AAMU­KAM­MAS­TA MAR­SAL­KAN­SAU­VAAN

(Jul­kais­tu aikai­sem­min Hel­sin­gin Reser­vin Sano­mis­sa)

Monen vuo­den työn tulok­se­na on Juk­ka I. Mat­ti­lan laa­ja teos Vapaus­so­dan muis­to­mi­ta­lit nyt val­mis­tu­nut.

Mat­ti­la on etsi­nyt Vapaus­so­taan liit­ty­viä mita­le­ja ja ris­te­jä kos­ke­vaa alku­pe­räi­sai­neis­toa mm. lukui­sis­ta arkis­tois­ta. Täten hän pys­tyy nyt useim­mis­ta mita­leis­ta anta­maan tark­kaa tie­toa mm. nii­den perus­ta­mi­seen liit­ty­vis­tä vai­heis­ta ja jako­mää­ris­tä. Täl­lais­ta sekä his­to­rian tut­ki­jal­le että keräi­li­jäl­le tär­keä­tä tie­toa ei ole aikai­sem­min ollut saa­ta­va­na.

Pait­si uut­ta tie­toa Mat­ti­la on myös onnis­tu­nut hank­ki­maan kir­jan­sa kuvi­tuk­sek­si suu­ren mää­rän ennen jul­kai­se­mat­to­mia kuvia, jot­ka näyt­tä­vät miten kir­jas­sa käsi­tel­tä­viä merk­ke­jä on kan­net­tu. Luon­nol­li­ses­ti kir­jas­sa on myös hyvä­ta­soi­set kuvat itse mer­keis­tä, mut­ta nime­no­maan nii­den todel­li­sen kan­to­ta­van näyt­tä­mi­nen mitä eri­lai­sim­pien asus­tei­den kans­sa täy­den­tää ohje­sään­töi­hin ja vas­taa­viin mää­räyk­siin perus­tu­vaa viral­lis­ta kuvaa. Tämä on esi­tys­ta­pa, jota suo­sit­te­len käy­tet­tä­väk­si kai­kis­sa soti­las­pu­ku­ja ja kun­nia­merk­ke­jä käsit­te­le­vis­sä teok­sis­sa.

Kus­tan­ta­ja on panos­ta­nut myös kir­jan aihe­pii­rin tun­ne­tuk­si teke­mi­seen kan­sain­vä­li­ses­ti: teos on nimit­täin koko­naan kak­si­kie­li­nen (suo­mi – englan­ti). Vapaus­so­dan mita­lit on laa­du­kas lisä mei­dän kun­nia­merk­ki­kir­jal­li­suu­teem­me mut­ta sen lisäk­si se on myös tär­keä läh­de­teos vapaus­so­dan his­to­rias­ta laa­jem­min­kin.

***

Suo­ma­lai­sia SS-vapaa­eh­toi­sia pit­kään tut­ki­nut Olli Wik­berg on jul­kais­sut uuden kuva­teok­sen, Drit­te Nord­land. Kir­jan nimi viit­taa suo­ma­lai­sen vapaa­eh­tois­pa­tal­joo­nan ase­maan kol­man­te­na patal­joo­na­na ulko­maa­lai­sis­ta vapaa­eh­toi­sis­ta muo­dos­te­tun SS-divi­sioo­na Wikin­gin Nord­land-ryk­men­tis­sä.

Kir­jas­sa on noin 400 kuvaa, lähes kaik­ki vapaa­eh­tois­ten itsen­sä otta­mia. Kuten teki­jä esi­pu­hees­saan tote­aa­kin, kuvien tek­ni­nen ja tai­teel­li­nen taso ei luon­nol­li­ses­ti aina ole kovin kor­kea, mut­ta nii­den autent­ti­suus onkin pal­jon tär­keäm­pi näkö­koh­ta. Kuvat välit­tä­vät hyvän kuvan vapaa­eh­tois­ten arjes­ta ja juh­las­ta. Tämä­kin kir­ja on suun­nat­tu myös kan­sain­vä­li­sil­le mark­ki­noil­le, sil­lä kuva­teks­tit ovat myös englan­nik­si.

***

Tois­ta maa­il­man­so­taa Sak­san näkö­kul­mas­ta käsi­tel­lään myös sak­sa­lai­sen sota­mar­sal­kan Erich von Mans­tei­nin muis­tel­mis­sa, jois­ta on ilmes­ty­nyt suo­men­nos nimel­lä Mene­te­tyt voi­tot. Muis­tel­mat ovat aina mie­len­kiin­toi­sia, jos­kaan nii­den his­to­rial­li­nen todis­tusar­von­sa luon­nol­li­ses­ti­kin vaih­te­lee. Mans­tei­nin muis­tel­mat ilmes­tyi­vät alku­jaan sak­sak­si jo vuo­si­kym­me­niä sit­ten, mut­ta ovat edel­leen­kin säi­lyt­tä­neet ase­man­sa tois­ta maa­il­man­so­taa käsit­te­le­vän kir­jal­li­suu­den jou­kos­sa., mikä todis­ta­nee nii­den arvon.

***

Mai­ja Paa­vi­lai­nen valai­see varus­mie­hen arkea huu­mo­ril­la mut­ta myös läm­möl­lä kir­ja­ses­sa Aamu­kam­pa. Kir­ja on mai­nio lah­ja varus­mies­pal­ve­luk­seen läh­te­vän nuo­ren mie­hen tyt­töys­tä­väl­le (tai tie­tys­ti myös nuo­ren nai­sen poi­kays­tä­väl­le), äidil­le ja kai­kil­le muil­le jot­ka eivät itse ole koke­neet ”mies­ten kou­lun” (pitäi­si var­maan nyky­ään puhua ”hen­ki­löi­den kou­lus­ta”…).

***

Hel­sin­gin Suo­ma­lai­nen Klu­bi viet­ti tänä vuon­na 125-vuo­tis­juh­li­aan ja tämän joh­dos­ta ilmes­tyi myös pro­fes­so­ri Jar­mo Vir­ma­vir­ran kir­joit­ta­ma kir­ja Pojat Suo­ma­lai­sel­la Klu­bil­la. Kir­ja ei ole puh­das his­to­riik­ki, vaan sisäl­tää – kuten sen alaot­sik­ko sanoo – “ker­to­muk­sia Hel­sin­gin Suo­ma­lai­ses­ta Klu­bis­ta ja klu­bi­lai­sis­ta”. Suo­ma­lai­nen Klu­bi liit­tyy monin tavoin maan­puo­lus­tuk­seen, onhan sen jäse­ni­nä olleet lukui­sat ammat­ti­so­ti­laat puhu­mat­ta­kaan maan­puo­lus­tus­hen­ki­sis­tä mie­his­tä elin­kei­noe­lä­män, kult­tuu­rin ja poli­tii­kan hui­pul­ta. Kir­ja valai­see mai­nios­ti miten tämä hel­sin­ki­läi­nen ins­ti­tuu­tio elää ja vai­kut­taa. Toi­vot­ta­vas­ti kir­jan luki­jois­ta moni saa kim­mok­keen liit­tyä mei­dän klu­bi­lais­ten vel­jes­kun­taam­me.

Mar­kus Ana­ja

==============================

Juk­ka I Mat­ti­la, Vapaus­so­dan muis­to­mi­ta­lit. (Soti­las­pe­rin­teen Seu­ran jul­kai­susar­ja nro 5). Apa­li, Tam­pe­re 2001. 192 sivua, 300 mus­ta­val­ko­ku­vaa, 66 väri­ku­vaa. Hin­ta n. 280 mk.

Olli Wik­berg, Drit­te Nord­land. Suo­ma­lai­nen SS-vapaa­eh­tois­pa­tal­joo­na kuvis­sa. Wiking-Divi­sioo­na, Hel­sin­ki 2001. 256 sivua, noin 400 kuvaa. Hin­ta 240 mk.

Erich von Mans­tein, Mene­te­tyt voi­tot. Mar­sal­kan sora­muis­tel­mat 1939–44. Suo­men Klas­sik­ko­kus­tan­nus, Van­taa 2001. 502 sivua, kuvi­tet­tu. Hin­ta 199 mk.

Mai­ja Paa­vi­lai­nen, Aamu­kam­pa. Kir­ja­pa­ja, Hel­sin­ki 2001. 72 sivua, piir­ros­ku­vi­tus. Hin­ta 75 mk.

Jar­mo Vir­ma­vir­ta, Pojat Suo­ma­lai­sel­la Klu­bil­la. Ota­va, Hel­sin­ki 2001. 240 sivua, kuvi­tet­tu.