His­to­rian alan väi­tös­kir­jat eivät aina saa kovin pal­jon jul­ki­suut­ta, mut­ta Turun yli­opis­tos­sa muu­ta­ma viik­ko sit­ten väi­tel­lyt Mark­ku Joki­si­pi­lä pää­si val­ta­kun­nan media­myl­lyyn. Hänen tut­ki­muk­sen­sa kes­kei­siä tulok­sia näet on se, että Suo­mi oli­si kesäl­lä 1944 pys­ty­nyt jat­ka­maan tais­te­lua yksin ilman Rytin – Rib­bent­ro­pin sopi­muk­sen muka­naan tuo­maa lisä­apua. Joki­si­pi­län mukaan Suo­mel­la oli tuol­loin vie­lä kyl­lik­si asei­ta ja ampu­ma­tar­vik­kei­ta. Sak­san mate­ri­aa­li­avun lop­pu­mi­ses­ta ei näh­ty mitään merk­ke­jä.

Joki­si­pi­lä esit­tää myös, että liit­to­so­pi­mus­han­ke oli Rib­bent­ro­pin yksin aja­ma asia, jol­le ei ollut Hit­le­rin tukea. Suo­men koros­ta­ma eril­lis­so­ta-tee­si saa myös Joki­si­pi­läl­tä kyy­tiä. Uskon, että täs­sä on tut­ki­mus jos­ta tul­laan vie­lä pit­kään kes­kus­te­le­maan ja kiis­te­le­mään.

Kulis­sien takai­nen toi­min­ta, poliit­ti­nen juo­nit­te­lu, toi­sen osa­puo­len urkin­ta, tie­dus­te­lu ja vakoi­lu ovat kaik­ki sukua toi­sil­leen. Ne ovat asioi­ta, jot­ka ovat aina kiin­nos­ta­neet ihmi­siä eikä siis ihme, että niis­tä kir­joi­te­taan mel­ko pal­jon.

Maan­puo­lus­tus­kor­kea­kou­lun Sota­museol­la pitä­mät ylei­sö­luen­to­ti­lai­suu­det syk­syl­lä 2003 käsit­te­li­vät jat­ko­so­dan salais­ta toi­min­taa. Kos­ka kai­kil­la kiin­nos­tu­neil­la ei ollut mah­dol­li­suut­ta osal­lis­tua näi­hin tilai­suuk­siin, onkin kyseis­ten esi­tel­mien jul­kai­se­mi­nen kir­ja­muo­dos­sa erit­täin kii­tet­tä­vää. Salai­sen sodan sivut –nimi­nen teok­sen asian­tun­ti­joi­den kir­joit­ta­mat artik­ke­lit anta­vat moni­puo­li­sen kuvan täs­tä aihe­pii­ris­tä.

Tal­vi­so­dan tie­dus­te­lu­toi­min­taa on tut­ki­nut fil.lis. Mat­ti Koso­nen. Hänen uusi kir­jan­sa Tal­vi­so­dan tie­dus­te­li­jat on mie­len­kiin­toi­nen ja jän­nit­tä­vä­kin sel­vi­tys mones­ta aiem­min tun­te­mat­to­mas­ta sei­kas­ta. Kir­ja perus­tuu pait­si asia­kir­ja-aineis­toon myös haas­tat­te­lui­hin. Koso­nen­han kir­joit­ti muu­ta­ma vuo­si sit­ten Suo­men soti­las­tie­dus­te­lus­ta 1920- ja 30-luvuil­la (Raja rai­lo­na auke­aa – tie­dus­te­lua Neu­vos­to-Kar­ja­las­sa vuo­si­na 1920–1939).

Sota­tie­teen toh­to­rin tut­kin­to on ollut mah­dol­lis­ta suo­rit­taa muu­ta­man vuo­den ajan, mut­ta vas­ta vii­me kesä­nä val­mis­tui ensim­mäi­nen toh­to­ri Maan­puo­lus­tus­kor­kea­kou­lus­ta. Komen­ta­ja evp Aar­ni Leh­den laa­jaan asia­kir­ja-aineis­toon sekä kir­jal­li­suu­teen perus­tu­va
tut­ki­mus käsit­te­lee Suo­men ja Bal­tian mer­ki­tys­tä Venä­jän kei­sa­ril­li­sel­le lai­vas­tol­le 1800-luvun puo­les­ta välis­tä aina ensim­mäi­sen maa­il­man­so­dan alkuun.

**

Mones­sa reser­vi­läis­per­hees­sä­kin käy­dään aika ajoin ns. koi­ra­kes­kus­te­lu. Joko isän­tä halu­aa koi­ran met­säs­tys­reis­suil­le tai lap­set seu­rak­si, mut­ta kun koi­ra han­ki­taan jon­kun täy­tyy huo­leh­tia sekä sen kou­lut­ta­mi­ses­ta että hyvin­voin­nis­ta. Ensim­mäi­nen tär­keä vai­he pro­ses­sis­sa on kui­ten­kin rodun valin­ta. Tähän saa pal­jon apua Maa­rit Laak­so­sen uudes­ta kir­jas­ta Koi­ra­ro­dut Suo­mes­sa. Kir­jas­sa esi­tel­lään yli kak­si­sa­taa koi­ra­ro­tua, ker­ro­taan nii­den omi­nai­suuk­sis­ta, hoi­don tar­pees­ta ja sai­rauk­sis­ta. Kun koi­ran­pen­tu sit­ten tulee kotiin, alkaa­kin välit­tö­mäs­ti työ­te­liäin vai­he eli kou­lut­ta­mi­nen. Täs­sä on pal­jon apua tun­ne­tun eläin­ten kou­lut­ta­jan Tui­re Kai­mion kir­jas­ta Pen­nun kas­va­tus. Kir­jas­sa anne­taan hyvin käy­tän­nön lähei­siä vink­ke­jä sii­tä, miten pen­nus­ta tulee hyvin käyt­täy­ty­vä per­heen­jä­sen. Sit­keyt­tä, viit­se­liäi­syyt­tä ja pit­kää pin­naa tar­vi­taan!

Mar­kus Ana­ja

*************************
Mark­ku Joki­si­pi­lä, Ase­vel­jiä vai liit­to­lai­sia? Suo­mi, Hit­le­rin Sak­san liit­to­so­pi­mus­vaa­ti­muk­set ja Rytin – Rib­bent­ro­pin sopi­mus. (Bib­liot­heca His­to­rica 84). Suo­ma­lai­sen Kir­jal­li­suu­den Seu­ra, Hel­sin­ki 2004. 471 sivua, muu­ta­ma valo­ku­va.

Mat­ti Koso­nen, Tal­vi­so­dan tie­dus­te­li­jat. Pää­ma­jan tie­dus­te­luo­sas­ton Sor­ta­va­lan ala­toi­mis­to tal­vi­so­das­sa. Ate­na, Jyväs­ky­lä 2004. 376 sivua, kuvi­tet­tu.

Salai­sen sodan sivut. Tie­dus­te­lua, vakoi­lua ja sala­toi­min­taa jat­ko­so­das­sa. Maan­puo­lus­tus­kor­kea­kou­lu Sota­his­to­rian lai­tos, Hel­sin­ki 2003. 225 sivua, muu­ta­ma valo­ku­va ja kart­ta. (Tilauk­set: MpKK Sota­his­to­rian lai­tos, PL 7, 00861 Hel­sin­ki).

Aar­ni Leh­ti, Bal­tian kuver­ne­ment­tien ja Suo­men mer­ki­tys Venä­jän kei­sa­ril­li­sel­le lai­vas­tol­le v. 1856 – 1914. Maan­puo­lus­tus­kor­kea­kou­lu Sota­his­to­rian lai­tos, Hel­sin­ki 2003. 298 sivua, muu­ta­ma kart­ta. (Tilauk­set: MpKK Sota­his­to­rian lai­tos, PL 7, 00861 Hel­sin­ki).

Maa­rit Laak­so­nen, Koi­ra­ro­dut Suo­mes­sa. Ota­va, Hel­sin­ki 2004. 416 sivua, väri­va­lo­ku­vat kai­kis­ta roduis­ta.

Tui­re Kai­mio, Pen­nun kas­va­tus. Pen­nus­ta kun­non koi­rak­si. WSOY, Hel­sin­ki 2003. 272 sivua, run­saas­ti väri­va­lo­ku­via.