raa­li K.A. Tapo­lan pojan­ty­tär Päi­vi Tapo­la on kir­joit­ta­nut isoi­säs­tään mie­len­kiin­toi­sen elä­mä­ker­ran. Kir­ja ei suin­kaan perus­tu vain per­he­muis­toi­hin, vaan sen läh­tei­nä on run­saas­ti arkis­toai­neis­toa, kir­jal­li­suut­ta ja haas­tat­te­lu­ja.

***

Itse­näi­sen Suo­men ensim­mäi­nen kor­kean tason poliit­ti­nen mur­ha tapah­tui Hel­sin­gis­sä 1922. Tuol­loin minis­te­ri Heik­ki Rita­vuo­ri ammut­tiin kotio­vel­laan Töö­lös­sä. Näi­tä tapah­tu­mia toi­mit­ta­ja Ris­to Niku selos­taa kir­jas­saan Minis­te­ri Rita­vuo­ren mur­ha. Mai­nit­ta­koon täs­sä, että Nikun edel­li­ses­tä kir­jas­ta (Kuka ampui kap­tee­ni Ivan Belo­vin?) käy­dään edel­leen Soti­la­sai­ka­kaus­leh­den pals­toil­la kovaa kes­kus­te­lua.

Mar­kus Ana­ja
*************************

Jus­si Nii­nis­tö, Hei­mo­so­tien his­to­ria 1918–1922. Suo­ma­lai­sen Kir­jal­li­suu­den Seu­ra, Hel­sin­ki 2005. 307 sivua, run­saas­ti valo­ku­via ja kart­to­ja. 32 euroa.

Heik­ki Eske­li­nen, Me tah­doim­me suu­rek­si Suo­men­maan. Aka­tee­mi­sen Kar­ja­la-Seu­ran his­to­ria I. Wer­ner Söder­ström, Hel­sin­ki 2004. 401 sivua, valo­ku­via. 46 euroa.

Mar­ko Tik­ka, Kent­tä­oi­keu­det. Välit­tö­mät ran­kai­su­toi­met Suo­men sisäl­lis­so­das­sa 1918. Suo­ma­lai­sen Kir­jal­li­suu­den Seu­ra, Hel­sin­ki 2004. 471 sivua, valo­ku­via. 29 euroa.

Peter Abbott & Euge­ne Pinak, Ukrai­nian Armies 1914–55. (Men-at-Arms 412). OSprey Publis­hing, Oxford 2004. 48 sivua, valo­ku­va- ja piir­ros­ku­vi­tus. Hin­ta 9 GBP. (Tilauk­set. Osprey Direct, P.O.Box 140, Wel­ling­bo­rough, Nort­hants, NN8 2FA, UK tai www.ospreypublishing.com).

Päi­vi Tapo­la, Ajan pai­no. Jal­ka­väen­ken­raa­li K.A. Tapo­lan elä­mä. Tam­mi, Hel­sin­ki 2004. 368 sivua, valo­ku­via. Hin­ta n. 40 euroa.

Ris­to Niku, Minis­te­ri Rita­vuo­ren mur­ha. Edi­ta, Hel­sin­ki 2004. 257 sivua, valo­ku­via. 29 euroa.