Vapaus­so­dan jäl­kei­si­nä vuo­si­na Itä-Kar­ja­las­sa, Pet­sa­mos­sa ja Inke­ris­sä käy­dyis­tä aseel­li­sis­ta selk­kauk­sis­ta käy­te­tään yleen­sä nimi­tys­tä hei­mo­so­dat. Myös suo­ma­lais­ten vapaa­eh­tois­ten osal­lis­tu­mi­nen Viron vapaus­so­taan las­ke­taan yleen­sä näi­hin kuu­lu­vak­si.

Välit­tö­mäs­ti tapah­tu­mien jäl­keen ilmes­tyi joi­tain, lähin­nä muis­tel­ma­tyyp­pi­siä, kir­jo­ja ja lisää tuli aina 1930-luvul­le asti. Sotiem­me jäl­keen hei­mo­so­dis­ta ei pit­kään aikaan juu­ri kir­joi­tet­tu, kun­nes Eero Kuus­saa­ren sup­peah­ko koko­nais­esi­tys Vapaus­tais­te­lu­jen teil­lä ilmes­tyi vuon­na 1957.

Jou­ko Vah­to­lan tie­teel­li­set kri­tee­rit täyt­tä­vät tut­ki­muk­set vuo­sien 1918 ja 1919 Itä-Kar­ja­lan ret­kis­tä ilmes­tyi­vät 1988 ja 1997. 2000-luvun puo­li­vä­lis­sä ilmes­tyi Jus­si Nii­nis­tön kat­ta­va ja päte­vä koko­nais­esi­tys, Hei­mo­so­tien his­to­ria 1918–1922. Vali­tet­ta­vas­ti kir­ja on jo kus­tan­ta­jal­ta lop­puun­myy­ty, eikä sitä näy­tä ole­van kovin help­po löy­tää anti­kva­ri­aa­teis­ta­kaan.

Tämän takia tie­to uuden hei­mo­so­ta­kir­jan ilmes­ty­mi­ses­tä kevääl­lä 2014 herät­ti pal­jon odo­tuk­sia.
Atso Haa­pa­sen Suo­ma­lais­ten hei­mo­so­ta­ret­ket 1918–1922 on kus­tan­ta­jan esit­te­ly­teks­tin mukaan “laa­jaan arkis­to­ma­te­ri­aa­liin perus­tu­va teos – -” ja teki­jä on kir­joit­ta­nut ”perin­po­jai­sen ja pal­jas­ta­van teok­sen huo­nos­ti orga­ni­soi­tu­jen ja kurit­to­mien jouk­ko­jen epä­toi­voi­sis­ta yri­tyk­sis­tä luo­da Suo­mes­ta Suur-Suo­mi”.

Vali­tet­ta­vas­ti Haa­pa­sen kir­ja ei kai­kil­ta osin täy­tä odo­tuk­sia. Se perus­tuu kyl­lä pit­käl­ti Kan­sal­li­sar­kis­tos­sa säi­ly­tet­tä­viin asia­kir­joi­hin, mut­ta kir­ja kes­kit­tyy eri­lais­ten tais­te­lu­jen ja kaha­koi­den yksi­tyis­koh­tai­seen selos­ta­mi­seen eikä tapah­tu­mia juu­ri taus­toi­te­ta. Arkis­tos­ta löy­ty­nei­den pape­rei­den sisäl­töä on selos­tet­tu laveas­ti. Kir­jas­sa on esi­mer­kik­si sivu­tol­kul­la luet­te­loi­ta, mm. eri­lai­sia vah­vuusil­moi­tuk­sia, jois­sa pat­ruu­nan tark­kuu­del­la ker­ro­taan jon­kun jou­kon tilan­ne jonain ajan­koh­ta­na. Perä­ti kol­men ja puo­len sivun ver­ran on lue­tel­tu erään patal­joo­nan teh­tä­vä­koh­tai­sia palk­ko­ja kesä­kuus­sa 1919. Mikä­li tätä asi­aa halu­taan koros­taa, nel­jä tai vii­si esi­merk­kiä oli­si ehkä riit­tä­nyt mut­ta toki samal­la edel­lyt­tä­nyt ana­lyy­sia tai kom­men­toin­tia.

Eri pai­kan­ni­mien tai asioi­den osal­ta käy­te­tään eri koh­dis­sa eri­lai­sia nimiä, ilmei­ses­ti joh­tuen eri doku­ment­tien ero­va­uuk­sis­ta. Luki­jan kan­nal­ta nimet ja käsit­teet oli­si tie­tys­ti pitä­nyt yhden­mu­kais­taa. Viron vapaus­so­taa käsit­te­le­väs­sä luvus­sa taas huo­mio kiin­nit­tyy paik­ka­kun­tien sak­san­kie­li­siin nimiin, joi­ta ei Viros­sa ole 1920-luvun jäl­keen käy­tet­ty. Nii­tä on var­mas­ti käy­tet­ty vapaus­so­dan aikai­sis­sa pape­reis­sa, mut­ta tämän päi­vän kar­tois­ta nii­tä ei löy­dy. Kart­to­ja Haa­pa­sen kir­jas­sa on tasan yksi (”Vie­nan ret­ken tais­te­lua­lue”), vaik­ka tämän tyyp­pis­ten tapah­tu­mien seu­raa­mis­ta ilman kart­to­ja on luki­jal­le han­ka­laa.

LÄH­DE­LUET­TE­LO

Läh­de­luet­te­los­sa on pari­kym­men­tä asia­kir­ja­ko­ko­nai­suut­ta tai -kokoel­maa. Niis­tä ei kui­ten­kaan mai­ni­ta mis­sä arkis­tos­sa ne sijait­se­vat. Kir­jan Joh­dan­to-luvus­sa toki mai­ni­taan, että Kan­sal­li­sar­kis­tos­sa, mukaan lukien sii­hen lii­te­tys­sä enti­ses­sä Sota-arkis­tos­sa, on run­saas­ti hei­mo­so­tiin liit­ty­vää aineis­toa, mut­ta ei tämä pois­ta tar­vet­ta ker­toa läh­de­luet­te­los­sa mis­tä sii­nä lue­tel­tu aineis­to säi­ly­te­tään.

Kir­jo­ja läh­de­luet­te­loon on kel­puu­tet­tu koko­nais­ta kuusi (6)! Mm. Kuus­saa­ren tämän kir­joi­tuk­sen alus­sa mai­nit­tu kat­saus puut­tuu, vaik­ka se vuo­si­kym­me­niä oli ainoa koko­nais­esi­tys hei­mo­so­dis­ta.

YHTEEN­VE­TO

Atso Haa­pa­sen kir­ja tar­jo­aa ruo­hon­juu­ri­ta­son kuvauk­sia monis­ta kaha­kois­ta ja run­saas­ti mui­ta­kin väläh­dyk­siä aika­lais­muis­tel­mis­ta. Jot­kut näis­tä ovat jopa var­sin värik­käi­tä. ”Actio­nis­tä” ja nip­pe­li­ta­son tie­dois­ta pitä­vil­le luki­joil­le Haa­pa­sen kir­ja var­maan tar­jo­aa muka­vaa luke­mis­ta. Syväl­li­sem­pää, ana­lyyt­ti­sem­paa ja koko­nais­val­tai­sem­paa tie­toa tar­vit­se­vien on edel­leen tur­vau­dut­ta­va Nii­nis­tön kir­jaan.

Atso Haa­pa­nen, Suo­ma­lais­ten hei­mo­so­ta­ret­kekt 1918–1922. Miner­va, Hel­sin­ki 2014. 322 sivua, kuva­lii­te.

Teks­ti: Mar­kus Ana­ja

**************************************************************

Kir­jan kan­si: (sivul­la http://www.minervakustannus.fi/kirjat/kirja.php?kirja=1083 on hie­man eri­lai­nen kan­si)